Monikulttuurisuus haastaa neuvolat: ”Aivan kuin mieheni ei olisi ollut huoneessa lainkaan”
Essin mies ei puhu suomea ja neuvolassa terveydenhoitaja ei uskaltanut puhua englantia. Perheelle se oli suora viesti, ettei lapsen isällä ole merkitystä neuvolassa.
Kun Essi, 35, odotti perheen esikoista Afrikasta lähtöisin olevan miehensä kanssa, neuvolan henkilökunta kertoi heille heti alkajaisiksi, etteivät he puhu kovin hyvin englantia, joka on perheen kommunikointikieli.
Ystävällinen ja joustava Essi vastasi, ettei se haittaa, hän voi tarvittaessa tulkata.
Raskauden ja neuvolakäyntien edetessä Essiä alkoi kuitenkin vaivata terveydenhoitajan ja lääkärin suhtautuminen hänen mieheensä.
Mies oli mukana jokaisella neuvolakäynnillä, mutta hänelle ei puhuttu mitään eikä häntä edes katsottu. Aivan kuin hän ei olisi ollut huoneessa.
– Oletettiinko, että mieheni tulee kulttuurista, jossa isä ei osallistu raskausajan terveydenhoitoon, Essi miettii.
Lue myös: ”Syötä vauvasi seksin ohessa” – Lukijat kertoivat neuvolan oudoimmat ohjeet
Tuurista kiinni
Hän tietää, että heillä kävi neuvolan ja terveydenhoitajan suhteen huono tuuri. Useimmiten monikulttuuriset perheet ovat aivan tyytyväisiä neuvoloiden palveluihin ja terveydenhoitajat käyttävät tarvittaessa englantia kielitaitonsa puitteissa.
– Se on ihan tuurista kiinni, kenet neuvolassa kohtaat. Nykyisin tiedän myös, että olisin voinut pyytää neuvolaa järjestämään tulkin. Raskausaikana ei tullut edes mieleen, että sellaista voisi pyytää.
”Terveydenhoitaja olisi varmasti osannut sanoa ”It’s a girl”, mutta hän ei sanonut edes sitä.”
Essi puhuu sujuvaa englantia, mutta onko hänen tehtävänsä terveydenhuollon asiakkaana kääntää lääketieteen sanastoa toiselle terveydenhuollon asiakkaalle, miehelleen?
Hänen mieleensä on painunut erityisesti rakenneultra, joka on ensisynnyttäjälle aika tunteikas neuvolakäynti.
– Olin niin omissa fiiliksissäni, etten tajunnut tulkata miehelleni, joten hän jäi siinä hetkessä ulkopuoliseksi. Terveydenhoitaja olisi varmasti osannut sanoa englanniksi ”It’s a girl”, mutta hän ei sanonut edes sitä.
Vahvoja ulkopuolisuuden tunteita
Neuvola on tärkeä tuki perhe-elämän perustan rakentamisessa. Ulkomaalaistaustaiselle se on useimmiten myös paikka, jossa tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja lapsiperheiden palveluihin.
Suomalainen neuvolajärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa, vastaavaa ja yhtä kattavaa raskausajan terveydenhoitopalvelua ei ole muualla kuin Ruotsissa.
Essin puoliso odotti aluksi neuvolakäyntejä positiivisesti ja kiinnostuneena. Molemmille jäi kuitenkin äitiysneuvolan asiakkuudesta valju, ulkopuolelle suljettu olo.
Perhevalmennusta ei ollut juuri silloin tarjolla englanniksi.
– Kun kotikaupungissamme järjestetään perhevalmennus englanniksi, paikat täyttyvät välittömästi. Mieheni ei nähnyt mitään järkeä lähteä suomenkieliseen valmennukseen, koska ei olisi ymmärtänyt siitä mitään, enkä minäkään halunnut mennä sinne yksin, Essi kertoo.
– Neuvolakäynnit voivat tarjota myönteisiä kokemuksia yhteiskuntaan kuulumisesta. Olisimme toivoneet, että myös isällä on mahdollisuus osallistua odotukseen täysipainoisesti.
Lue myös: Yksityisten neuvolapalvelujen suosio on kasvussa – mitä rahalla saa?
”Neuvoloiden toimintaedellytykset pitää saada nyt kuntoon”
– Ei riitä, että toinen perheenjäsen tulkkaa terveydenhoidon palveluissa. Siinä voi välittyä virheellistäkin tietoa, toteaa neuvolapalveluiden ohjeistamisesta, kehittämisestä ja tutkimisesta vastaava tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Hakulisen mukaan monikulttuurisuus haastaa neuvolatoimintaa.
Hän kannustaa perheitä käyttämään tarvittaessa tulkkipalvelua neuvolassa asioidessaan. Molempien vanhempien aktiivinen osallistuminen odotukseen, perhe-elämän suunnitteluun ja lapsen hoivaamiseen edistää tutkimustulostenkin valossa lapsen kehitystä ja hyvinvointia.
”Maahanmuuttajien ja monikulttuuristen perheiden palveluiden eriyttäminen ei ole hyvä ratkaisu.”
Ei tulisi ajatella, ettei sillä ole niin väliä, ymmärtääkö toinen vanhempi mitä neuvolassa puhutaan ja tuleeko kohdatuksi. Sillä on merkitystä.
– En lähtisi perustamaan erillisiä monikulttuurisia ja -kielisiä palveluita. Maahanmuuttajien ja monikulttuuristen perheiden palveluiden eriyttäminen ei ole hyvä ratkaisu. Neuvoloiden kaikissa toimipisteissä tulee olla valmiuttaa kohdata monikulttuurisia perheitä. Neuvolan on tarkoitus olla paikka, jossa perheillä on mahdollisuus kohdata toisia lähialueen perheitä.
Myös neuvolan jakamiin oppaisiin tarvitaan lisää kieliversioita.
Meille tulee vauva -opas on käännetty kuudelle eri kielelle ja neuvolan perheille välittämässä Kirjalahja-kassista on seitsemän kieliversiota. Myös selkosuomen käytölle esitteissä ja nettisivuilla olisi tarvetta.
Hakulisen mukaan myös kuntien verkkosivuilla tulisi olla tietoa palveluista eri kielillä.
– Kaikki lähtee kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Neuvoloiden haasteena on saada vieraan kielen puhujat kertomaan ajatuksistaan, tarpeistaan ja haasteistaan, hän sanoo.
Korona vaikuttaa
Korona-aika on rapauttanut neuvolapalveluita. Hakulinen kertoo, että imeväisikäisten terveystarkastukset on järjestetty pääsääntöisesti säädöksen mukaisesti, mutta leikki-ikäisten tarkastuksia on karsittu.
Myös neuvoloiden henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta.
Neuvolassa voi joillakin alueilla kohdata lähes joka kerta eri terveydenhoitajan.
Terveydenhoitajia on siirretty neuvoloista korona-tehtäviin, hoitajia on eläköitynyt eikä keskitetty ajanvaraus useinkaan tue omahoitaja- ja omalääkäri -periaatetta. Neuvolassa voi joillakin alueilla kohdata lähes joka kerta eri terveydenhoitajan, mikä vaikeuttaa entisestään vuorovaikutussuhteen luomista.
– Neuvoloiden toimintaedellytykset pitää nyt saada kuntoon. Monet perheet tarvitsevat pitempiä neuvolakäyntejä sekä tarvittaessa lisäkäyntejä, jotta on kunnolla aikaa keskustella perheen tunneilmapiiristä, kasvatuskäytännöistä ja kulttuurieroista. Terveydenhoitajien kalentereihin pitää saada tilaa lisäkäynneille ja pidemmille vastaanottoajoille, Hakulinen painottaa.
Lue myös: Mira, 31, kävi synnyttämässä yksin – ”Mies koki itsensä hyödyttömäksi ja neuvola syyllisti”
”Monet terveydenhoitajat kokevat epävarmuutta eri kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisessa”
Monikulttuurisuus pitäisi nähdä jo normaalina, toteaa Suomen Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.
– Lähtökohtaisesti neuvolan terveydenhoitajan tulee kohdata jokainen asiakas ilman ennakko-olettamuksia riippumatta siitä, mistä kulttuuritaustasta asiakas tulee. Eri kulttuurista tulevan asiakkaan vastaanottoajan tulee olla riittävän pitkä, jotta vältetään kiireen tuntu.
Mäenpään mukaan neuvolan terveydenhoitajat saavat melko vähän tietoa ja tukea monikulttuuriseen hoitotyöhön.
– Monet terveydenhoitajat ajattelevat, että eivät tiedä kulttuureista tarpeeksi ja kokevat epävarmuutta vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisessa. Haasteena on usein juuri yhteisen kielen puuttuminen.
Tulkkipalveluiden käyttöön liittyy myös ongelmia.
Tulkin käyttö ja tulkkaus hidastaa vastaanottotyötä, tulkit ovat tasoltaan erilaisia ja joskus tulkki voi olla asiakkaan sukulainen, jolloin tulkkaus ei välttämättä ole aukotonta ja luottamuksellisen suhteen syntyminen asiakkaan kanssa voi olla vaikeaa.
Mäenpää arvelee, että monikulttuurisuuteen keskittyneet neuvolat voisivat olla toimivia.
– Joillakin paikkakunnilla näitä jo onkin.
Eri puolilla Suomea neuvolat ovat hyvin erilaisissa asetelmissa monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamisessa.
On suuria kaupunkeja, joissa iso osa asiakkaista on muuta kuin suomalaista syntyperää ja vastaavasti on paikkakuntia, joissa monikulttuurisuus on vähäistä.
– Terveydenhoitajat tarvitsevat käytännön työhön liittyvää tietoa eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden kulttuureista ja tavoista, joilla voi olla merkitystä neuvolatyön kannalta. Esimerkiksi mitä seikkoja tulee huomioida kotikäynnillä asiakkaan luona ja tulkin käytössä. Monikulttuurinen työote vaatii kunnon perehtymisen.
Kommentit (14)
En tunne yhtäkään sellaista suomalaista äitiä, joka asuu Saksassa ja pitäisi Suomen neuvolajärjestelmää parempana kuin Saksan raskaudenseurantaa.
Suomi lienee kaksikielinen maa, ja englanti kait ei ole se toinen?
No ymmärrettävää on että siellä neuvolassa hoidetaan äitiä jos osaa suomen kieltä.suomen viralliset kielet on kumminkin suomi ja ruotsi .mitäpä jos käskisi sen miehesi kielitunneille kyllä ne muutkin käy niin sopii arvon rouvankin puolison mennä
Neuvolahenkilökunnalta osataan taas vaatia monikulttuurisuuden huomioimista? Mites se integroituminen ja suomenkielen opiskelu? Ensin opetellaan vaatimaan asioita, loukkaantumaan ja valittamaan?
Henkilökunnan ei kuulu osata hoitaa potilaita kuin suomen tai ruotsin kielellä. Kaikki sen päälle on extraa.
Käyttämättä jätetyistä tulkkaus palveluista ei suomea puhuville tulee jo nyt iso lasku muiden maksettavaksi. Siis niistä missä asiakas ei ilmaannu paikalle.
Missä menee raja turhalle hyysäämiselle?
No jo on aikoihin eletty, että omaisillekin tulkki. Varsinkin kun asiakas pystyy sujuvasti tulkkaamaan. Mutta toki, jos omakustanteisesti niin mikäs siinä.
Siinä on mennyt pieleen ettei miestä ole lainkaan huomioitu, mutta ei kai kellään ole velvollisuutta englantia puhua töissä, jos siitä ei ole erikseen sovittu.
Isä ei ole omainen vaan vanhempi ja tulevan lapsen toinen huoltaja, vaikka äiti kantaa lapsen luulisi olevan hyvä asia että halutaan osallistua täysipainoisesti alusta alkaen.
Kyllä Suomessa puhutaan englantia, se pitäisi saada vaan käyttöön.
Poikani ympärileikattiin isän kulttuurin mukaan ja siitä pamahti lastensuojeluilmoitus ja haastattelu poliisin kanssa, rikosta ei todettu. Helsingissä asia ei ole ongelma, mutta Tampereella suhtauduttiin sitten näin.
Ja ihan oikenkin tehtiin lastensuojeluilmoitus. Lapsen silpominen on rikos.
Hienoja oletuksia tässä. Terveydenhuollon pitää palvella kaikilla kielillä, eikä saa olettaa, ettei Essin mies ole integroitunut yhteiskuntaan. Essin mies ei ole kuitenkaan vaivautunut opettelemaan suomen kieltä sen vertaa, että ymmärtäisi sanat tyttö tai poika synnytystilanteessa.
Ei saa olettaa, ettei ole integroitunut. Ja perään todetaan, ettei ole edes yritetty. Mutta ilmeisesti on asennevammaa olemassa myös muuallakin kuin terveydenhuollossa.
Siis toisaalta pitäisi kohdata jokainen ”monikulttuurisuutta” edustava ilman ennakko-olettamuksia, mutta kuitenkin pitäisi perehtyä eri kulttuureihin, jotta tietäisi mitä seikkoja pitää huomioida? Kuulostaa aika ristiriitaiselta.
Eihän tuossa mitään ristiriitas ole ??
Jos koulutuksessa kerrotaan, että ryhmällä X on kulttuuripiirre Y, niin kyllä se luo niitä ennakko-odotuksia missä ihmistä ei kohdata yksilönä vaan oletetun ryhmänsä edustajana.
No voi harmi. Luulisi edes lääkärin osaavan englantia. Mutta Essi olisi voinut sanoa niissä tilanteissa heidän toivovan, että isä huomioidaan. Myös isä olisi voinut aktiivisesti osallistua englanniksi, jonka Essi olisi voinut tulkata. Moni ymmärtää englantia paremmin kuin puhuu.
Tervehtikö isä itse tullessaan neuvolaan?
Nyt jää tunne, että tässä on taas pahoitettu mieli ihan turhaan.
Mihin perustuu tieto, että yhtä vastaavaa neuvolajärjestelmää kuin Suomessa löytyy vain Ruotsista? Työskentelen kätilönä Norjassa ja täältä löytyy kyllä hyvin Suomen neuvolasysteemiä vastaava seuranta.