Raskausdiabetes on yhteydessä lapsen heikompiin kielellisiin taitoihin 2-vuotiaana, osoittaa suomalaistutkimus

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan äiti-lapsi-tutkimuksessa on selvinnyt, että raskausajan elintavat muovaavat 2-vuotiaan lapsen hermostollista kehitystä.

Tulosten mukaan raskausdiabeteksella voi olla epäsuotuisia vaikutuksia lapsen hermostolliseen kehitykseen. Sen sijaan äidin terveellinen ruokavalio tukee hermostollista kehitystä.

Ainutlaatuinen löydös

Tutkimuksessa tarkasteltiin 243 lasta ja heidän äitejään.

Lasten kielellistä, kognitiivista ja motorista kehitystä arvioitiin kehitystutkimuksella. Äitien rasvaprosentit mitattiin ja mahdollinen raskausdiabetes diagnosoitiin sokerirasituskokeella. Raskaudenaikaisia ruokailutottumuksia selvitettiin erilaisilla kyselyillä.

Väitöskirjatutkija Lotta Saros kertoo tutkimustiedotteessa, että keskimäärin lasten kehitys oli aineistossa normaalia.

– Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että lapsilla, joiden äideillä oli todettu raskausdiabetes, oli heikommat kielellisen kehityksen taidot 2-vuotiaana verrattuna lapsiin, joiden äideillä ei todettu raskausdiabetesta, Saros toteaa.

Samalla havaittiin, että äidin korkeampi rasvaprosentti korreloi lapsen heikompien taitojen kanssa niin kognitiivisen, kielellisen kuin motorisenkin kehityksen osalta.

– Havaintomme on ainutlaatuinen, sillä aiemmissa tutkimuksissa ei ole selvitetty äidin kehonkoostumuksen yhteyttä lapsen hermostolliseen kehitykseen.

Tutkimus on julkaistu Pediatric Research -lehdessä.

Terveellinen ruokavalio edistää lapsen hermoston kehitystä

Sekä raskausdiabetes että lihavuus vaikuttavat epäsuotuisasti äidin aineenvaihduntaan ja nostavat kehon tulehdustilaa. Tutkimustiedotteen mukaan ne ovat todennäköisiä mekanismeja, jotka vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen.

Sen sijaan terveyttä edistävä ruokavalio näyttäisi olevan yhteydessä lapsen parempaan kielelliseen kehitykseen. Vastaava tulos saatiin myös äidin kalansyönnin ja lapsen hermostollisen kehityksen välillä.

Tuloksia selittää ainakin se, että suositusten mukaiseen ruokavalioon kuuluu runsaasti pehmeitä rasvoja, joita saa muun muassa kalasta. Pehmeät rasvahapot puolestaan edistävät lapsen hermoston kehitystä.

Lue myös: Lasten ylipaino on yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa, osoittaa suomalaistutkimus

Raskausdiabetes pähkinänkuoressa

Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee ensimmäistä kertaa raskauden aikana. Yleensä vaiva katoaa synnytyksen jälkeen.

Kertaalleen koettu raskausdiabetes kasvattaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Se myös uusiutuu noin kolmanneksella niistä odottajista, joilla on aiemmin ollut raskausdiabetes.

Viime vuosina raskausdiabetes on yleistynyt. Esimerkiksi vuonna 2019 se todettiin viidesosalla synnyttäjistä.

Merkittävimmät raskausdiabeteksen riskitekijät ovat ylipaino, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio.

Terveelliset elintavat eivät kuitenkaan suojaa raskausdiabetekselta kokonaan, sillä myös ikä ja geeniperimä vaikuttavat sairastumisriskiin.

Lue myös: Raskausdiabeetikoilla on suurentunut riski sikiön hapenpuutteeseen, osoittaa suomalaistutkimus