Raskausdiabeetikoilla on suurentunut riski sikiön hapenpuutteeseen, osoittaa uusi suomalaistutkimus
Uuden suomalaistutkimuksen mukaan sikiön hapenpuute synnytyksessä on seitsemänkertaisesti todennäköisempää, jos äiti on raskausdiabeetikko.
Äidin raskausdiabetes lisää sikiön synnytyksenaikaisen hapenpuutteen riskiä, osoittaa Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimus. Raskausdiabetes suurentaa riskiä itsenäisesti, eli ei ainoastaan yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa.
Tutkimus lisäksi osoitti, että raskausdiabetes lisäsi sikiöiden alttiutta synnytyksenaikaiselle hapenpuutteelle sikiön koosta riippumatta.
– Vastasyntyneen happivajeen ja siitä johtuvan huonokuntoisuuden riski oli raskausdiabeetikkoäitien sikiöillä lähes seitsemänkertainen ei-diabeetikkojen sikiöihin verrattuna, kertoo tutkija Mikko Tarvonen juuri julkaistussa tutkimustiedotteessa.
Samalla riski vastasyntyneen elvytyksen tarpeelle oli tulosten perusteella kymmenkertainen.
Hapenpuute synnytyksessä on kallista yksilölle ja yhteiskunnalle
Vuonna 2019 joka viidennellä synnyttäjällä todettiin raskausdiabetes.
Raskausdiabetes kasvattaa äidin riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen tulevaisuudessa. Toisen suomalaistutkimuksen mukaan raskausdiabetes on myös yhteydessä äidin synnytyksenjälkeiseen masennukseen.
Merkittävin sairauden seuraus on kuitenkin makrosomia eli sikiön liikakasvu. Sikiön suuri koko lisää sekä äidin että lapsen synnytysvaurioita, aiheuttaa hapenpuutetta ja lisää vastasyntyneen syntymään liittyviä komplikaatioita, tiedotteessa kerrotaan.
Happivajeella on sikiön elimistössä sekä lyhyt- että pitkäaikaisia vaikutuksia. Pahimmillaan hapenpuute aiheuttaa aivovaurion tai kuoleman.
– Hapenpuutteesta johtuva vaurio on inhimillisen kärsimyksen lähde lapselle itselleen ja hänen lähipiirilleen, toteaa Tarvonen tiedotteessa.
Lisäksi hän muistuttaa, että hapenpuutteen aiheuttamien vaurioiden hoitaminen on yhteiskunnalle hyvin kallista.
Miten hapenpuute synnytyksessä voitaisiin estää?
Sikiön hapenpuute voidaan tunnistaa synnytyksenaikaisessa sykekäyrässä. Jos käyrässä näkyy tietynlainen siksak-kuvio, on se merkki happivajeesta.
Sikiön sykettä ja kohdun supistuksia seuraava elektroninen rekisteröinti eli kardiotokografia (KTG) on valvontatoimenpide, joka suoritetaan rutiininomaisesti kaikissa sairaalasynnytyksissä Suomessa. Tutkijat esittävät, että KTG-rekisteröintiä voisi tehostaa raskausdiabeetikkojen synnytyksissä.
– Happivajeeseen viittaava siksak-löydös voitaisiin näin havaita ajoissa ja varmistaa synnytyksen ja syntymän turvallisuus, Tarvonen kertoo.
KTG-monitoroinnin huono puoli on se, että se rajoittaa synnyttäjän mahdollisuuksia liikkua synnytyksen aikana.
– Tutkimustulostemme perusteella sikiön voinnin valvontaa voitaisiin kuitenkin jatkossa kohdentaa aiempaa selkeämmin niihin sikiöihin, jotka hyötyvät tarkemmasta seurannasta, Tarvonen huomauttaa.
– Raskausdiabeteksen hoito ja seuranta on moniammatillista yhteistyöstä, jossa synnyttäjä ja syntyvä lapsi ovat keskiössä. Uusi tutkimustieto toivottavasti edistää synnytysten turvallisuutta – niin sikiön happivajetta ehkäisemällä kuin synnyttäjän turvallista kokemusta vahvistamalla.
Raskausdiabetesta ehkäistään elintavoilla
Parasta tietysti olisi, että raskausdiabeteksen puhkeaminen pystyttäisiin alun alkaenkin estämään.
Ylipaino, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio suurentavat merkittävästi raskausdiabetekseen sairastumisen riskiä. Siksi terveelliset elintavat ehkäisevät sairastumista kaikista keinoista tehokkaimmin. Valitettavasti hyvät elintavat eivät kuitenkaan suojaa sairaudelta kokonaan.
– Normaalipainoisiakin raskausdiabeetikoissa on, heillä taustalla on todennäköisesti geneettinen alttius. Mutta hekin hyötyvät riittävästä liikunnasta ja terveellisistä elintavoista, Tarvonen toteaa tiedotteessa.
Lisäksi tiedetään, että painon ja geenien ohella myös ikä on sairastumisen riskitekijä.
Jaa oma kokemuksesi