Raskausajan masennus – jopa yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennus

Raskausajan masennus on tärkeää tunnistaa ja hoitaa ajoissa kuntoon, sillä se voi vaikuttaa sikiön hyvinvointiin ja äidin oloon raskauden jälkeen. Raskausmasennuksen oireita ovat mm. univaikeudet, ahdistuneisuus, sekä ylikorostunut huoli omasta tai sikiön terveydestä.

Teksti Liisa Järvinen
Kuvat SKOY
Raskausmasennu, raskausajan masennus

Raskausajan masennus on yleistä – mahdollisesti jopa yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennus. Joidenkin tutkimusten mukaan peräti 40 prosentilla odottajista on raskausaikana tai sen jälkeen jonkinasteisia psyykkisiä oireita. Tyypillisimpiä niistä ovat univaikeudet, ahdistuneisuus, pelokkuus, jatkuva ja ylikorostunut huoli omasta tai sikiön terveydestä.

Läheskään kaikkia masennustapauksia ei tilastoida. Koska moni jättää hakematta apua, useat masennustapaukset jäävät salaisiksi ja luvut voivat vääristyä.

Vaikka masennuksesta on ruvettu puhumaan enemmän ja avoimemmin, monen voi olla myös vaikeaa tunnistaa raskausajan masennus ja hakea siihen apua.

Raskausajan masennus yhteydessä muuttuvaan hormonitoimintaan

Yksi raskausmasennukselle altistava tekijä on odottavan äidin aiempi masennustausta. Riskitekijöitä ovat myös muun muassa suunnittelematon raskaus, yksinhuoltajaksi jääminen, äidin nuori ikä, turvaverkoston uupuminen sekä päihdeongelmat. Myös traumat ja parisuhdeongelmat voivat kasvattaa masennusriskiä.

Raskausajan masennus saattaa olla yhteydessä äidin muuttuvaan hormonitoimintaan. Raskaushormonit sekoittavat herkästi odottavan äidin mieltä. Yhtenä hetkenä odottaja ei voisi olla onnellisempi, kun taas yhtäkkiä kyyneleet pyrkivät silmiin.

Jos elämä tuo eteen kriisejä, menetyksiä tai suuria muutoksia normaaleiden raskausajan mielialanvaihteluiden lisäksi, yhteisvaikutus voi olla liikaa ja seurauksena saattaa olla raskausajan masennus.

Uusi elämäntilanne voi pelottaa

Kaikki odottajat eivät sairastu hormonimuutoksista huolimatta, vaan masennuksen taustalla saattaa raskausaikana olla myös ristiriitaisia ajatuksia elämänmuutoksen liittyen tai muita vaikeuksia, jotka painavat mieltä.

Raskausaika herättää odottajassa monenlaisia tunteita ja kysymyksiä. Ne voivat liittyä esimerkiksi työpaikkaan, työssä jaksamiseen, omaan kumppaniin ja omiin vanhempiin.

Iso elämänmuutos voi myös horjuttaa ensikertalaisen itseluottamusta. Mielessä saattaa pyöriä kysymyksiä kuten, onko minusta äidiksi ja kuinka kestän valtavan elämänmuutoksen. Joskus masennuksen taustalla voi myös olla pelko tulevasta synnytyksestä.

Moni pelkää raskauden aikana myös sikiön terveyden puolesta. Se on luonnollista, mutta on myös hyvä tiedostaa, että jatkuva ahdistus ja ylikorostunut huoli asioista saattaa olla oire raskausmasennuksesta.

Lue lisää: Näin hormonit muuttavat odottajaa

Ota raskausajan masennus vakavasti

Raskausajan masennukseen tulee suhtautua vakavasti, sillä se vaikuttaa myös sikiöön. Masentuneen äidin keho erittää stressihormoni kortisolia, jolla voi olla vauvan myöhempään kehitykseen asti meneviä vaikutuksia.

Jos odotusaika on ollut raskas, äidin voi myös olla vaikea olla vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Ongelmien välttämiseksi oliskin tärkeää uskaltaa hakea apua ajoissa.

Riskinä synnytyksen jälkeinen masennus

Masentunut odottaja tarvitsee ammattiapua ja hoitoa, joka ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana on mieluiten lääkkeetöntä. Kerro mielialoistasi neuvolan terveydenhoitajalle, joka ohjaa sinut ammattiauttajan luo.

Raskausajan masennus altistaa sairastumisen synnytyksen jälkeiseen masennukseen, joka on yleensä vakavampaa, jos masennus on alkanut jo raskausaikana.

Lue myös: Synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä – Näin ehkäiset, tunnistat ja hoidat sen

Artikkeli päivitetty 10.6.2020 klo 9.10. Juttuun lisätty tietoa raskausajan masennuksen oireista. Lähteenä ÄIMÄ Ry.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä