Sushia ja parmesaania raskausaikana hyvällä omallatunnolla? Suomen ja Ruotsin ruokasuosituksissa on merkittäviä eroja
Naapurimaassamme Ruotsissa odottavat äidit voivat syödä hyvällä omallatunnolla muun muassa raakaa kalaa, kun taas Suomessa sitä ei suositella.
Raskausaikana odottaja törmää Suomessa lähes väistämättä Ruokaviraston suositukseen, jonka tarkoituksena on varmistaa äidin ja sikiön hyvinvointi. Suosituksessa määritellään turvallisia rajoja tietyille elintarvikkeille, kuten kahville, ja myös ohjeistetaan olemaan nauttimatta tiettyjä raaka-aineita raskauden aikana.
Naapurimaassamme Ruotsissa suositukset eivät yllättäen olekaan samanlaiset kuin Suomessa. Asiaa puitiin taannoin sosiaalisessa mediassa, kun ruokavaikuttaja Tara Junkerin seuraajat ihmettelivät hänen ruokavaliotaan odotusaikana.
Suomenruotsalainen Tara on opiskellut elintarviketutkimusta Ruotsissa, eikä ollut käsittänyt suositusten eroavan eri maissa toisistaan tietyiltä osin merkittävästi ennen kuin sai hämmästyneitä kommentteja omilta seuraajiltaan.
Eroja etenkin juusto- ja kalasuosituksissa
Pienellä selvittelyllä käy ilmi, että Ruotsin Elintarvikevirasto on asettanut vähemmän ruokia ei-suositeltavien listalle kuin Suomen Ruokavirasto.
Odottajia ei Ruotsissa muun muassa kehoteta välttämään raakaa kalaa toisin kuin Suomessa, jossa sen aiheuttamaa listeriariskiä pidetään painavana perusteena. Listerioosi voi aiheuttaa keskenmenon tai ennenaikaisen syntymän.
Tosin Ruotsinkin ohjeistuksessa kehotetaan olemaan erityisen tarkkana kalan säilytyksen ja käsittelyn kanssa, jos esimerkiksi sushia valmistaa kotona. Elintarvikeviraston ohjeistuksessa mainitaan erikseen, että ravintolassa tai kaupassa myytävä sushi on yleensä lähtökohtaisesti turvallista syötävää.
Lue myös: Raskaus vaikuttaa kalan ja äyriäisten syömiseen – katso, mitä välttää ja mikä on turvallista
Toinen silmiinpistävä eroavaisuus ovat paströroimattomat juustot, kuten parmesaani. Suomessa kaikki tällaiset juustot kehotetaan kuumentamaan hyvin ennen ruokailua, sillä listeriariski piilee niissäkin.
Ruotsin ohjeistuksessa todetaan, että merkittävä tekijä on se, onko parmesaani höylättyä vai ei. Höylätyssä juustossa listeria ei selviä, koska se kuivuu. Myös kovia juustoja pidetään Ruotsin suosituksissa turvallisina, vaikka ne olisivat pastöroimattomia.
Sen sijaan pastöroimattomien tuorejuustojen on erikseen mainittu kantavan listeriariskiä. Niitä ei Ruotsissa suositella syötäviksi. Toisaalta Ruotsissa tällaisia tuotteita on myös Ruotsin Elintarvikeviraston mukaan markkinoilla melko vähän.
Lisäksi kummassakin maassa kehotetaan välttämään pastöroimattoman maidon juomista. Suositus koskee raskaana olevien lisäksi myös lapsia, vanhuksia ja muuten vastuskyvyltään heikentyneitä henkilöitä.
Lue myös: Nämä juustot ovat sallittuja ja nämä kiellettyjä raskauden aikana
Suomalaisten suosikkimakeinen on sallittu ruotsalaisille odottajille
Suomessa ei nykyään suositella lakritsin eikä salmiakin syömistä raskaana ollessa. Tämä johtuu kyseisten makeisten sisältämästä glysyrritsiiniä, jonka turvallisesta käyttömäärästä ei ole varmuutta.
Korkea glysyrritsiinipitoisuus nostaa verenpainetta, lisää turvotusta ja voi aiheuttaa keskenmenovaaran ja on mahdollisesti yhteydessä lapsen kehityshäiriöihin.
Pienissä määrin lakritsin syömistä, esimerkiksi jäätelöannoksessa, ei pidetä riskinä.
Ruotsissa vastaavaa suositusta ei ole. Myöskään siemeniä ei kehoteta säännöstelemään toisin kuin Suomessa, jossa öljykasvien, kuten pinjan- pellavan- ja auringonkukansiementen, katsotaan sisältävän liialti raskasmetalleja.
Miksi kahden hyvin samankaltaisen maan suositukset eroavat toisistaan?
Erot suosituksissa saavat pohtimaan, onko Suomen tiukka linja tarpeen vai meno Ruotsissa liian löperöä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Sari Niinistö vastaa:
”Sekä suomalaiset että ruotsalaiset ravitsemussuositukset pohjaavat yhteispohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön ravitsemuksen yhteydestä terveyteen.
Kansalliset ravitsemussuosituksemme ottavat lisäksi huomioon suomalaisten ravitsemustilanteen, kotimaisen ruokakulttuurin ja elintarvikevalikoiman.
Myös osana suomalaisia suosituksia olevat elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyvät ohjeet huomioivat kansallisia erityispiirteitämme.
Tämän vuoksi kansallisissa ravitsemussuosituksissa pohjoismaidenkin välillä voi olla pieniä eroavaisuuksia.”
Aiotaanko mediassa nousseen keskustelun myötä suosituksia Suomessa muuttaa suuntaan tai toiseen?
”Mediakeskustelun pohjalta suosituksia ei muuteta, mutta uusi tutkimustieto vaikuttaa suositusten sisältöön.
Uudet tieteelliseen näyttöön pohjaavat yhteispohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin hiljattain viime kesäkuussa.
Nyt on parhaillaan menossa suomalaisten koko väestölle suunnattujen suositusten uudistaminen näiden uusien pohjoismaisten suositusten perusteella. Nämä uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistaan tämän vuoden 2024 loppupuolella.
Sen jälkeen vuonna 2025 aletaan päivittämään suomalaisia lapsiperheiden ruokasuosituksia, jotka sisältävät myös raskaana olevien ravitsemussuositukset mukaan lukien elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet raskausajalle.”
Jaa oma kokemuksesi