Synnytys 14.09.2017

Kivunlievitys jumalanpilkkaa? 10 entisajan outoa ja karmivaa synnytystapaa

Yksityinen ja hygieeninen synnytys on melko uusi keksintö. Ranskan kuningatar synnytti hovin edessä, ja vielä 1800-luvulla harva synnytyslääkäri pesi kätensä.

Teksti
Saga Wiklund
Kuvat
iStock

1700-luvulla Ranskan kuninkaallisten synnytykset olivat seurapiiritapahtumia, joissa tungeksi tuhansia ihmisiä. Käsienpesua vaatineille lääkäreille naureskeltiin, ja kivunlievitystä pidettiin jumalanpilkkana.

Listasimme menneiden aikojen 10 hulluinta synnytyskäytäntöä, jotka ovat onneksi historiaa.

1. Raskaus oli bisnes testamentinlaatijoille

Turvallisen ja hygieenisen synnytyksen historia on lyhyt. Äidin tai lapsen kuolemaan johtaneet synnytykset vähentyivät merkittävästi vasta 1930-luvulla, jolloin keksittiin lääke streptokokin aiheuttamaan lapsivuodekuumeeseen.

Synnytykseen liittyneitä riskejä kuvaa hyvin 1400-luvun firenzeläisten tapa. Kun varakas nainen huomasi olevansa raskaana, hän ei alkanut valmistella toivelistaa doulalleen, vaan testamenttiaan.

2. Lääkäriä ei päästetty vällyjen alle

Synnytysten hoitaminen oli pitkään kätilöiden ja suvun vanhempien naisten tehtävä. Lääkärit alkoivat osallistua synnytyksiin vasta noin 1300-luvulta lähtien.

Lääkärit olivat miehiä, ja heidän läsnäolonsa herätti aluksi vastarintaa. Synnyttävät naiset piiloutuivat päästä varpaisiin peittojen alle, ja vain kätilöt saivat nähdä synnyttäjän emättimen. Lääkärin olikin taidoistaan huolimatta vaikea auttaa naista.

3. Rupikonna paljasti raskauden

Vielä 1960-luvulla ei osattu haaveilla kotona käytettävistä raskaustesteistä. Lääkärit selvittivät (joskus harvoin) alkuvaiheessa olevan raskauden ruiskuttamalla naisen virtsaa kynsisammakon selkänahan alle. Jos nainen oli raskaana, sammakko alkoi laskea kutua. Reaktion aiheuttaa istukan erittämä gonadotropiini-hormoni.

Lue myös: Onneksi et joudu ehkäisemään näillä konsteilla! Historian kummallisimmat ehkäisykeinot

4. Synnytysseremoniassa ei hätäilty ja kiljuttu

Renessanssiajan Englannissa ei suvaittu syöksysynnytyksiä. Synnytys oli pitkä ja juhlallinen seremonia, joka alkoi ensimmäisten supistusten ilmaannuttua.

Ensin kuningatar osallistui paraatiin, jossa hänet vietiin erityiseen synnytyskammioon. Ennen tositoimiin ryhtymistä hänen piti juoda viiniä ja pukeutua synnytyskaapuun, joka oli enemmän juhlava kuin mukava.

Synnytyskammio oli sisustettu tiukan etiketin mukaan. Tapeteissa ei saanut olla ihmisten ja eläinten kuvia, sillä niiden ajateltiin kiihdyttävän synnyttäjän mieltä negatiivisesti. Kuningatar ei saanut nukkua ja synnyttää samoissa sängyissä, vaan huoneessa oli erilliset lepo- ja ponnistussängyt.

Lue myös: Vauvahäkki ja sokeria ikeniin – entisaikojen hulluimmat kasvatusvinkit

5. Koko hovi kannusti ponnistusvaiheessa

Ranskan kuninkaallisten synnytykset olivat kaukana yksityisestä. Kun kuningatar Marie-Antoinette synnytti esikoistaan vuonna 1778, huoneessa oli niin paljon hoviväkeä, että osa yleisöstä oli vaarassa rusentua kuoliaaksi. Lopulta kuningas Ludvig vaati, että sängyn ympärille ripustettiin suuret ryijyt turvaamaan synnytysrauhaa.

6. Synnyttäjät huusivat rivissä

Synnytykset alkoivat siirtyä sairaaloihin 1700-luvulla. Vaikka synnytysosastojen määrä kasvoi eurooppalaisissa sairaaloissa, olot olivat kaukana mukavasta. Omaa huonetta oli turha toivoa, ja sali oli täynnä rivissä huutavia ja puuskuttavia synnyttäjiä.

Rivissä synnyttäminen oli Suomessakin yleistä vielä 1980-luvulla. Omassa huoneessa isän läsnä ollessa synnyttäminen on yleistynyt vasta 90-luvulta lähtien.

Lue myös: Synnyitkö 80-luvulla? Näin erilaisia olivat äitisi odotus ja synnytys

7. Käsienpesua pidettiin höpöhöpönä

1800-luvulla oli normaalia, että lääkäri kiersi synnytyksestä toiseen pesemättä käsiään ja instrumenttejaan. Veri korkeintaan pyyhittiin pyyhkeisiin synnytysten välissä.

Wienin kätilösairaalan lääkäri Ignaz Semmelweis ymmärsi vuonna 1847, että käsien ja instrumenttien pesu vähensi synnytyksen jälkeisiä infektioita. Semmelweis teki käsienpesusta ja välineiden desinfioinnista pakollista, ja sairaalan lapsivuodekuolemien määrä vähentyi yhdeksästä prosentista kolmeen.

Kesti kuitenkin vuosia, ennen kuin käsienpesusta tuli terveydenhoitoalalla pakollista. Kollegat pitivät Semmelweisin pesuintoa haihatteluna. Hän vietti viimeiset vuotensa ammattikuntansa hyljeksimänä mielisairaalassa.

8. Kipu oli jaloa, lääkkeet jumalanpilkkaa

Vuonna 1847 keksittiin toinenkin synnytyksiä helpottanut innovaatio: anestesia. Kloroformia alettiin käyttää puudutteena leikkauksissa ja synnytyksissä. Englannin kuningatar Viktoriakin turvautui siihen kahdeksannessa synnytyksessään.

Anestesiaan ei kuitenkaan suhtauduttu aluksi myönteisesti. Kriitikoiden mielestä synnytyskivut olivat jumalan tahto, ja kipujen lievittäminen oli synti.

9. Nainen nukutettiin synnytyksen ajaksi

1900-luvun alussa anestesialääkkeet kehittyivät liiankin tehokkaiksi. Vuonna 1914 kehitettiin lääke, joka sisälsi morfiinia ja keskushermostoon vaikuttavaa, pahoinvointia lievittävää skopolamiinia.

Lääke kumautti synnyttäjältä kirjaimellisesti tajun kankaalle. Nainen ei ollut rauhoitetussa, vaan täysin tiedottomassa tilassa, eikä hän muistanut synnytyksestä mitään. Huumaava lääke oli niin voimakas, että vauvan hengityselimistö saattoi lamaantua synnytyksen aikana, ja osa äideistä kuoli.

10. Hermosauhuille supistusten välissä

Yksi 60-luvulle sijoittuvan Mad Men -televisiosarjan hätkähdyttävimmistä kohtauksista tapahtuu gynekologin vastaanotolla. Parikymppinen Peggy Olson hakee e-pillerireseptiä, ja lääkäri tekee hänelle sisätutkimuksen tupakkaa tuprutellessaan.

Tupakointi oli monissa sairaaloissa sallittua vielä 80-luvulla. Vaikka synnytyshuoneessa ei olisi saanut polttaa, isät saattoivat käydä hermosauhuilla tupakkakopissa. Synnytyksen jälkeen tupakalle hipsinyttä äitiäkään ei katsottu erityisen pahalla.

Lue myös: Sammakko raskaustestinä – näin raskaus todennettiin mummon nuoruudessa

Lähteet: Forsius, Arno: Synnytysten historiaa, Loop, Mental Floss

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X