Mieskätilö Juha Bergin, 65, sydämessä isillä on erityisasema: ”Isälle pitää tehdä selväksi, että hän on paljon enemmän kuin tukihenkilö”

Juha Berg on kätilöinyt 14 lastenlapsen syntymät sekä tuhansia muita synnytyksiä. Syntymän ihmeeseen ei kuitenkaan ikinä kyllästy.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat Juha Bergin kotialbumi
Juha Berg ja sylissä syntymäjärjestyksessä 15. lapsenlapsi.

Juha Berg, 65, valmistui kätilöksi ja gynekologiseksi erikoissairaanhoitajaksi 1987 sen jälkeen, kun hänestä oli tullut isä parikymppisenä.

Sitä ennen Juha ehti jo haaveilla isyydestä.

Tulisipa minusta isä ja osaisinpa myös olla sellainen, Juha muistaa ajatelleensa.

Esikoisen synnyttyä Juha hurahti lapsiperhe-elämään. Hän halusi viettää paljon aikaa lastensa kanssa, joita syntyi hänelle ja vaimolleen yhteensä viisi.

Kahden nuorimman lapsensa synnytyksissä Juha pääsi itse toimimaann kätilönä.

Nykyään Juha on isoisä. Lastenlapsia on 15, joista nuorin syntyi juuri äskettäin. Juha on kätilöinyt maailmaan heistä kaikki paitsi yhden.

Syynä oli se, että lapsenlapsen oli määrä syntyä Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa eikä ”Länskässä”, Länsi-Pohjan synnytysyksikössä Kemissä, jossa Juha työskentelee. Byrokratia tuli vastaan.

Vaikka Juha on kokenut tuhansia syntymiä – niin lastenlasten kuin muidenkin perheiden – ei syntymän ihmeeseen Juhan mukaan milloinkaan turru.

– Syntymän ja synnytyksen äärellä ei voi ajatella muuta. On oltava koko sydämellä läsnä. Se mykistävä onni, jonka vauvan saapuminen saa aikaan, on antoisinta tässä työssä.

Ei vieläkään eläkkeelle

Kaksplus haastatteli Juhaa edellisen kerran syyskuussa 2016. Eläkkeelle vetäytyminen ei vielä tuolloin ollut kuuttakymmentä lähestyvän kätilön kiikarissa.

Mikäli terveys sallii, Juha aikoo edelleen jatkaa ainakin vuoteen 2025 asti. Hän haluaa nähdä, suljetaanko synnytysyksikkö Länskä todella.

Juha on taistellut politiikassa yksikön puolesta useita vuosia, sillä lakkauttamisuhka on ollut pitkään ilmassa.

Kätilön ammattiin Juha on ollut tyytyväinen.

– Olen aivan ulkopuolella siitä keskustelusta, joita hoitajien huonosta tilanteesta käydään.

Länskän lopettaminen huolestuttaa Juhaa siksi, että matkasynnytysten hän ei missään nimessä toivo lisääntyvän. Niistä on saatu kuulla pohjoisessa Suomessa jo tarpeeksi.

Länskän lopettamisen jälkeen synnytykset olisi tarkoitus ohjata Rovaniemelle.

Lue myös: Helmi syntyi raskausviikolla 23 ja joutui tehohoitoon 200 km päähän kotoa: ”Tilanne oli epätodellinen”

Juha Berg avusti maailmaan 14. kesäkuuta 2022 lapsenlapsensa.

Synnytyskulttuuri muutoksessa

Synnytyskulttuurissa ja lääketieteessä on tapahtunut paljon edistystä niiden 35 vuoden aikana, joina Juha on toiminut kätilönä.

Nykyään vauvan ihokontaktin tärkeys on selviö, kuten myös myötäeläminen perheen suuren tapahtuman äärellä.

Erityisesti häntä ilahduttaa se, että monikulttuurisesta taustasta tulevien synnyttäjien ja perheiden kanssa toimiminen on sujuvoitunut.

– Nykyään englanniksi kommunikoiminen on kätilöille arkipäivää, kuten myös tulkkien käyttäminen synnytyksissä. Kaksikymmentä vuotta sitten oli ihan toista – se oli ujo maailma.

Myös isien asema on kohentunut. Enää isille ei sanota, että heidät kyllä pyydetään paikalle sitten, kun heitä tarvitaan. Näin tapahtui valitettavasti vielä 1980-luvulla.

On selviö, että isät osallistuvat puolison rinnalla synnytykseen ja lapsen hoitoon. Myös perhehuoneista synnytyssairaaloissa on tullut arkipäivää.

Juha kuitenkin toivoo, että isät saataisiin vieläkin tiiviimmin mukaan. On edelleen hetkiä ja paikkoja, joissa isiä ei nähdä yhtä tärkeänä osana lapsiperhettä kuin äitejä.

Lue myös: Kun Markus vei 1-vuotiaan neuvolaan, lääkäri kysyi, kertoiko äiti ohjeita lapsen hoitoon – isiin suhtaudutaan yhä eri tavoin kuin äiteihin

– Isälle pitää tehdä selväksi, että hän on synnytyksessä sekä lapsen ja perheen elämässä paljon enemmän kuin äidin tukihenkilö. Hänen suhteensa lapseen on hyvin tärkeä.

Juha muistelee omia ajatuksiaan isyydestä. Hän uskoo, että isillä tulee aina olemaan sama kysymys mielessään: miten voin olla hyvä isä?

– Isillä on aina sydämessäni erityisasema. Haluan olla tukemassa isyyttä.

Juha Berg vuonna 2016. Kuva: Jyrki Nikkilä/Otavamedia

Some aiheuttaa synnytyspaineita

Juha Berg on ollut näkemässä, miten some ja kaikkien saatavilla oleva tieto on muuttanut synnyttämistä.

Asiassa on paljon hyvää. Synnyttäjien ei kuitenkaan tarvitsisi soimata itseään, jos synnytys ei mennyt suunnitelmien mukaan. Tärkeintä on, että lopputulemana on hyvinvoiva synnyttäjä ja vauva sekä mahdollinen puoliso tai kumppani.

– Synnytys on lopulta hyvin yksinkertainen tapahtuma. Ymmärrän kyllä, että nykysynnyttäjiä hämmentää vaihtoehtojen määrä.

Juha soisi jokaisen synnyttäjän tuntevan ylpeyttä itsestään: ei ole väliä syntyykö lapsi lopulta alateitse vai sektiolla, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Raskaimpia puolia ovat ne hetket, kun synnytys ei saakaan onnellista loppua. Niihin ei Juhan mukaan totu.

Tällaisia tilanteita ei onneksi uran varrelle ole sattunut montaakaan.

– Olen ollut onnekas kätilö. Minua ei ole epäonni riivannut.

Sen huomaa, kun katsahtaa Juhan Facebook-profiilia. Synnyttäjät kehuvat kilvan Juhan kätilöntaitoja.

Mutta mitä Juha tekee silloin, kun ei ole synnytysyksikössä?

– Harrastan perheilyä, moninkertainen isoisä toteaa.

Kotiliesi.fi: Onko mökki koko suvun onnela vai riitoja aiheuttava työleiri? Perheterapeutti kertoo, mitä mökkielämän ristiriidoille voi tehdä

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Jos olisin joutunut Torniota kauemmaksi ( 1966 ) olisi ollut tiukat oaikat. Poika syntyi heti kun oltiin sairaalassa. Terv. Mummo 81 v.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä

Pysy kartalla ja tilaa Kaksplussan uutiskirje

X