Tutkija osallistui siskonsa synnytykseen ja yllättyi: ”Isän rooli synnytyksessä on rankka”
Silmiä avaava kokemus synnytyssairaalassa sai Tuuli Paajasen tarttumaan vaiettuun aiheeseen.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 14 prosenttia isistä tuntee synnytyspelkoa ennen lapsen syntymää. Se tarkoittaa, että isien synnytyspelon määrä saattaa olla jopa hieman suurempi kuin äideillä.
On arvioitu, että äideistä noin 10 prosenttia kärsii vaikeasta synnytyspelosta.
– Sekä isien että äitien pelko liittyy ensisijaisesti äidin ja vauvan terveyteen, henkeen ja synnytyksen kulkuun, mutta myös siihen, ettei kivunlievitys ole riittävää tai kohtelu synnytyksessä on epäkunnioittavaa, kertoo väitöstutkija ja psykologi Tuuli Paajanen Itä-Suomen yliopistosta.
Muutamia vuosia sitten Paajanen oli mukana synnytyssalissa, kun hänen siskonsa synnytti.
– Itselläni on kaksi lasta ja ajattelin, että kaksi kertaa synnyttäneenä naisena osaan kyllä olla tukena. Kokemus sai minut havahtumaan siihen, miten vaativa synnytyksen tukihenkilön rooli on. Isän rooli synnytyksessä on rankka.
Silmiä avaava kokemus sai Paajasen keskustelemaan aiheesta myös puolisonsa kanssa.
– Mieheni totesi, ettei hän ollut oikein uskaltanut puhua omasta kokemuksestaan, koska synnytys on kuitenkin synnyttävälle naiselle monin verroin rankempaa.
Paajanen alkoi miettiä, millainen kokemus synnytys voi olla toiselle synnytyksessä mukana olevalle vanhemmalle. Pohdinnasta muotoutui väitöskirjan tutkimussuunnitelma.
Synnytyskokemus voi jarruttaa toisen lapsen saamista
Uusimmassa Perhebarometrissa lähes viidennes yksilapsisten perheiden isistä ja reilu neljännes äideistä kertoi, että toivetta toisen lapsen saamisesta jarruttavat joko kokemukset aiemmasta raskaudesta tai synnytyspelko.
Näiden vastaajien ihannelapsiluku oli kaksi lasta, mutta heidän lapsilukunsa on jäänyt toistaiseksi yhteen esimerkiksi vaikean synnytyksen jälkeen.
– En tiedä, ovatko vaikeat synnytyskokemukset lisääntyneet vai tuodaanko niitä avoimemmin esille, Paajanen toteaa.
Perhebarometri on Väestöliiton vuosittain toteuttama tutkimus, jossa tarkastellaan perhepolitiikkaa, syntyvyyttä sekä pari- ja perhesuhteita.
Uudessa barometrissa nousee esille synnytyskokemusten yhteys perheen lapsilukuun.
– Niiden osuus, jotka kokevat synnytyspelon tai aiempien raskauskokemusten vaikuttavan paljon lastensaantisuunnitelmiin, vaikuttaisi kasvaneen, kertoo tutkija Noora Lehtonen Väestöliitosta.
Lehtosen mukaan näihin tuloksiin olisi syytä reagoida synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa. Synnytyspelon ja synnytyskokemusten tiedetään olevan yhteydessä perheen varhaiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen.
Reagointi kuitenkin edellyttäisi Lehtosen mukaan sitä, että palveluihin kohdistettaisiin tulevaisuudessa enemmän resursseja.
– Tämä on paitsi tärkeää syntyvyyden ja oman toivotun lapsiluvun toteutumisen kannalta, erityisesti synnyttäjän ja koko perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
”Ennen osattiin synnyttää ilman tällaista ruikutusta”
Tuuli Paajanen tutkii työn alla olevassa väitöskirjassaan synnytyskokemuksia isän ja ei-synnyttävän äidin näkökulmasta. Aihetta on tutkittu vähän Suomessa. Ei-synnyttävien äitien kokemuksia ei ole tutkittu lainkaan.
Usein miehet kertovat, että oman lapsen syntymä on elämän paras hetki. Mutta voiko mies sanoa missään ääneen, että synnytys oli järkyttävä ja pelottava, ja että siitä jäi trauma, viha tai häpeän tunne?
– Monesti synnytykseen liittyvät tunteet voivat nousta pintaan vasta viikkojen tai kuukausien viiveellä. Synnytyssairaalassa pinnassa voi olla vahva helpotuksen tunne siitä, että lapsi ja äiti ovat hengissä.
Paajanen huomauttaa, että miehet pitävät paljon synnytykseen liittyviä tunteita ja ajatuksia sisällään.
– Heillä ei ole oikein paikkaa, missä kokemusta voisi purkaa.
Tuuli Paajanen muistelee nettiartikkelia, jonka hän luki hiljattain. Tarina kertoi perheestä, jossa ensimmäisen lapsen synnytys oli ollut traumaattinen. Lukijoiden kommentit saivat hänet järkyttymään:
”Kyllä ennen osattiin synnyttää ilman tällaista ruikutusta.”
”Naiset olivat ennen vahvempia kuin nämä nykypäivän prinsessat.”
”Ei ihme, että on kaiken maailman traumoja, kun pullamössösukupolvi ei osaa toimia haastavissa tilanteissa.”
Synnytykseen liittyvistä traumoista puhuttaessa usein unohdetaan, että kommentoinnin kohteena ovat toisen ihmisen todelliset traumat.
– Suomessa on tehty suuri työ, että traumoista jo nykyisin voidaan puhua ääneen ja julkisesti, Paajanen toteaa.
Oletko ollut mukana synnytyksessä kolmen vuoden sisällä toisen vanhemman roolissa? Tutkija Tuuli Paajanen Itä-Suomen yliopistosta etsii tutkimushaastateltavia väitöskirjatutkimukseensa, jonka aiheena on ei-synnyttävien vanhempien kokemukset lapsensa synnytyksessä. Tutkimushaastattelu tehdään Zoomin välityksellä ja se kestää noin kaksi tuntia. Tutkimukseen voi osallistua ottamalla yhteyttä: tuuli.paajanen@uef.fi
Lue myös: Tutkija: Synnytyspelkoa ei hoideta Suomessa niin kuin tutkimusten mukaan kannattaisi
Lähteet: Hildingsson, I., Haines, H., Johansson, M., Rubertsson, C., & Fenwick, J. (2014). Childbirth fear in Swedish fathers is associated with parental stress as well as poor physical and mental health. Midwifery, 30(2), 248–254. https://doi.org/10.1016/j.midw.2013.12.012, Terveyskirjasto, Mielenterveystalo
Jaa oma kokemuksesi