Synnytys 16.12.2022

Tutkija: Synnytyspelkoa ei hoideta Suomessa niin kuin tutkimusten mukaan kannattaisi

Synnytyspelkoiset äidit eivät saa Suomessa riittävästi apua pelkoonsa, toteaa tutkija ja kätilö Laura Sandström. Malli, jossa synnyttäjä pääsee itse valitsemaan kätilön, on osoittautunut maailmalla toimivaksi.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Suomessa 11 prosenttia synnyttäneistä sai synnytyspelkodiagnoosin vuonna 2021. Luvun on arvioitu olevan kasvamaan päin.

Tutkija ja kätilö Laura Sandström on huolissaan siitä, että Suomessa synnytyspelkoa ei hoideta siten kuin tutkimusten mukaan kannattaisi.

Tällä hetkellä synnytyspelkoinen odottaja lähetetään neuvolasta synnytyspelkopoliklinikalle keskustelemaan kätilön kanssa. Käyntejä tarjotaan yleensä 1-2.

Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että tuttu kätilötiimi, joka hoitaa odottajaa niin raskauden, synnytyksen kuin lapsivuodeajan, lievittää pelkoa tehokkaammin.

Mikä tällaisessa mallissa saa aikaan synnytyspelon hellittämisen?

1. Luottamuksen rakentuminen

Jos jo raskausajan tutkimukset olisivat saman kätilön vastuulla kuin todennäköisesti myös synnytys, ehtisi odottaja rakentaa kätilöön luottamuksellisen suhteen.

– Nykymallissa sairaalassa synnyttäjää vastassa on täysin vieras ihminen. Synnytystä pelkäävälle tämä voi olla raastavaa, sillä hänen pitäisi kyetä avaamaan ja selittämään pelkonsa syitä vaativalla hetkellä.

Lue myös: Synnytyslääkäri huolissaan ilmiöstä, joka saa äidit välttelemään terveydenhuoltoa raskausaikana

Kätilö ehtii myös usein vaihtua synnytyksen aikana, sillä synnytys kestää monesti pidempään kuin yhden kätilön työvuoron pituus on.

Tuttu kätilö sen sijaan saattaa jo eleestä ymmärtää, mitä synnyttäjä kaipaa.

– Monilla synnytyspelko kohdistuu nimenomaan siihen, toimiiko kemia kätilön kanssa. Ymmärtääkö kätilö varmasti tarpeitani? Tutun, itse valitun kätilön kanssa tämä ei olisi ongelma.

Hoidon jatkuvuus ja toive omasta kätilöstä ei tarvitse Sandströmin mukaan olla utopiaa. Maailmalta on paljon hyvin esimerkkejä miten kätilöjohtoinen äitiyshuolto toimii. Kätilövetoinen malli on käytössä muun muassa Tanskassa.

Esimerkiksi Ruotsissa on perustettu kokeilu Min barnmorska, johon tulijoita on paljon enemmän kuin kokeiluun on voitu ottaa tässä vaiheessa mukaan.

2. Synnytyspelkoon helpotusta läpi raskauden

Raskausaikana kätilö pystyisi valamaan synnyttäjään uskoa ja auttamaan synnytyspelon käsittelyssä jo ennen synnytystä, sillä kätilö on synnytyksen hoidon ammattilainen.

Kätilö tietää tarkasti synnytyksen etenemisestä ja hoitovaihtoehdoista. Hän voi jo raskausaikana keskustella synnyttäjän kanssa tämän toiveista ja varautua niihin.

Sandströmin synnytyspelkoa käsittelevän osatutkimuksen 187 ensi- ja uudelleensynnyttäjästä yli puolet oli pettyneitä neuvolan toimintaan synnytyspelon hoidossa.

Odottajat olisivat halunneet keskustella tutun kätilön kanssa kielteisistä, synnytykseen liittyvistä tunteista.

Osa kertoi myös, että neuvolassa ei haluttu käydä asiaa läpi vaan vastuu siirrettiin pelkopoliklinikan vastuulle.

– Neuvolan terveydenhoitajat tekevät paljon todella tärkeää työtä, mutta heillä ei ole mitään koulutusta synnytyksen hoitoon. Heidän ammattitaitoaan on muun muassa seurata kasvua, kehitystä ja ravitsemusta.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa, että raskautta seuraisi nimenomaan kätilö.

Sandströmin tutkimuksessa kävi ilmi, että odottajat vartovat malttamattomina pelkopoliklinikkakäyntiä, sillä se on ainoa mahdollisuus päästä keskustelemaan kätilön kanssa tulevasta synnytyksestä.

– Erinäisten tutkimusten mukaan ne äidit, joilla on tietoa synnyttämisestä, pelkäävät vähemmän kuin ne, joilla vastaavia tietoja ei ole.

Pelkopoliklinikkakäynti osoittautui kuitenkin Sandströmin tutkimuksessa pettymykseksi kahdelle kolmasosalle odottajista.

– Meillä ei ole enää varaa hoitaa synnytyspelkoa tavalla, joka ei perustu tutkittuun tietoon.

Sandström viittaa tällä myös kustannuksiin, joita hoitamaton tai huonosti hoidettu synnytyspelko aiheuttaa.

Tällaisia seurauksia voi olla muun muassa masennus, joka saattaa vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Lapsia ei myöskään välttämättä haluta synnytyspelon vuoksi tehdä enempää kuin yksi.

3. Rennompi keho, vähemmän operaatioita

Kun synnyttäjä luottaa kätilöönsä, on hän rennompi synnyttäessä. Rentous näkyy siinä, miten keho toimii synnyttäessä.

Kätilövetoisen mallin on tutkimuksissa havaittu vähentävän selkäydinpuudutteiden tarpeen määrää, imukuppisynnytyksiä, episiotomioita sekä vastasyntyneiden tehohoidon tarvetta.

Lisäksi synnyttäjän ei tarvitsisi jännittää sitä, milloin on oikea aika siirtyä synnytyssairaalaan. Kätilövetoisessa mallissa kätilö saapuu synnytyksen alettua synnyttäjän kotiin, jossa hän tekee arvion siitä, milloin on aika lähteä sairaalaan.

Malli toisi yhteiskunnalle säästöjä parhaimmillaan 700 euroa yhtä synnyttäjää kohden. Tämän tiedon Sandström soisi viimeistään herättävän päättäjät.

Myös kätilöt tyytyväisempiä

Sandströmin mukaan kätilövetoinen malli voisi lisätä kätilöiden työtyytyväisyyttä.

Lue myös: ”Synnytyksistä ei voi enää säästää”, sanoo konkarikätilö Eeva Hiila

– Kätilövetoisessa mallissa kätilöllä on paremmat edellytykset hoitaa odottajaa ja synnyttäjää, kuten kannattaisi.

Maailmalta on kantautunut Sandströmin mukaan kokemuksia, jossa kätilöt ovat saattaneet aluksi pelätä esimerkiksi lasketun ajan kohdalle asettuvaa päivystysvastuuta, mutta kokemus onkin muuttunut positiiviseksi.

Päivystysvuorot on jaettu kätilötiimin kesken järkevästi, jolloin yhden kätilön ei tarvitse päivystää useita viikkoja peräkkäin.

– Kätilöiden loppuun palaminen on vähäisempää, ja heidän tyytyväisyytensä heijastuu myös synnyttäjään.

Lähteet:

Forster DA, McLachlan HL, Davey MA, Biro MA, Farrell T, Gold L, et al. Continuity of care by a primary midwife (caseload midwifery) increases women’s satisfaction with antenatal, intrapartum and postpartum care: results from the COSMOS randomised controlled trial. BMC Pregnancy Childbirth. 2016;16:28.

Hildingsson, I., Fahlbeck, H., Larsson, B., & Johansson, M. (2022). ‘A perfect fit’ – Swedish midwives’ interest in continuity models of midwifery care. Women and Birth. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2022.04.014

Hildingsson, I., Rubertsson, C., Karlström, A., & Haines, H. (2019). A known midwife can make a difference for women with fear of childbirth- birth outcome and women’s experiences of intrapartum care. Sexual & Reproductive Healthcare : Official Journal of the Swedish Association of Midwives, 21, 33–38. https://doi.org/10.1016/j.srhc.2019.06.004

Lyberg, A., & Severinsson, E. (2010). Fear of childbirth: mothers’ experiences of team-midwifery care — a follow-up study. Journal of Nursing Management, 18(4), 383–390. https://doi.org/10.1111/j.1365-2834.2010.01103.x

Markesjö, G. (2019). Women’s experiences of pregnancy and childbirth in a continuity of care model. A qualitative study at Huddinge Hospital.Karolinsa Institutet.

McLachlan HL, Forster DA, Davey MA, Lumley J, Farrell T, Oats J, et al. COSMOS: COmparing Standard Maternity care with one-to-one midwifery support: a randomised controlled trial. BMC Pregnancy Childbirth. 2008;8:35.

Perriman N, Davis DL, Ferguson S. What women value in the midwifery continuity of care model: A systematic review with meta-synthesis. Midwifery. 2018;62:220-9.

Sandall, J., Soltani, H., Gates, S., Shennean, A., & Devane, D. (2015). Midwife-led continuity models versus other models of care for childbearing women. In Cochrane Database of Systematic Reviews. https://doi.org/10.1002/14651858.CD004667.pub5.www.cochranelibrary.com

Tracy S, Hartz D, Tracy M, Allen J, Forti A, Hall B, et al. Caseload midwifery care versus standard maternity care women of any risk: M@NGO, a randomizedcontrolled trial. Lancet 2014;382:1723–32.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X