Moni lapsi kärsii kotona henkisestä väkivallasta, mutta kaikki ammattilaiset eivät tunnista sitä

Henkisestä väkivallasta ei jää samanlaisia jälkiä kuin fyysisestä, joten ammattilaisille on nyt tarjolla uudenlaista apua henkisen väkivallan tunnistamiseen.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock

Suomessa henkistä väkivaltaa omalta huoltajaltaan on joutunut kokemaan jopa viidesosa lapsista, selviää kouluterveyskyselyn 2021 tuloksista.

Lapset siis kohtaavat henkistä väkivaltaa valitettavan paljon, mutta esimerkiksi opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset kokevat tunnistavansa sitä heikosti.

Lue myös: Mira, 25, pyysi lopulta, että hänen pienet lapsensa otetaan huostaan: ”Ihmettelimme, että missä vika on, kun yritimme parhaamme”

Henkisestä väkivallasta ei jää lapseen samanlaisia jälkiä kuin fyysisestä väkivallasta. Siksi henkisen väkivallan todentaminen ja epäily on vaikeampaa, vaikka henkinen väkivalta on aina haitallista ja riski lapsen terveydelle sekä hyvinvoinnille.

– Jopa ammattilaisten on toisinaan vaikea erottaa, milloin kyse on lapsen ja vanhemman välisestä yksittäisestä epäsensitiivisestä vuorovaikutustilanteesta ja milloin henkisestä väkivallasta. Lapsi ei itse useinkaan suoraan kerro kokemastaan väkivallasta, toteaa Annukka Paasivirta Lastensuojelun Keskusliiton tiedotteessa.

Vaikka henkisestä väkivallasta ei jää näkyviä mustelmia, sen aiheuttama stressi voi tehdä muutoksia esimerkiksi lapsen tai nuoren hermostolle, verenkiertoelimistölle ja immuunisysteemille sekä aineenvaihdunnalle.

Eivätkä huolestuttavat vaikutukset jää vain edellä mainittuihin. Henkinen väkivalta estää normaalia kehitystä, heikentää oppimistuloksia ja vaikuttaa käyttäytymiseen.

Niinpä on eittämättä selvää, että asiaan pitäisi saada apua.

Henkinen väkivalta vaikuttaa lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin negatiivisesti.

Lue myös: Lastensuojelu on auttava käsi tarpeen vaatiessa: ”Huostaanotto on lastensuojelun viimeinen keino”, muistuttaa asiantuntija

THL:n Barnahus-hankkeen, Lastensuojelun Keskusliiton, Ensi- ja turvakotien liiton ja Tampereen yliopiston hoitotieteen toteuttaman kyselyn perusteella lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat ja tunnistavat lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa vaihtelevasti.

Kyselyyn vastanneista ammattilaisista 48 prosenttia on kohdannut lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein.

Kuitenkin 44 prosenttia ammattilaisista kokee tunnistavansa sitä huonosti ja vain 27 prosenttia kertoo pystyvänsä puuttumaan siihen hyvin tai erittäin hyvin.

Erityisesti opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset eivät tunnista lasten kohtaamaa henkistä väkivaltaa samalla tavoin kuin vaikkapa lastensuojelun ammattilaiset.

Ensi- ja turvakotienliitto on julkaissut ammattilaisten avuksi tietopankin, joka tarjoaa työkaluja lapsen kohtaaman henkisen väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Vanhempien kanssa puheeksi

Ammattilaiset tarvitsevat työkaluja myös siihen, että he ottavat asian puheeksi lasten ja vanhempien kanssa.

Aina henkinen väkivalta ei ole tiedostettua tai tahallista. Vanhempi saattaa päätyä käyttämään henkistä väkivaltaa uupuneena tai siksi, että häneltä puuttuu tietoa ja keinoja myönteisestä kasvatuksesta.

– Vanhemmilla taas pitää olla enemmän tietoa henkisen väkivallan eri muodoista ja sen vaikutuksista lapseen. He eivät aina tiedosta, millaisia seurauksia sillä voi olla lapsen elämälle, toteaa tiedotteessa Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä