Suurin osa korvatulehduksista paranee itsellään – hoitokäytäntö on hitaan muutosprosessin keskellä
Tärykalvon puhkaisusta ja tulehduseritteen imusta luovuttiin ensin, nyt siirrytään hiljalleen rutiininomaisesta antibioottien määräämisestä seurantalinjalle.
Monella nyt jo aikuisella ”korvalapsella” saattaa olla rajuja muistoja korvatulehduksien hoidosta. 1980-luvulla hoitona oli kivulias tärykalvon puhkaisu ja tulehduseritteen imeminen sekä liki poikkeuksetta kotiin viemisiksi antibioottikuuri.
Vakiintuneet hoitokäytännöt muuttuvat hitaasti. Tärykalvon puhkaisun vaikutusta tulehduksen hoidossa alettiin tutkia 1970-luvun lopulla, mutta meni vuosikymmen ennen kuin toimenpiteestä luovuttiin.
Viimeiset vuodet antibioottihoidon merkityksestä on saatu uutta tutkimustietoa ja vaikka muutosta on jo tapahtunut ja kuureja määrätään vähemmän, osa lääkäreistä jatkaa rutiininomaisesti antibioottien määräämistä korvatulehdukseen.
Myös moni vanhempi on edelleen siinä luulossa, että lääkekuuri on ainut tapa hoitaa lapsen korvatulehdus.
Lue myös: Miksi lapsen nenä vuotaa koko ajan? Lääkäri kertoo, mistä pitkittynyt nuha voi johtua
Seurantalinja vähentää kuureja
Näin ei kuitenkaan ole, vaan korvatulehdusten hoitosuositus on tutkimustulosten valossa muuttunut.
Vaikka Käypä hoito -suositus suosittaa edelleen pääsääntöisesti korvatulehdusten hoitamista antibiootein, antaa se nykyään mahdollisuuden jäädä seuraamaan lapsen vointia.
Tämä muutos pohjautuu tutkimustietoon.
– Nykyään tiedämme, että jopa 70 prosenttia korvatulehduksista paranee ilman antibiootteja, kertoo lääketieteen tohtori ja korvatulehdustutkija Paula Tähtinen.
Aiemmin pienetkin korvassa olevat nestemäärät tai punoitus diagnosoitiin korvatulehdukseksi, nyt korostetaan huolellisen diagnostiikan merkitystä ja pyritään välttämään ylidiagnostiikkaa.
Jos lapsen vointi lähtee helpottamaan, yleensä se tarkoittaa, että myös korvatulehdus on alkanut parantua. Jos lapsi on edelleen parin päivän jälkeen kivulias, on antibioottikuuri Tähtisen mukaan syytä nykytiedon valossa aloittaa.
On myös hyvä muistaa taudin luonnollinen kulku, sillä tulehduseritteen häviäminen voi kestää jopa pari kuukautta. Perusterveen lapsen korvatulehduksen paranemista voidaan siis odottaa rauhassa ilman toistuvia antibiootteja.
Kivun lievittämiseksi kannattaa kokeilla myös kohoasentoa, sillä makuuasento pahentaa painetta ja näin kivun tunnetta korvassa.
Tarve kokonaistilanteen mukaan, ei ”varmuuden vuoksi”
Flunssan aikana on turha aloittaa varmuudeksi antibioottia, sillä se ei paranna virustautia eikä myöskään estä korvatulehduksen kehittymistä.
Tutkimusten mukaan eniten antibiootista hyötyvät alle 2-vuotiaat lapset, lapset, joilla on voimakas pullotus tärykalvolla tai tärykalvo on puhjennut tai ne lapset, joilla on molemminpuolinen korvatulehdus.
Siltikään tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi kaikki alle 2-vuotiaat tulisi hoitaa antibiootilla, vaan tarve arvioidaan kokonaistilanteen mukaan.
Poikkeuksena ovat hyvin pienet, alle kuuden kuukauden ikäiset vauvat, joiden vastustuskyky ei ole vielä kehittynyt ja joiden kohdalla siksi seurantaa ei suositella.
Lue myös: Vauvan korvatulehdus: Näin ehkäiset ja hoidat sen
Kivun hoito tärkeää
Tähtinen muistuttaa, että tärkeintä on hoitaa lapsen kipua. Jos korva selkeästi vaivaa ja aiheuttaa kipua, tarjolla on särkylääkkeiden lisäksi puuduttavia korvatippoja.
Lievään särkyyn voi kokeilla lämmintä kauratyynyä ja kohoasentoa, sillä makuuasento pahentaa painetta ja näin kivun tunnetta korvassa.
Myös vanhempien asenteissa antibiootteja kohtaan on tapahtunut isoja muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vielä vuosikymmen sitten valveutunut lääkäri saattoi joutua selittämään vanhemmille miksi kuuri ei ole nyt tarpeen.
Käytännöt maitten välillä vaihtelevat suurestikin. Suomessa korvatulehduksien hoidossa antibiootteihin turvaudutaan useammin kuin esimerkiksi Hollannissa, jossa valtaosa tulehduksista annetaan parantua itsellään.
Myös monissa muissa maissa tutkimustulosten perusteella on lähdetty muuttamaan hoitosuosituksia seurantalinjalle ja tähän suuntaan Suomessakin mennään.
Lue myös: Välikorvatulehdus on tauti, jonka useimmat lapset sairastavat taaperoiässä – näin tunnistat oireet
Vaativa diagnosoida
Korvatulehduksen diagnosointi ei tulehdusten yleisyydestä huolimatta ole mikään yksinkertainen toimi, eikä kokenutkaan lääkäri pysty tekemään luotettavaa korvatulehdusdiagnoosia ilman huolellista tutkimusta ja tarpeenmukaista välineistöä.
Siksi asiantunteva lääkäri on kullan arvoinen. Korvatulehdustutkijat pyrkivät kouluttamaan lääkäreitä lääkäripäivillä ja tuottamaan uusinta informaatiota lääkärien saataville.
Tähtisen mukaan suunta on oikea. Kyse on ennen kaikkea asennemuutoksesta.
– Olemme siirtyneet puhkomisesta ja rutiininomaisista antibioottikuureista tilanteeseen, jossa kipulääke ja seuranta ovat hoidon kulmakivi. Näin iso muutos ottaa aikaa. Näen kuitenkin, että tämä muutos on lasten parhaaksi. Jokainen syömättä jäänyt antibioottikuuri on plussaa.
Lähteet: LT, dosentti Paula Tähtinen, Lääkäripäivät, Potilaan Lääkärilehti.
Jaa oma kokemuksesi