1,5 vuotias heräilee pitkin yötä,onko ihan normaalia?

Eli mein 1,5 vuotias nukkuu yöunet n. klo 20-7. Nukahtaa itsekseen hyvin , mutta siinä puolen yön aikaa aloittaa sen heräily-rumban. Alkaa vaan itkeskellä, nousee ehkä istumaan tai seisomaan pinniksessä ja itkee niin kauan kun joku menee laittaan tutin suuhun takaisin ja laittaa hänet takaisin pitkäkseen. Siihen nukahtaa melki heti, mutta sitten sama ehkä 5 minuutin tai 10 minuutin päästä. Välillä hieman pitempi tauko, välillä vain pari minuuttia. Tätä jatkuu aamuyöhön asti. Ja jatkunut on jo pitkään alkuvuoden. Kuukaudessa on ehkä pari yötä ettei herää kuin pari kertaa, mutta pääsääntöisesti tuollasta on meidän yöt. Kyllä meinaa hermo mennä kun 20. kerran käyt laittaas häntä makuulleen.
Mitään hätää ei pitäs olla, ei itke kipuitkua (tiän kyllä melko varmasti jos esim. itkee hampaita tms.) ihan vaan sellasta tylsistymis-itkeskelyn kuulosta. Välillä annamme itkeä, mutta todella harvoin itse menee takaisin makuulleen tai laittaa itse tuttia takaisin. Itku loppuu aina jo siihen kun hän huomaa että meidän sängyssä alkaa liike ja joku on siis tulossa hänen luo. Eli tuntuu ihan vaan huomionhakemiselta. Saattaa myös alkaa sellaisen "tekoyskän" mitä hänellä on tapana pitää jos häntä ei huomata.
Onko muilla tän ikäsillä vastaavaa. Yks mun työkaveri sano ettei oo ihan normaalia, mut en tiä miten ton sais loppumaan. Tai ajan myötä varmasti, mutta kun aletaan ukon kans oleen ihan poikki tohon. Viä kun ootan toista lasta ja voin todella huonosti varsinkin öisin niin en oikeen ees pysty nouseen sängystä (ilman oksentamista) ja muutenkin unet jää tosi vähäisiks kaikilla.
Päivällä hän sit kyllä nukkuu reilut päikkärit ulkona...ehkä sellasen 2,5 tuntia.

Niin ja päivisin kyllä saa huomiota sillä ukko varsinkin on ihan tytön pauloissa ja leikkii hänen kanssa kaiket illat. Myös minä ennemmin istun hänen kanssa lattialla leikeissä kun teen esim.kotitöitä :D
Mutta oisko siis kellään neuvoja?
 
Teillä taitaa olla nyt unikoulun paikka. Kyllähän lapsi hyppyyttää jos antaa ja suostuu hyppimään. Omani myös teki sitä. Minä tein niin että en enää noussut vaan sängystä hyssyttelin takasin nukkumaan. Vaatii hermoja mutta kannattaa. Enää ei tarvitse hypätä ellei ole oikea syy yöhoidolle.
 
Ihan normaalille kuulostaa heräilyt. Lapsi voi kokea turvattomuutta öisin, vaikka miten päivisin touhutaan yhdessä. Tästäkin syystä meillä nukutaan perhepedissä ja sivuvaunuissa. Minä en näitä unikouluja oikein ymmärrä :/ .
 
Kiva kuulla että on varmaan ihan normaalia! Mutta kauankohan tätä kestää??!!
Meillä pinnasänky on kyllä kans ns. sivuvaununa meidän sängyssä.
Unikouluakin käytiin tuossa loppuvuodesta ihan onnistuneesti ja saatiin hänet nukkuun omassa sängyssä. Silloin kun oli imetysajoilta jäänyt tavaksi että pääsi aamuyöstä viereen nukkuun. Sen jälkeen menikin ihan hyvin pari kuukautta, mutta sitten alkoi nää heräilyt.
Koska uusi vauva on meille tosiaan tulossa niin en haluaisi enää totuttaa esikkoa siihen että pääsee viereen, sillä muistan hänenkin vauva-ajoilta etten itse nukunut ikinä jos vauva oli vieressä. Saati sitten että siinä olisi joku toinenkin vielä "hyörimässä". Muuten kyllä olisi ihanaa nukkua perhepedissä.
Ehkäpä yritämme sitten jonkin sortin unikoulua...siis järjestelmällisemmin mitä nyt.
Kiitos vaan teille vastanneille!
 
mulla tyttö 1v2kk ja samanlaista.eli illalla nukahtaa ok mut sit heräilyt alkaa puolen yön jälkeen ja vaihdellen herättelee joko 1-2 tunnin välein tai sit 1-2 tunnin session aikana laitan 10 kertaa takas pitkälleen.joko tai niin uni on katkonaista....
esikoinen aikoinaan oppi nopeaan laskeutumaan takas kun sanoin vaan että hyvää yötä mut tää kuopus ei opi millään...
kai se on vaan kärsittävä, huudatus ei meillä auta.jaksaa huutaa ja raivota pitkäänkin.ei hermo kestä huudatusta.

 
Meillä poik 1v4kk ja JUURI samanlaista! Ihanaa kuulla et muillakin. Tätä jatkunut joulukuusta asti. Nukkuu vastapäisessä huoneessa 6kk lähtien, ennen nukkui siel hyvin aamuun asti mutta sitten tuli stoppi. Koska sänky siis niinkin kaukana omasta, on pakko nousta ja kävellä laittaan takas nukkuun. Siitä syystä aamuöisin haen sit viereen. Ja se tehnyt tilanteen sellaseksi että herää jo senkin takia viim. 4:ltä että joku tulee hakeen pois. Oon miettiny, toisko sängyn takas sivuvaunuksi, mutta ottaisinko vaan takapakkia? Jotenki hölmöä tuoda se takaisin. Kun kumpikin käydään töissä, ei millään jaksa aamuun asti sinnikkäästi käydä sen luona. Vinkkejä?? Ja huudatukseen en ala, kokeiltu on silloin alussa, ei ollu hyötyä ja sydämeen ottaa.
 
En minäkään sillälailla kaukaa huudattanut, siirsin sängyn tohon viereen jotta pystyin makuulla rauhottamaan kun heräili ja vaati huomiota. Alussa oli pinnasänky joten helposti sain käden sinne ja se usein auttoi, nykyään nukkuu matkasängyssä tossa lähellä. Sekin vaati hermoja saada toinen uskomaan että ei ole yksin enkä aijo yöaikaan hypätä minnekään. Nykyään riittää kehotus mennä maate ja nukkua jos sattuu heräämään. Tutin kanssa ei ole ollut ongelmia. Paremmin se poika nukkuu tuossa ulottuvilla kun esim toisessa huoneessa.
 
Meillä on taas ihan samanlaista. Imetyksen lopettaminen auttoi joksikin aikaa, mutta nyt tyttö viskelee tuttiaan pitkin yötä, ja sitä pitää laittaa takaisin suuhun (kun on sen ensin löytänyt jostain nurkasta, mihin se on paiskattu). Tyttö nukkuu sivuvaunussa jatkettavassa sängyssä. Seuraava etappi on tutista luopuminen, leikkasin tänään tuttiosat pois ja näytin että ovat menneet rikki. Saapi nähdä kuinka monta yötä tässä huudetaan...
 
Mun mielestäni 1,5vuotiaan pitäisi nukkua jo yöt läpeensä jos kaikki on "normaalisti". On varmaankin jo oppinut, että joku tulee kunhan vähän inahtaa. Ja jos kakkonenkin on tulossa niin kannattaisi varmaan saada yöt kuntoon ennen kakkosen syntymää. Ja tutistakin kannattaa luopua ennen pikkusisaruksen syntymää. Ei ole ainakaan helpompaa kun vauva on syntynyt. Onhan tuo aikamoista rallia jos vartin välein koko yön pitää rampata pinniksen vieressä. :|

Meillä tyttö "juoksutti" loppuvuodesta. Ei kyllä enää syönyt tuttia, mutta "huvikseen" juoksutti kun tottui siihen, että kun riittävän kovaa huutaa niin joku tulee. Otettiin syliin ja opetettiin muihinkin huonoihin tapoihin. Sit en enää ite jaksanut yöshowta. Jos alkoi huutamaan, sanottiin, että on yö ja nyt nukutaan. Ei edes silitetty. Oltiin vaan vieressä. Aluksi huusi 45min, sit tunnin ja sit vartin. Alle viikossa tyttö oppi, että nyt vanhemmat on tosissaan ja pitää nukkua.

Jaksamista!
 

Yhteistyössä