1,5 -vuotias hiekkalaatikkotyranni

Meillä on vähän reilu 1,5-vuotias poika. Viime aikoina (n. kuukauden) hiekkalatikkoreissut ovat olleet ihan hirveitä!

Poika ei anna muiden koskea ollenkaan omiin leluihinsa, mutta haluaisi kyllä leikkiä kaikkien muiden leluilla. Jos joku vahingossa saa napattua esim. hänen lapionsa, käy hän samantien nappaamassa sen kädestä pois. Autojen suhteen tämä omitusvimma on ihan mahdoton, kukaan ei saa olla lähelläkään niitä. Ja yleensä tavaroiden takaisinhaku tapahtuu kauhealla huudolla.

Poika kyllä haluaa leikkiä muiden autoilla ja on niiden suhteen ihan yhtä omistushaluinen kuin omienkin lelujensa. Kaikki autot pitäisi olla hänen käytössään ja auta armias jos tämä ei toteudu! Voi sitä huutoa, maahan heittäytymistä ym.

Samaten nyt kuvioihin on tullut toisten töniminen. Muut lapset vaan alta pois ja pois tieltä. Viimeisen viikon aikana varmaan kaikki lähipuiston lapset ovat itkeneet, kun meidän poika on vähän töninyt :'( Ja sillä ei oikeasti ole mitään väliä kuinka iso vastustaja on, 3-vuotiaatkin ovat saaneet kyytiä.

Äiti on ihan pulassa tämän käytöksen kanssa! Joka kerta kun ottaa toiselta kädestä, torun ja joka puistoreissu selitän, että muut saavat lainata meidän leluja. Samaten tönimisestä torun. Usein myös kannan hetkeksi pois hiekkalaatikolta. Nyt tuntuu vaan, että tilanne on pahentunut. Kohta en enää kehtaa mennä puistoon tämän terroristin kanssa.

Ja sama meno jatkuu esimerkiksi perhekahvilassakin. Autot pitäisi olla vain ja ainoastaan hänen ja seuraa kauhea huuto, kun joku toinen haluaisi tulla mukaan leikkiin.


Mistä tässä on kyse? Uhmastako? Miten te muut olette ratkaisseet tällaisia tilanteita tai onko jollain muulla ylipäätään tällaista (meidän puistossa ei ole...)? Lapsi on esikoinen ja on edelleen kotihoidossa, joten osasyy varmaan löytyy sieltä, kun ei joudu kotona jakamaan leluja. Meneeköhän tämä kohta ohi?
 
Meillä päiväkodin täti (noloa ottaa kasvatusvinkkejä näiltä vastaan, mutta minkäs sille voi - jotkut osaa, jotkut oppii vasta ;) ) kertoi että jos hiekkalaatikolla tai muutenkin ulkona ei osaa käyttäytyä, joutuu istumaan yksin; huusi tai ei. Eli ns. jäähypenkki uloskin. 1,5- vuotias ymmärtää jo sen verran puhetta, että tietää mitä "ei ota" tai "anna lelu" tarkoittaa, että jos ei tottele, kahden kehoituksen jälkeen kylmästi sivuun istumaan. Tottakai yrittää lähteä siitä, mutta tajuaa kuitenkin (luultavimmin alussa ainakin kamalan marttyyri-itkun siivittämänä), että siinä istutaan, kunnes rauhoitutaan ja yritetään sen jälkeen uudestaan.

Meillä on vähän samaa tällä hetkellä, ja onneksi huomaa edistuksen nopeasti.. Tosin äidin kanssa kenkkuilee paljon enemmän, kun isän/mummin/ryhmäperhepäivähoitajan; mutta se nyt ei ole mitään uutta :D

Kärsivällisyyttä!! Mikään ei ole kauheampaa katsottavaa, kun 1,5-vuotias pyörittää aikuista ihmistä 6-0 samalla satuttaen muita lapsia. 1,5-vuotiaana alkaa muutenkin kuulemma ns. itseluottamuksen perusvaihe, eli jos antaa egon kasvaa liian isoksi, tulee "kurinpito" vaan vaikeammaksi.
 
Kiitos Elppa!

Kertoisitko sinä tai joku muu, miten tuo jäähypenkkeily käytännössä toteutetaan? Mikä teillä esimerkiksi kotona toimii jäähypenkkinä? Meillä ei ole rappusia tms., mitkä Nanny-sarjoissa usein ovat jäähypenkkeinä, eikä myöskään eteisessä mitään jakkaraa. Voiko tämän jäähypenkkeilyn aloittaa jo 1,5 -vuotiaana ihan "tosissaan"? Onko se sitten minuutti, jonka tämän ikäistä lasta siinä istutetaan? Olen kyllä katsonut silmä kovana noita Nannyja telkkarista, mutta käytännön toteutus on hiukan epävarmaa. Kokemuksia siis, kiitos! :)
 
Jäähypenkkihän on vain käsite, eli jäähypenkkinä voi toimia mikä tahansa "määrätty paikka", vaikka pieni ovimatto olkkarin kulmassa, minkä päällä tulee pysyä. Minuutti on aika pitkä aika 1,5- vuotiaalle, ehtii jo keksiä ihan jotain muuta siinä välillä ;) Veikkaisin että joku 20-30 sekuntia on tarpeeksi, enemmän se on sitä henkistä totuttelemista "kas, jos en tee kuten muut ja kuten sanotaan, joudun olemaan YKSIN hetken, kääk!".

Vaatii kyllä hirmu pitkää pinnaa, eikä lasta saa koskaan käsitellä ns. nopein ja riuhtovin liikkein. Nostan pojan / otan kädestä kiinni ja talutan aina puiston penkille istumaan. En anna nousta seisomaan, ja samalla selitän mahd. selkeästi, että "hiekkaa ei saa heittä / lapiolla EI lyödä" ja että istuu siinä kunnes osaa olla kiltisti. Siinä vaiheessa kun lapsi ns. luovuttaa, eli alkaa potea huonoa omatuntoa, pitää pyytää hali tai omassa tapauksessa pyydän poikaa hiekkalaatikolla kättelemään (kova poika kättelemään :D) toista lasta , jota löi tai jonka kanssa leikit meni plörinäksi. Ihan pienestä en kuitenkaan penkkiä käytä, juoksisin siellä alvariinsa :D Lapset, varsinkin 1,5 -vuotiaat, ovat kuitenkin lapsia. Nyt ollaan jo reilu viikko ulkoiltu niin, ettei ole tarvinnut kertaakaan tehdä muuta kuin nostaa sormi ;)

(ps. älä missään nimessä itse istu penkille tmv.)
 
Meillä toimii jäähypenkkinä kotona sisällä olevat rattaat. Minuutin istuminen niissä tuo kummasti tehoa kieltoihin :whistle: Kokeilin yhdessä nurkassa istuttamista mutta ei pysynyt siellä ollenkaan. Rattaistakin pääsee pois mutta jostain syystä ei kiipeä niistä. Jäähypenkkiä käytän 2 v. :lla vaan isompiin tottelemattomuuksiin esim. kun yrittää tehdä jotain vaarallista ja ei usko kieltämistä ja pois ottamista. Ensin kiellän ja estän normaalisti pari kertaa, sitten varoitan kerran uhkaavasta jäähystä ja jos ei vieläkään usko, niin sitten jäähylle.Pistorasiat on yksi sellanen (on niissä ne suojat mutta joissain on niitä johtojakin oltava ja niitä yritti vetää KOKO AJAN jokin aika sitten), joihin koskemisesta tulee jäähyä.
Ulkona käytän rattaita myös, tosin aika harvoin tarvitaan niitä siellä tässä tarkoituksessa (ehkä kerran on istunut ulkona jäähyllä).
 
Sen kummemmin en ota kantaa jäähypenkkeihin tms., kerron vain, jotta tuo omistushalu kuuluu ikäkauteen. Tottakai lasta tulee kasvattaa ja opettaa tavoille, mutta ihan lohdutuksen sanana, jotta lapsen käytös on vallan normaalia.
 
Meillä kokeiltu jäähyilyä varsinkin kun sammuttelee/käynnistää telkkaria.. vaikutus tähän mennessä vähän ristiriitainen, edelleen sammuttaa telkun ja sitten menee itse istumaan jäähylle.. :LOL: Olen myös yrittänyt kieltää samalla todella tiukasti, seurauksena vain että poika matkii äänensävyäni ja "ärähtelee" omalla kielellään. Vähän kovapäinen tapaus siis...
 

Yhteistyössä