1-vuotiaan äkkiä alkaneet nukkumaanmeno-ongelmat

Meillä on 1 v 1kk ikäinen poika, joka on hyvin pienestä opetettu nukahtamaan yöunille itsekseen. Tiettyjen rutiinien jälkeen jätetty yksin unta hakemaan. Pitkään piti käydä pari - kolme kertaa rauhoittamassa, ja sitten jäi nukkumaan. 11 kk:n ikäisestä alkaen poika jäi heti rauhassa itsekseen unta hakemaan, ja nukkui yön yleensä melko hyvin. Tätä kesti kuukauden verran. Sitten eräänä iltana tämä ei onnistunutkaan, vaan noin 10 min kuluttua yksin jättämisestä alkoi huuto. Sinä iltana nukkumaanmeno kesti melko kauan, ja vaikka aina ennen jäi suht. rauhassa yksin, niin nyt huuto oli aivan eri luokkaa heti, kun on poistumassa vierestä. Tilanne on mennyt oikeastaan vain huonompaan suuntaan, ja poika saattaa aloittaa protestinsa jo sänkyyn vietäessä. Ja huutaa kuin syötävä, kun huoneesta lähtee.

Vieressä nukuttaminen ei ole meille sopiva vaihtoehto, sillä poika ei malta ruveta nukkumaan jo ei ole yksin. Ja suurempana syynä se, että jos on vieressä, kun nukahtaa, niin enemmän huutelee öisin, että vieläkö ollaan paikalla. Olen siis yrittänyt pysyä samoissa vanhoissa kuvioissa, koska selkeät systeemit ovat meidän tyyille avainsana kaikessa. Koska huuto on sitä luokkaa, olen jättänyt ehkä minuutiksi yksin, käynyt sitten hieman silitämässä, että rauhoittuu ja poistunut taas huoneesta. Eilen tätä rumbaa kesti tunnin.

Olen nyt epävarma siitä, miten tätä tilannetta kannattaisi pyrkiä parantamaan. Vanhat konstit sopivat ehkä paremmin vauvoille, ei ehkä enää tämän ikäiselle. Onko nyt siis enemmän vahinkoa siitä, että joutuu kestämään tällaista kurjuutta? Onko parempi vain ruveta nukuttamaan aktiivisesti? Jos jollakulla olisi vinkata esim. jostakin kirjasta, jossa olisi hyviä neuvoja tämän ikäisen nukkumisasioihin, niin olisin myös siitä iloinen...
 
kyllä sen lapsen voi antaa huutaa yksin kauemmin kuin minuutin.kokeile aluks esim 10min,sit kät hänen luona,vaikka vähän silität,toivotat hyvät yöt ja lähdet taas.kyllä se siitä nopeasti oppii.Meillä nukkumaan meno historia ollut täysin samallainen.huuto kuulostaa sydäntä riistävältä,mutta kyllä se siitä!
 
Meillä on kanssa nyt ollut muutaman viikon niin että jos ei ole ihan sika väsynyt ja suurin piirtein torku ilta pullolla niin sit alkaa bileet sängyssä. Neiti tekee kaikkensa että ei nukahtais.
Juhannus aattona meni puol kymppiin enennenkuin nukahti. Normaalisti siis nukahtaa puol ysin pintaan.

Meillä on tehonnut se ja nopeaan että kun on riekkunut jonkin tovin menen hänen sängyn viereen ja pidän hetken hartioista. Siis käsi hartioiden päällä. Yleensä nukahtaa noin 5 minuutissa.

Mie ajattelin että tää olis jotain ero ahdistusta tai jotain.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Matma:
Meillä on 1 v 1kk ikäinen poika, joka on hyvin pienestä opetettu nukahtamaan yöunille itsekseen. Tiettyjen rutiinien jälkeen jätetty yksin unta hakemaan. Pitkään piti käydä pari - kolme kertaa rauhoittamassa, ja sitten jäi nukkumaan. 11 kk:n ikäisestä alkaen poika jäi heti rauhassa itsekseen unta hakemaan, ja nukkui yön yleensä melko hyvin. Tätä kesti kuukauden verran. Sitten eräänä iltana tämä ei onnistunutkaan, vaan noin 10 min kuluttua yksin jättämisestä alkoi huuto. Sinä iltana nukkumaanmeno kesti melko kauan, ja vaikka aina ennen jäi suht. rauhassa yksin, niin nyt huuto oli aivan eri luokkaa heti, kun on poistumassa vierestä. Tilanne on mennyt oikeastaan vain huonompaan suuntaan, ja poika saattaa aloittaa protestinsa jo sänkyyn vietäessä. Ja huutaa kuin syötävä, kun huoneesta lähtee.

Vieressä nukuttaminen ei ole meille sopiva vaihtoehto, sillä poika ei malta ruveta nukkumaan jo ei ole yksin. Ja suurempana syynä se, että jos on vieressä, kun nukahtaa, niin enemmän huutelee öisin, että vieläkö ollaan paikalla. Olen siis yrittänyt pysyä samoissa vanhoissa kuvioissa, koska selkeät systeemit ovat meidän tyyille avainsana kaikessa. Koska huuto on sitä luokkaa, olen jättänyt ehkä minuutiksi yksin, käynyt sitten hieman silitämässä, että rauhoittuu ja poistunut taas huoneesta. Eilen tätä rumbaa kesti tunnin.

Olen nyt epävarma siitä, miten tätä tilannetta kannattaisi pyrkiä parantamaan. Vanhat konstit sopivat ehkä paremmin vauvoille, ei ehkä enää tämän ikäiselle. Onko nyt siis enemmän vahinkoa siitä, että joutuu kestämään tällaista kurjuutta? Onko parempi vain ruveta nukuttamaan aktiivisesti? Jos jollakulla olisi vinkata esim. jostakin kirjasta, jossa olisi hyviä neuvoja tämän ikäisen nukkumisasioihin, niin olisin myös siitä iloinen...
Meillä täysin sama tilanne! Meilläkään tyttö ei osaa alkaa nukkumaan jos ollaan vieressä, kun on tottunut itsekseen nukahtamaan. Vaikka on kuinka väsynyt nytkin, niin yleensä kun nukahti klo 20 niin nyt menee ainakin yhdeksään ja sitten taas herää kuitenkin aina samaan aikaan aamusta... en itsekään tiedä mitenkä tässä toimisi niin että menisi mahd. loogisesti !!?

Itsekin teen niin, että kun itku voimistuu niin käyn huoneessa sängyn vieressä silittelemässä ja rauhoittelemassa ja viivyn siinä hetken. Sitten hipsin pois.. jolloinka hetken päästä alkaa sitten taas sama ruljanssi. Meillä ainakin toistaiseksi tyttö vielä on mielissään kun sänkyyn pääsee, mutta ei vissiin vaan malta alkaa nukkumaan. Syödäänkö teillä ap vielä tuttia? Meillä se on vielä käytössä, enkä taida tähän samaan syssyyn tohtia sitä vielä poiskaan ottaa.

Sorry, en auttanut taas yhtään, mutta samoja kokemuksia siis meillä ja itsekin mieluusti kuulen muiden kokemuksia ja neuvoja.
 
Kiitos kommenteisea. Kiva kuulla, että tämä ei ole mitenkään tavatonta...
Tutti ei ole ollut käytössä enää pitkään aikaan, kun ei sitä enää huolinut.

Yritetään siis pidentää vähitellen aikaa, joksi jätetään yksin. Pelkäsin, että traumatisoituu jotenkin aiempaa helpommin, kun reagointi kaikkeen on niin vahvaa. Kerran tuskastuttuani hieman odotin melkein 10 min ennen kuin menin rauhoittelemaan, ja rauhoittuminen olikin sen jälkeen 10 x hankalampaa.

Sen olen huomannut, että meillä ainakin loogisuun on kaiken A ja O. Sen avulla aina ennemmin tai myöhemmin alkaa sujua. Kiitos mielipiteistänne, ne auttaa pääättämään mitä linjaa aletaan noudattaa...
 

Yhteistyössä