19-vuotias poikani haki sairaanhoitajan koulutukseen...

Mietin, että olisikohan ihan oikeesti tällänen mahdollista? Siis että vanhempi saisi tietää lapsensa suunnitelmista vasta yo-juhlissa. Olisi aika karua. Voisiko olla vaikka joku über-kiireinen business äiti, joka ei jaksa ehtiä kiinnostua lapsensa asioista...?

Ja siis tämä ei ollut ap:lle osoitettu, tästä vaan aloin yleisellä tasolla miettinään voisiko noin oikeasti käydä.

 

Todennäköisesti poika on tosissaan harkinnu ja haluamassa sairaanhoitajaksi. Ihmetyttää eniten äidin vanhoillinen asenne...

 

[QUOTE="pieras";29983039]Mä saan 2700e/kk ja 6 viikkoa vuosilomaa pelkkä toimistossa istumisesta ja tietokoneen näpyttämisestä ja pilkunviilauksesta.
vaikka sulla on parisataa isompi liksa, niin mulla on 10 kertaa helpompi - eikä mun tarvii viedä "töitä kotiin".
lukio plus ammattikoulu ja nykyinen työ ei vastaa koulutusta - tosin se auttaa kun tietää enemmän[/QUOTE]

En ikinä haluaisi istua työpäivää toimistossa. Viihdyn sairaanhoitajan työssä enkä voisi muuta tehdä. Viides työvuosi menossa. Kiirettä on usein, mutta työ mielekästä ja päivät menee nopeasti. Vuorotyö on parasta. Tykkään pitää vapaata arkena ja siitä, että usein vapaata on 3-4 päivää peräkkäin.

 

Sh-koulutuksen ja työkokemuksen jälkeen voi hakeutua opiskelemaan vaikka terveystieteiden maisteriksi. Jos intoutuu. Useinhan sos.ja terv.alalla käy niin, että ne harvat miehet päätyvät esimiehiksi. Anna pojan opiskella! Vielä on paljon aikaa löytää oma tie. Ja jos se on sairaanhoitajana, niin siitä voi olla tosi ylpeä.

 

[QUOTE="Haa";29982839]"Hoitsun" kanssa samaa mieltä! 19 vuotta hoitajana enkä suosittele.[/QUOTE]

Toisille yötyö tai ylipäätään vuorotyö ei sovi ollenkaan, toiset jopa tykkää siitä. Mun on tosi vaikee kuvitella itteeni esimerkiks yötyöhön. Silti fakta on se, että heitäkin tarvitaan. Lähinnä toivon, että niihin hommiin hakee semmoset ihmiset, jotka pystyy siihen paremmin kuin minä...

 

Kiitos vastauksista!

Poikani haki Jyväskylän ammattikorkeakouluun, pääsykokeet olivat eilen.

T. ap

 

Toivottavasti poika pääsee haluamalleen alalle.

 

Eihän tuo mikään huono tai outo alavalinta ole. Olen ollut siinä käsityksessä että esim. monet pojat haaveilee ensihoitajan hommista. Ehkä sun poika on sitten päätynyt siihen että ensihoitajana ois liian hektistä, mutta hoitoala muuten kiinnostaa. Töitä saa varmasti tuolla koultuksella, joten koulutus ei ainakaan tule ikinä olemaan turha, moni muu koulutus nykyään on turha.

 

Toivottavasti poika pääsee haluamalleen alalle.

Niin. Ei ole itsestäänselvyys sekään että pääsee sisään. Mutta toivotaan!

 

En ikinä haluaisi istua työpäivää toimistossa. Viihdyn sairaanhoitajan työssä enkä voisi muuta tehdä. Viides työvuosi menossa. Kiirettä on usein, mutta työ mielekästä ja päivät menee nopeasti. Vuorotyö on parasta. Tykkään pitää vapaata arkena ja siitä, että usein vapaata on 3-4 päivää peräkkäin.

no mä teenki töitä vain rahoittaakseni vapaa-aikaani. Siis tykkään mun työstä, mutta ei se ole mun elämän sisältö - mun Elämä on vapaa-ajalla ja työ on VAIN työtä.

 

Ymmärsin muutamien viesteistä, että lääkärinä olis parempi kuin hoitsuna. Palkka on kyllä selkeästi parempi, se on ihan totta. Mutta ootteko ajatelleet, että jos ei suurin osa, niin ainakin hyvin suuri osa lääkäreistä tekee vuorotyötä ihan niin kuin hoitsutkin. Ja yleensä vielä ympäripyöreitä päiviä. Ovat takapäivystäjinä jne. Lisäksi se vastuu siitä, että teet oikeita ratkaisuja pitkän ja valvotun vuoron jälkeen, on aikamoinen. Ei lääkärit yleensä vastavalmistuttuaan lähde Mehiläiseen tai Terveystaloon siistiin päivätyöhön, kyllä he yleensä päätyvät ensin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.

Mä olen sitä mieltä, että antaa lasten toteuttaa unelmiaan ja hakeutua juuri sille alalle, mikä itseä kiinnostaa .

 

Sopivasti lihava myyrä, lääkäritkin päivystää mutta nykyisessä lääkäritilanteessa suurin osa naislääkäreistä, perheellisistä nuorista siis, tekee osa-aikaista, "valitsee" itse vuoronsa jne. Erikoistumaanhan ei ole pakko lähteä. Jos olisin lääkäri enkä hoitaja niin kyllä mulle kelpaisi pari arkityöpäivää viikossa tk:ssa. Nyt teen täyttä työaikaa, tienaan murto-osan ja vielä vuorotyö on.

Mutta ei tämä huono ala ole. Niin huonosti vaan palkattu ettei mitään järkeä. Miehiä todella tarvitaan alalle, minunkin luokalta valmistui mies mt-puolelle, tykkää työstään.

 

Mielestäni poikasi teki ihan hyvän ratkaisun. Ja jos haluaa, voihan sitä myöhemmin jatkokouluttaa itseään tai vaihtaa alaa, onhan hän vielä nuori. Itselläkin oli hyvät paperit , ja teen nyt väitöskirjaa. Tulotaso tutkijana kuitenkaan ei ole hääppöinen eivätkä tohtoroitumisen jälkeenkään omallla alallani näköalat ole kovinkaan hyvät.
Lapsena haaveilin sairaanhoitajan ammatista, mutta sitten hyvien paperien vuoksi ajattelin että minun kannattaisi hakea yliopistoon. Jos olisin kouluttautunut sairaanhoitajaksi, olisin päässyt aikaisemmin työelämään ja lisäksi oma palkkani tällä hetkellä on pienempi kuin sairaanhoitajan. (Apurahallahan tulotaso on aivan naurettavan pieni.) Ja sairaanhoitajiahan tullaan tarvitsemaan aina, erityisesti miespuolisilla sairaanhoitajilla on erittäin hyvät työllisyysnäkymät.

 

Olisin tosi ylpeä pojistani tuossa tilanteessa. Itse en jaksa hypettää mitään pilipalimaisterin tutkintoa tässä työttömyystilanteessa kun ihmiset ylikoiluttautuu arvottomille aloille muka akateemisiksi (eli työttömiksi). Tuntuu, että vähän kaikki hakee yliopistoihin, ei mitenkään arvostettavampaa kuin sh, arvostan hoitajia yleensä enemmän vaikka itse yliopiston kävinkin, olisi fiksumpaa ollut valita amk samalta alalta, sen huomasin työllistymisen tienoilla...

 

Luulatavasti poika tähtää johonkin lääkealan markkinointiin liittyvään hommaan. Eihän ne miehet hoitoalalle jää.

Mutta jostain pitää aloittaa. Ja sit saada pimppaa myös.

 

Mä pidän mieshoitajista, heiltä saa mielestäni parempaa hoitoa ja he ovat helläkätisempiä. Heidän naamasta harvoin näkyy huono päivä, mä tykkään :-D
Mies lääkärit ovatkin sitten ihan eri asia, varsinkin kirurgit.