1v nukkunut huonosti monta viikkoa! apuja tarvitaan

eli meidän neiti 1v1kk on ruvennut nukkumaan tosi huonosti, sekä päivällä että öisin. ennen nukkui väh. 2 päiväunet tiettyyn kellon aikaan, enää ei puhettakaan että nukkuisi kuin ehkä 1 unet.. no ei se mitään, mutta illalla ei rupee nukkumaan ei sitten millään yöunille, nyt jo toista viikkoa joka ikinen ilta huutaa MOOOOOOOOOOOOOOONTA tuntia ja kiukuttelee ja loppujen lopuksi on ihan yliväsynyt...

Rupee äidin hermot pikkuhiljaa menemään ja masuasukki on varmasti enemmän kuin liikaa stressaantunut :(

millä ilveellä saan tuon neidin nukumaan yönsä??

ei suostu nukahtamaan ilman että on vieressä, ja säpsähtää pienimpäänkin ääneen ja nousee pystyyn ja on kuin vasta herännyt... blaah olen niiin väsynyt. Anteeksi vuodatus!:headwall::headwall::headwall:
 
Taitaa olla unen tarve vähentynyt :) Pidennä hieman iltavalvomista, jospa se auttaisi. Meillä tyty (1v2kk nyt) on nukkunut jo nelisen kuukautta vain yhden päiväunet, vaihdellen ½-2h. Aamulla valvoo 4½ tuntia, sitten päiväunet, ja niiden jälkeen valvoo 6½ tuntia ennen yöunia. Yöllä nukkuu 10-11h.

Itsekseen nukahtamaan opettaminen voisi auttaa, se tosin vaatii pari iltaa edestakaisin ravaamista (eli itkevän lapsen rauhoittaminen ja heti poistuminen, ja sitten samaa uudestaan ja uudestaan ja uudestaan..) mutta voisi helpottaa öitä jatkossa. Oletteko jo kokeilleet?

Toinen iltakiukkumahdollisuus on "eropelko", lapsi ei halua olla erossa vanhemmasta. Silloin ei itsekseen nukahtaminen tietenkään ole kivaa.. ellei sitten lapsi opi, että vanhempi tulee varmasti heti jos on hätä.
Tai sitten tekee hampaita.
Tai sitten vielä jotain muuta..
Onneksi nämä ovat yleensä ohimeneviä vaiheita, toivottavasti teilläkin iltakiukku loppuu pian niin saatte kaikki levätä.
 
Ei olla kokeiltu, täytyy varmaan kokeilla tuota itsekseen nukahtamisen opettelua. Miten olisi paras rauhoittaa? tarkoitan siis kun tyttö huutaa ja selvästi hapuaa syliin niin voiko ottaa? kerran olen ottanut syliin kun huutanut omassa sängyssään tarkoituksenani laittaa takaisin omaan sänkyynsä rauhoituttuaan mutta rupesi samantien raivoamaan kun laitoin sänkyynsä..

tosin uskon myös että lapsella on "eropelkoa" koska on niin kiintynyt minuun.. hampaista tämä ei johdu koska niiden takia ollaan valvottu jo aikaisemmin ja Paljon, ja luulen erottavani sen huudon..

no mutta kiitos vastauksesta ja toivotaan tosiaan että kohta helpottaa, mieluiten ennen vauvan syntymään niin saisi vähän levättyä.
 
Näitä kausia taitaa aina olla ja mennä :) Mutta joo, luulen samaa kuin Tiila, että unen tarve ja tuo rytmimurros on meneillä. Meillä tuo 1 uniin siirto tapauhtui n.11kk iässä jollon oli tota samaa tappelua ja rumbaa kunnes homma tasottu. Ku ihan yksillä ei meinannu jaksaa mut kaksilla unille illat meni taisteluksi. Pikkuhiljaa se tasottui sitten. Nyt (1v1kk) uudet "kujeet", unille ei vaan "kiinnosta" mennä vaikka vähän väsyttää.
Meillä taas tohon huutoon ja tappeluun auttoi se etten väkisin pakottanu pinnasänkyyn enkä nukahtamaan yksin. Otin tytön viereen isoon sänkyyn ja nukutus alko sujua alle 15min ilman tappelua. Mikä vaan itselle sopii ja tuntuu teillä hyvälle. Mä olen tyytyväinen ratkaisuun, nukkumaan meno on ihan mukavaa ja itellekin pieni lepohetki. Tottakai on päiviä et nukutus kestää ja lapsi ei meinaa rauhottua. Mut kaikin puolin jees.. vaikka tietty monet pyörittelee silmiään, et miks "opetin" lapsen perhepetiin ku kerran pienenä jo siitä luovuttiin :)
Tsemppiä. Tiedän kyllä mistä puhut. Mut..l apset on hetken pieniä, vaikka tuntuukin valovuodelle taistelevan lapsen kanssa.
 
meilläkin on ollut paljon noita kausia. yleensä silloin kun on ollut tuota rytminvaihtumista. pari viikkoa suunnilleen kestäneet. meillä on riittänyt et silittelee pinnasängyn vieressä, kun nostaminen aktivoi vain liikaa ja viereen nukutus ei meillä tulisi kyseeseenkään, kun vauva ei pysy sängyssä paikoillaan vaan hyppää aina alas ja lähtee juoksemaan. ei vaikka miten rauhoittelis. mut loppujen lopuksi aika helppoa on ollut pitäytyä pinnasängyssä ja lapsi tuntuu itse nauttivan siitä eniten. mut näin siis meillä. vaikka ois mukana vähä eroahdistusta, niin silittely voi riittää. ei mene lapsi rikki jos äiti on kerta siinä lähellä. =) mut ihan miltä itse tuntuu. voihan sitä koittaa ottaa syliinkin vähäksi aikaa. testaile kaikkia konsteja mikä sopis teille =) jos lapsi on kovin temperamenttinen niin noita kausia tulee yleensä vähä useammin, mut ei ole vaarallista. ;)
 
Minä rauhoittelin tytyn niin, että itkuissa ja paruissa otin syliin makuuasentoon (ja tavallisesti kävelin edestakaisin) ja rauhoittelin sanallisesti. Kun rauhoittui, laitoin takaisin omaan sänkyynsä. Alkuun sai tosiaan olla samantien nostamassa uudestaan, mutta ei se vienyt kuin muutaman illan (ja n. 20 min per ilta). Muuhun huuteluun kävin vaan laittamassa tytyn takaisin pitkälleen. Jos huuteli pötkötellessään, "tassutin" (eli painoin lempeästi kädellä) reittä.

Meillä oli niin, ettei syliin kannattanut ottaa muuta kuin tosi isoissa itkuissa (ja silloin pitikin tosiaan rauhoitella). Jos pienissä yninöissä otti syliin, niistä muodostui superparkuja, jotka eivät meinanneet rauhoittua.. Mutta päättäväisyyttä tuon läpikäyminen vaati, jälkikäteen on helppo sanoa että eihän siinä mennyt viikkoakaan - kun silloin asian ollessa ajankohtainen jo se 20 minuutin edestakaisin sylittely tuntui raastavan pitkältä.

Voimia teille, toivottavasti oikea ratkaisu löytyy pian!
 
... ai joo, yövalo pitää lastenhuoneessa olla, ihan pimeässä ei uni tule meidän jälkikasvulle! Senkin määrää on pitänyt tässä ajan saatossa vekslailla, mikä on liikaa ja mikä liian vähän.
 
kiitos kommenteista! Meillä on yövalo ollut oikeastaan aina käytössä, ei liian kirkas. Silittely lapsen sängyn vieressä rauhoittaa hänet, mutta heti kun silittelyn lopettaa niin alkaa huuto ja yrittää nousta pystyyn. Luin jostain että ihan uneen asti ei sais silitellä? Eli ei tuo silittely taida meidän juttu sitten olla kai.. Viereen kyllä nukahtais, mutta yritetään just päästä siitä viereen nukahtamisesta eroon, kun pyörii niin paljon unissaan ettei muut saa nukuttua, tai lähinnä minä.. mies nukkuisi vaikka pommi räjähtäis vieressä. :D
Ja muutenkin kun tulee uusi vauva niin en halua että tyttö nukkuu enää meidän välissä.

Joo meidän neiti on kyllä Todella tempperamenttinen! Toissa yönä meni illalla omaan sänkyyn mukisematta nukkumaan ja heräs yöllä VAIN 2 kertaa kun tutti oli kadonnut, ja muuten jatkoi uniaan! =) mutta viime yönä heräili taas useammin.. Loppujen lopuks otettiin meidän väliin nukkumaan että sais itekkin nukutuksi. Tiedän ettei kyllä varmaan oo hyväks edes takas olla omassa ja sitten meidän sängyssä, mutta väsyneenä ei aina jaksa ajatella.. :/

nyt on aika hyvin illat rauhoittunut omassa sängyssä kun mies on vienyt sänkyyn ja rauhoitellut, yleensä nukahtaakin nopeasti. Kun jos minä vien niin ei haluais päästää mua pois siitä, ja huomasin että iha viimesillä voimillaakin haluais vaan antaa halia ja tarkistaa että olen siinä.

Mutta täytyy taas kokeilla eri juttuja ja tosiaan toivottavasti meilläkin olis kohta rauhalliset yöt! =)

Ja kohtahan neiti onkin jo iso tyttö, pitää nyt yrittää nauttia! :) Kuten kauniskuu sanoikin.

Kiitos teille!!
 
Heippa!

Meillä tismalleen sama ongelma. Tyttö on nyt 1v2kk ja nukkumispuuhat on heittänyt kärrynpyörää. Päivällä nukutaan pari kertaa n.30min., kun ennen nukuttiin parit 1,5-2,5 päikkärit. Yöunille käyminen on oikea härdelli nykyään. Nukahtaa, kun silitellään (tähänkin voi mennä useita kymmeniä minuutteja), mutta heti kun käden ottaa pois tai viimeistään lastenhuoneen ovensuulla, rävähtää tytön silmät auki ja alkaa huuto. Heräilee öisin myös useaan otteeseen. Ei myöskään mielellään laske minua, äitiä, kauaksi silmistään päiväsaikaan. On muuttunut todella ripustautuvaksi, vaikka syliä saa kyllä varmasti tarpeeksi. Myös turhautumiskynnys on laskenut huomattavasti - jos asiat ei mene niin kuin typy tahtoo, alkaa kova kiukkuaminen ja eritoten se kohdistuu äitiin. Jos on jonkun toisein hoteissa, käyttäytyy kuin pieni enkeli.

Olen itse tullut siihen tulokseen, että kyse on jonkin sortin eroahdistuksesta. Sellainenhan tulee usein jo ennen 1vuoden ikää, mutta voi myös uusitua tai tulla ensimmäistä kertaa joskus 1,5vuoden paikkeilla. Vaisto sanoo, että meillä on nyt kyse tästä. Yritän asennoitua, että tämä on ohimenevä psykologinen kehitysvaihe ja tarjota lapselle riittävästi turvaa. Vaan kylläpä hermoja silti koetellaan ja kovaa.

Alkaa vähän sellainen tuskahiki ja paniikinpoikanen iskeä - meilläkin kun toinen lapsukainen putkahtamassa maailmaan noin 1,5kk kuluttua, mikäli lasketun ajan tienoilla syntyy. Pieni vauvahan vaatii silloin todella intensiivistä hoivaa äidiltä ja jos vielä esikoinenkin vielä kamppailee eroahdistuksensa kanssa ja vaatii yhtä lailla äidin huomioo, niin soppa on aika lailla valmis. Ja kun jossain välissä pitäisi kait nukkuakin...plaah. Jänskättää, että kuinka mammalle käy, selvitäänkö siitä rumbasta elävien kirjoissa. ;) Melkonen hulabaloo ainakin kaiketi tulossa. May the force be with me. :D
 
Meidänkin tytöllä (nyt ikää 1 v 7kk) on ollut tuollaisia vaiheita, muistaakseni juuri ekan synttärin paikkeilla. Mut meillä se meni pikkuhiljaa ohi ja liittyi varmasti osaltaan kävelemisen oppimiseen sekä kulma- ja poskihampaisiin jotka tekevät tuloaan vähän kauemmin ja kivuliaammin.

Meillä tyttö nukkuu parhaiten omassa pinnasängyssään. Ollaan tehty aina ( siitä saakka kun tyttö oli 4kk ja muutti omaan huoneeseensa) niin, että lapsi sänkyyn iltapuuhien jälkeen, jotka on myös aina samat rutiinit. sitten pusut ja halit ja valo pois, ovi rakosilleen ja itkuhälytin päälle. Sitten mennään omiin touhuihin ja jos meno äityy liian villiksi mennään vähän rauhoittamaan tai jos alkaa itkeä selvästi. Mut narinoihin ja lauleluihin ja jutteluihin ei puututa ja sinne se mönkii itsensä uneen. tiedän, kaikilla ei ole todellakaan näin helppoa. Olen kiitollinen. Mutta halusin kertoa miten meillä menee tuo ilta ja unillelaitto, jos siitä olisi jotain apua.

Nii, ja kyllä mekin joskus napataan tyttö aamulla liian aikaisin meidän sänkyyn jos ei vielä itse jakseta nousta.

Yksi keino on kyllä se että siirrytte yksiin päikkäreihin (vie hetken verran että tottuu uuteen rytmiin), laitatte aikaisin illalla nukkumaan (meillä mennään nykyään klo 19.30-20) ja luotte selkeän rytmin iltapuuhiin ja saman nukutustavan joka illalle.

Tsemppiä kovasti, kyllä se ohi menee!
 
täällä kans yksi jonka poika ei nuku! vuosi tulee ikää täyteen ja on nukkunut koko vauvan ajan tosi huonosti. ekat 3kk koliikkia ja sen jälkeen en tiiä mitä on ollu herää 1-5krt yössä ja huutaa eikä asetu ilaman että kantaa hetken . ja sit on muutenki tosi levoton nukkuja välillä. aamulla herää n.6.30 ja aamulla saattaa nukkua aamu unet 1/2h tai sit nukahtaa vasta ruoan jälkeen ja nukkuu 1/2-11/2h ja ehkö illalla 1/2h jos nukkuu 7.30- 9 käy unille riippuen onko nukkunut miten päivällä ja sit yöllä saattaa olla hereillä montaki tuntia jos heräilee useasti huutamaan. eilenki päivä unet kokonaisuudessaan oli vain reilun tunnin mittaiset sit nukahti 7.30 yö unille ja 22-23 huusi ku syötävä no loopu yö meni hyvin kumminki sit. jotta meillä tälläistä luulisi helpottavan ku vuos tulee ikää vai miten lie. MUITA SAMAN TYYPPISIÄ
 
Meillä on aikalailla samanlainen tilanne kuin aikasemmissa viesteissäni olen kirjoittanut. Nykyään kyllä isäntä hoitaa tuon nukuttamis puuhan kun mulla on ollut kamalia vatsakipuja pitkän aikaa, liekö stressistä johtuu. Toisinaan tyttö saattaa nukahtaa samantien kun laittaa omaan sänkyynsä, toisinaan siinä kestää jopa tunteja. Riippuu miten on nukkunut päikkäreitä. Nekin on tosi vaihtelevia.

Vaunuillessa nukkuu melkeempä aina, mutta sitten nukkuiskin moonta tuntia, joten täytyy aika usein herättää ettei ihan mee päivä sekaisin. Osittain menneet nää nukkumis jutut nyt taas vähän rempalleen kun meidän perhe oli kipeenä, niin tyttö vaati paljon syliä ja läheisyyttä, jonka tietenkin ymmärrän kun kipeenä.

Täytyy varmaan yrittää tuota yhtiin päikkäreihin siirtymistä, saa vaan nähä miten se onnistuu kun yleensä herää 9 aikaan aamulla ja jo tunnin päästä siitä haluaa unille. jos niin aikaisin laittaa niin ei kyllä jaksa koko päivää väsymättä... noh, täytyy tutkailla asiaa ja kokeilla, ei kai se muutenkaan selviä. :)
 
Kannattaa ehdottomasti kokeilla päiväunien vähentämistä. Meilläkin meni varmaan kk ennenku yhdet unet tasottui, tarvitsi aamulla vaan kauheesti aktiviteettia niin haukotelut meni ohi ja jaksoi ok. Nykysin noilla n 1h (max 1.5h) päiväunilla nukahtaa 5-10min yöunilleen. Aikansahan se vie,lapsi on kiukkunen ja väsyneenkin olonen, mut aika pian yhdet unet alkaa riittää. Ja samaa olen monelta kuullu et vähän pitää viihdyttää aluksi mut sit niihin tottuu kuiten kohtuu nopeesti.
 
riittääkö siis yhdet max. 1,5h päikkärit koko päiväksi teillä? huh en osaa ees kuvitella meille, ainakaan tän hetkisten päivien mukaan.. :O tänäänkin nukkui kahdet 1,5h unet ja onneksi yöunille nukahti heti kun vei sänkyyn! :) mutta tänään olikin normaalia enemmän aktiviteettia meillä kun kyläiltiin paljon yms.. viime yönä heräsi kerran ja silloin tuli taas meidän sänkyyn, nyt on tottunut siihen että nukahtaa omaan sänkyyn ja saattaa joskus yöllä tulla meidän väliin, mutta kuitenkin vasta aika "aamusta", että joskus n. 5 --->.
 
Kyllä ne riittää. Tyttö nukkuu pääsääntösesti 12h yössä heräilemättä (ellei oo kipee tms.) joten vrk unimäärä on n.13.5h joka on 1v enemmän kuin riittävä :) Mutta yksilöllistähän se unen tarve on tottakai. :)
EHkä se yksiin uniin siirtyminen on ajankoht. siinä vaiheessa kun lapsi on ns. väsyneen olonen mutta ei meinaa nukahtaa silleen iisisti päiväunille. Tai jos iltpv päiväunet venyttää iltaa aivan tolkuttomasti ja nukutukseen menee tunti tolkulla. Sillon aktiviteetti yleensä riittää totuttamaan lapsi yksiin uniin.
 
kyllä ne riittää ne yhet unet päivässä... tietysti on lapsikohtaista tämä unentarve, mut se siirtymävaihe toki ottaa aikansa. Meillä se meni ja menee näin edelleenkin: Aamupäivälle paljon puuhaa ja lähdette vaan pihalle, sitten ulkoilun jälkeen lounas ja puolen päivän aikaan / jälkeen päiväunille. Sieltä kun herää niin välipalaa, sitten leikkejä ja touhuja, iltaruuan jälkeen voi tulla taas väsy, siihen pitää keksiä puuhaa, ehkä ulos. Sitten tarpeeksi aikaisin nukkumaan, eli siinä seitsemän aikaan iltapuuhat aloitetaan (puuro ja kylpy/ suihku) puoli kahdeksan aikaan hampaiden pesu ja muutama kirja luetaan hämärässä huoneessa sängyn vieressä. Siitä sitten kirjan jälkeen halit ja pusut ja nukkumaan. Kahdeksalta on yleensä unessa.

mut siis sama mitä kauniskuu sanoi, et jos iltapäiväunet aiheuttaa vaikeuksia nukkumaanmenossa niin ne kannattaa jättää vaan pois. Ennemmin mä venyttäisin aamupäivää ennen päikkäreitä kun lähtisin herättelemään iltapäivätorkuilta... mut sekin voi toimia.
 
okei.. meillä oli tänään pitkästä aikaa neidillä yhdet päikkärit, 16.00-17.30. yritin tosin saada jo aikasemmin nukkumaan kun oli kamalan väsynyt, mutta ei vaan halunnut. yöt nukkuu silleen että herää vielä noin kerran, ja silloinkin yleensä tutti on hukassa tms. että ehkä tämä tästä pikkuhiljaa! =) kiitos teille jotka autoitte ja vastailitte :)
 

Yhteistyössä