Lisäisin vielä edellisiin,että samalla lapsellakin voi muuttua nukkumissysteemit aivan vinksinvonksin.Meillä tyttö on ollut aina aika "huono" nukkumaan.Siis nukkunut lyhyitä pätkiä ihan syntymästään saakka.Tosin pisimmät unet olivat jo silloin yöllä.
Jossakin vaiheessa tyttö nukkui yön putkeen nätisti,ja rauhoittui sänkyynsä,tosin vieressä piti olla.Sen jälkeen nukahti yksin sänkyynsä unirätin kanssa,mutta saattoi herätä yöllä kerran.Sitten oli vuorossa vaihe,ettei nukahtanut omaan sänkyynsä,vaan alkoi kauhea huuto jo pelkästä sänkyyn laitostakin.Nukutettiin meidän viereen ja nostettiin sitten pinnikseen.Neiti ei herännyt siirtoon.Jossakin vaiheessa nukahti taas sänkyynsä,tosin huoneessa piti olla aivan pilkko pimeetä ja hiljaista,toisin kuin ennen.Vähän aikaa saattoi nyyhkyttää sängyssä,mutta ei pitkään.Eipä jäänyt tämäkään vaihe viimeiseksi...
Nyt meillä on sellainen tilanne,että tyttö ei nuku omassa sängyssään OLLENKAAN.Jos yritämme nukuttaa omaan sänkyyn,menee niin sairaaksi huudoksi,ettei sitä kestä kukaan.Lapsi on ihan paniikissa,eikä auta rauhallinen puhe,tassuttelu,sylissäkin on vielä pitkään rauniona.Ja huuto kestää kauan.Mun mittapuun mukaan jo 10min.paniikinomainen,tauoton huuto on pitkä aika.Ainakin liikaa omalle lapselleni.
Nyt olemme tilanteessa,jossa lapsi nukkuu meidän välissä koko yön.Herää nykyään myös siirtämiseen.Nukumme ihan hyvin mieheni kanssa,tytöstä huolimatta,mutta silti haluaisin lapsen nukkuvan mieluummin omassa sängyssään.Täysin tyytyväinen tilanteeseen en ole,mutta nyt mennään näin.Vaihtoehtona on jatkuva hätääntynyt itku,valvominen eli rikkinäiset yöt.Ei kiitos.En myöskään halua,että tyttö kokee nukkumaanmenon ahdistavana ja pinnasängystä tulee pelottava paikka.Nyt pinnis on meillä turha,mutta seuraavalle valmiina.
Luotan,toivon ja uskon,että jossakin vaiheessa meilläkin nukutaan omissa sängyissä.Kun tyttö oppii kävelemään,mietitään "isojen" sänkyyn siirtymistä ja pinniksen siirtämistä kellariin.Toki silloinkin saa kömpiä viereen,jos siltä tuntuu,mutta periaate olisi,että ainakin nukahdetaan omaan sänkyyn.Nyt ei vielä ole sen aika.
Järjestelyssämme on mielestäni miinuksia,mutta niiden kanssa on vain pakko elää.Plussat on niin vahvoja,kuten kunnon yöuni,etten tällä hetkellä ole valmis "joustamaan".Varmasti olemme jossakin vaiheessa toimineet mieheni kanssa "typerästi" ja seuraavan kanssa yritämme toimia eri tavalla.Mutta loppupeleissä kaikki riippuu täysin lapsesta.Toki vanhemmat tiedostettuaan "ongelman" voivat ohjata lasta haluamaansa suuntaan,mutta loppupeleissä vain ja ainoastaan lapsi päättää,suostuuko yhteispeliin.Meillä ei tällä hetkellä tässä asiassa suostuta.
Tuli pitkä vuodatus,sorry.Tsemppiä kaikille!Aina kaikki ei vain ole omissakaan käsissä.Eiköhän lapset enemmin tai myöhemmin opi nukkumaan "ihmisiksi" =)