2,5 v hoitoon puheenkehityksen takia?

Niin, ollaan käyty 2,5 -vuotiaan kanssa puherterapiassa, ja nyt pt ehdotti, että lapsen kannattaisi aloittaa päiväkoti puheenkehityksen tueksi. Olin kyllä vähän ihmeissäni, onko noin pientä vielä järkeä laittaa päiväkotiin kun ei ole vielä hoidon tarvetta? Onko kellään kokemusta onko päiväkodin aloitus auttanut puheenkehitykseen? Meidän lapselle tehtiin puheenymmärrystesti, se meni tosi hyvin, ei ongelmia siis ymmärtämisessä, mutta sanoja ei tule vielä.

 

Meillä ainakin oli dramaattinen vaikutus. Tosin meni hoitoon koska itse menin töihin, mutta se tuskin vaikutti.

Lapsella oli pari sanaa käytössä ennen hoidon aloitusta, parin kk päästä puhui pitkiä lauseita.

 

Meillä ainakin oli dramaattinen vaikutus. Tosin meni hoitoon koska itse menin töihin, mutta se tuskin vaikutti.

Lapsella oli pari sanaa käytössä ennen hoidon aloitusta, parin kk päästä puhui pitkiä lauseita.

No mutta noinhan monet lapset oppii puhumaan ilman päivähoitoakin.

 

Mulla oli poika suunnilleen samanikäisenä puheekehityksen vuoksi (myöhemmin diagnoosi keskivaikea dysfasia ja syspraksia).Kaikkien mielestä (siis puheterapeutti,neurologi,neuvolan tantta)se olisi lapselle etu,koska siellä joutuu koittamaan käyttää puhetta enempi..kotonahan äiti ymmärsi lastaan.Ei siitä mitään hyötyä ollut.Sanottavaa hyötyä ainakaan.Puhe ei siittään selvinnyt eikä sitä tullut sen enempää..
Nyt poika puhuu kyllä suhteellisen normaalisti,mutta vieläkin on kankeutta,äännekohtien virheitä jne..

 

Minä en kyllä näe syytä miksi päiväkotiin puheenkehityksen takia pitäisi laittaa. Täysin turha stressi lapselle kehitysvaiheessa, jossa puhe vielä tekee tuloaan. Jos teillä tavallinen "puhuva perhe", se kyllä riittää. Jutustelua, satuja, laulua jne. Kyllä se puhe sieltä vielä esille pompsahtaa.

 

Lapsi alkoi puhua hyvin pian hoidon aloittamisen jälkeen vähän vajaa 3 vuotiaana.

 

Luettu meillä on aina ainakin omasta mielestä paljon ja myös tuo vajaa 3 v miellellää ja keskittyneesti jaksoi kuunnella ja selvästi ymmärsi ikätasoisesti mutta jostakin syystä ei itse puhunut. Todennäköisesti ei kokenut siihen tarvetta koska kotona kaikki myös isosisko ymmärsi yleensä mitä hän halusi. Hoidon aloittamisen jälkeen siihen asti hiljaiselle pojalle tuli varsinainen puheripuli joka selosti monenlaisia vastaantulevia tapahtumia ja tilanteita.

 

Ei päivähoidon aloittamisella ole puheenkehitykseen mielestäni yhteyttä. Usein vain sattuu että lapsi aloittaa hoidon silloin, kun puhe kehittyy! On paljon tapauksia, että kotihoidossa olevat puhuvatkin yhtäkkiä paljon ja pitkiä lauseita.

Mielestäni on vanhanaikaista ajatella, että päivähoidolla olisi vaikutuksia lapsen kehittymiseen. Olen aika paljon nähnyt sitä, että takapakkia siellä moni menee. Ainakin ruuhkasuomen hullunmyllypäiväkodeissa.

 

No meillä lapsi ei puhunut 2,5-vuotiaana päivähoidossa oikein mitään ja oli melkein "masentunut". Kotona sentään minä yritin lasta ymmärtää ja minulla oli aikaa yrittää saada selville mitä hän tarkoitti, toisin kuin päiväkodissa. Oli sitten 4- vuotiaaksi kotona minun ja pikkusisaruksen kanssa (mutta siis 1-2,5 v päiväkodissa). Ei se puheenkehitys kotonakaan nopeaa ollut, mutta ainakin voi tuntea olonsa turvalliseksi ja että hänen sanomisensa on tärkeää. Päiväkodin kiireessaä hiljaisella äänellä epäselvästi puhuvaa ja lauseiden alkuja toistavaa jumittavaa lasta ei ehditä kuuntelemaan, huomattu on. Myöhemmin lapsella diagnosoitiin kielellinen erityisvaikeus, ehkä jos olisi ollut jotain ekstratukea tms, mutta niihin aikoihin ei ollut katsottu neuvolassa tarvetta edes puheterapialle. Eli itse en ole sen kannalla, paitsi jos ne antaa myös jotain tukea sinne päiväkotiin.

 

Meillä ainakin on ollut apua. Tekee 4h tunnin päiviä 5pvänä viikossa. Ja vielä parempi jos saisitte lapsenne pienryhmään, jossa vielä osataan tukea puheenkehitystä päiväntoimissa.

Lapsemme tykkää olla ryhmässään, on saanut kavereita.

Itse olen sitä mieltä että kerran puheterapeutti suosittelee ja on lapselle hyväksi niin hoitoon.
Mutta moni muu ajattelee toisin.

 

Luottaisin puheterapeutin arvioon, hänellä kuitenkin on enemmän näkemystä puheenkehitykseen kuin tavisvanhemmalla. Päivähoito on "kevyin" kuntoutusmuoto puheenviivästymässä ja monesti jo se korjaa asian, eikä puheterapiaa tarvita. Kyse ei ole vain siitä, että kotona ymmärrettäisiin helpommin, vaan puhe kehittyy myös päivittäisessä kanssakäymisessä muiden (vieraiden) lasten kanssa kuin itsestään.

Ymmärrän, että asia mietityttää, sillä itsekin epäröin kovasti kun pt suositteli päivähoitoa kun esikoiseni oli 4v ja olin kotona pienempien sisarusten kanssa. Ennakkoluulot päiväkotia kohtaan olivat melkoiset, kun siitä ei kokemusta ollut. Päiväkoti teki kuitenkin hyvää puheenkehitykselle ja muutenkin rohkaisi hyvin ujoa lasta. Hän toki oli isompi kuin sinun lapsesi, mutta minusta ammattilaiseen kannattaa luottaa.

 

Oma lapseni meni 2v 2 kk:n ikäisenä päiväkotiin kelton suosituksesta (aiemmin oli perhepäivähoitajalla).

Vaikutus puheenkehitykseen on ollut positiivinen: lapsi ei vieläkään puhu kuin pari sanaa, mutta ääntelee, kommunikoi ja viittoo huomattavasti enemmän kuin ennen. Päiväkodin henkilökunta on saanut erityiskoulutuksen puheen kehityksen tukemiseen, ja kodin kanssa tehdään yhteistyötä mm. viittomien omaksumisessa.

 

kokemus asiasta on vain ja ainoastaan positiivinen. Kuopukseni aloitti päiväkodissa jo puolitoista vuotiaana eikä silloin puhua pukahtanut. Silloin en tietystikään ollut asiasta huolestunut, mutta kun samainen poika oli sanaton vielä reilu 2-vuotiaanakin, aloin väkisinkin huolestua. Päiväkodissa aloittivat sitten erillisen harjoitusjakson tämän asian tiimoilta (2 lasta ja 1aikuinen) ja niin vaan puhetta alkoi tulla päivä päivältä enemmän. Näin olisi saattanut käydä ilman mitään erillisharjoittelua ja ihan kotihoidossakin, mutta olen äärimmäisen tyytyväinen tähän tapaan, jolla huomioitiin lapsen erityistarve ja vanhempien huoli.

 

Itse en henkilökohtaisesti ainakaan vielä ihan heti laittaisi. Katsoisin ihan rauhassa vielä puoli vuotta ja arvisoisin silloin tilanteen uudestaan. Tämä 2,5v ikä kun on aika monelle juuri se hetki, kun aletaan vasta puhua ja kehittyä sillä saralla.

Mulla itselläni kolme poikaa, ekalla keskivaikea dysfasia. Muilla on puhe kehittynyt normaalisti, mutta ovat rupenut puhumaan vasta 3-vuotiaana. Molemmat ovat menneet 2vuotiaana päiväkotiin.....

 

Peruspäiväkotia epäilen. Siellä resurssit ei välttämättä riitä. Mutta jos saatte päiväkotiin apua tai siellä on joku erikoistunut puheasioihin niin sitten. 3 vuotiaana veisin sitten osaksi päivää, vaikka aamupäiviksi, jos puhe ei ole parantunut kotona.

 

Kannattaa odotella vielä jonkun aikaa, jos päiväkotivaihtoehtona on tavallinen ryhmä. Siellä voi oikeasti olla sellainen hulina, ettei siitä kukaan hyödy. Olen siisä päiväkodissa töissä.

Miksi joku on sitä mieltä, että päiväkoti on kevyt vaihtoehto puheen oppimisessa?

 

Meillä lapsi meni osapäiväisesti päiväkotiin reilu parivuotiaana kielenkehityksen vuoksi foniatrin suosituksesta. Päiväkoti ei sopinut. Olemassa olevat sanat katosivat ja tilalle tuli kiljuminen. Kielenkehityksen ongelmien syyksi paljastui kuulonalenema.

 

Omaan tarinaani lisäyksenä sen verran että päiväkotia suositeltiin lapselle n. 2,5 vuotiaana. Päivähoito asia myös laitettiin vireille tuolloin, mutta koska toivotussa päiväkodissa ei ollut tilaa hoidon aloitus siirtyi reilulla neljällä kuukaudella eli elokuun alkuun jolloin poika siis oli vähän vajaa kolme.

 

Meidän molemmat lapset ovat aloittaneet hoidon noin yksivuotiaina (11 kk ja 1,5 v). Kumpikin on puhunut hyvin vähän kaksivuotiaaksi asti. Kaksi vuotta täytetyyään melko nopeassa ajassa ovat molemmat alkaneet puhua monipuolisesti kokonaisia lauseita. Itse en usko, että päiväkodilla oli merkitystä tässä asiassa.

 

Kannattaa odotella vielä jonkun aikaa, jos päiväkotivaihtoehtona on tavallinen ryhmä. Siellä voi oikeasti olla sellainen hulina, ettei siitä kukaan hyödy. Olen siisä päiväkodissa töissä.

Miksi joku on sitä mieltä, että päiväkoti on kevyt vaihtoehto puheen oppimisessa?

Jos kehityksessä on viivettä, niin päiväkodissa kehitys lähtee etenemään usein lähes itsestään. Puheterapia on terapiaa. Päiväkodissa ei useinkaan tarvita edes mitään erityisryhmää tai erityisiä toimia puheen tukemiseksi.

Jos puheterapeutti on lapsen tutkinut ja on sitä mieltä, että päiväkoti on hyvä tukimuoto, niin mielestäni suositusta kannattaa noudattaa eikä pyllistää ammattilaisen mielipiteelle. Terveydenhoitajana näen lähes päivittäin eron kotihoidossa olevan ja päiväkodissa olevan lapsen kehityksessä. Toki poikkeuksiakin on, mutta pääsääntöisesti varhaiskasvatus vauhdittaa lapsen kehitystä niin puheessa kuin muillakin osa-alueilla.

 

Jos kehityksessä on viivettä, niin päiväkodissa kehitys lähtee etenemään usein lähes itsestään. Puheterapia on terapiaa. Päiväkodissa ei useinkaan tarvita edes mitään erityisryhmää tai erityisiä toimia puheen tukemiseksi.

Jos puheterapeutti on lapsen tutkinut ja on sitä mieltä, että päiväkoti on hyvä tukimuoto, niin mielestäni suositusta kannattaa noudattaa eikä pyllistää ammattilaisen mielipiteelle. Terveydenhoitajana näen lähes päivittäin eron kotihoidossa olevan ja päiväkodissa olevan lapsen kehityksessä. Toki poikkeuksiakin on, mutta pääsääntöisesti varhaiskasvatus vauhdittaa lapsen kehitystä niin puheessa kuin muillakin osa-alueilla.

Me kummatkin katsomme asioita omista vinkkeleistämme, ja nehän ovat aika erilaiset. Minä olen vahvasti sitä mieltä, että päiväkotia parempi vaihtoehto olisi se, että vanhemmat järjestävät alle 3 -vuotiaillensa hyvät olosuhteet kehittymiselle. Esim. puheterapeutin ohjeilla saa lapsen puheen kehittymään, kun panostaa asioihin.

Jos lapsi ei kehity kotona samaan tahtiin kuin päiväkodissa, probleema on vanhemmissa. Ei tosiaankaan siinä, etteikö kehittyminen olisi täysin mahdollista, ja vielä paremmissa olosuhteissa.

 

Kahdelle edelliselle huomauttaisin vain, että kaikki eivät edes pidä nopeaa kehitystä yksiselitteisesti parempana saati positiivisena asiana.

 

Me kummatkin katsomme asioita omista vinkkeleistämme, ja nehän ovat aika erilaiset. Minä olen vahvasti sitä mieltä, että päiväkotia parempi vaihtoehto olisi se, että vanhemmat järjestävät alle 3 -vuotiaillensa hyvät olosuhteet kehittymiselle. Esim. puheterapeutin ohjeilla saa lapsen puheen kehittymään, kun panostaa asioihin.

Jos lapsi ei kehity kotona samaan tahtiin kuin päiväkodissa, probleema on vanhemmissa. Ei tosiaankaan siinä, etteikö kehittyminen olisi täysin mahdollista, ja vielä paremmissa olosuhteissa.

Olen täsmälleen samaa mieltä, vaikka itse olen varhaiskasvatuksen työntekijä.

 

Kahdelle edelliselle huomauttaisin vain, että kaikki eivät edes pidä nopeaa kehitystä yksiselitteisesti parempana saati positiivisena asiana.

Juu, minä en missään tapauksessa olisi laittanut omia lapsiani päiväkotiin pelkästään sen perusteella, jos esim. puheenkehitys olisi ollut vähän jäljessä jonkin mittapuun mukaan. Eli pitää tarkasti punnita se, milloin kehittyminen tarvitsee jotain erityisiä toimenpiteitä ja on punnittava niiden toimenpiteiden kaikki puolet.

Ja kirjoitin vähän huonosti, kun laitoin, että probleema on vanhemmissa jos lapsi ei kehity... tarkoitan, että jos hän ei kehity samalla tavalla kuin päiväkodissa kehittyisi, silloin voi miettiä, kuinka asiaa voi itse auttaa.