2-vuotiaan raivarit pukeutumisessa

Nyt jos saisi apua niin olisin todella kiitollinen. Meinaan tää mamma pimahtaa kohta. Meillä ihana 2-vuotias tulisielu neitokainen, jonka kanssa tällä hetkellä taistellaan ihan koko ajan kaikesta, mutta pahinta on pukeminen. Mulla loppuu keinot, että miten siitä tilanteesta saisi edes jollain tavalla siedettävän että olisi edes joskus kiva lähteä johonkin.
Pahinta tää on ulkovaatteiden kanssa, eli lopputulos on AINA se että puen huutavan ja potkivan lapsen väkisin. Olen yrittänyt suostuttelua kaikella mahdollisella tavalla, saisi pukea itse (olen varannut aikaa siihen), ollaan jätetty menemättä koska neiti ei halua pukea. Normaalisti kun ilmoitan että kohta lähdetään ulos niin on tosi innoissaan ja hihkuu, mutta heti kun otan vaatteet esille (tai valitsee itse pipon ja hanskat) niin sen jälkeen tulee se ei ei ei ei...ja juoksee omaan huoneeseen huutamaan. Kun loppujen lopuksi päästään ulos niin sitten ollaan taas yhtä hymyä ja ulkona on todella kivaa.

Tää vaan rassaa kaikinpuolin, koska kysymys on jokapäiväisestä asiasta ja monta kertaa päivässä ja tätä on jatkunu kohta 2 kuukautta. Jos jollain on pienintäkään ideaa tai mitään niin kiitos.

 

Meillä on ihan sama tilanne ja samoin olen toiminut, on saanut valita vaatteita tai pukea itse tai ollaan jätetty menemättä. Pääsääntöisesti kuitenkin on menty, koska ulkona on kuitenkin kivaa ja sittenkös harmittaa, jos jäädään sisälle. Viime aikoina pukeminen on onnistunut siten, että on saanut pidellä hanskojen pukemiseen asti kädessä jotain millä ei muuten saa leikkiä esim. kaukosäädin, pankkikortti tai puhelin, joskus joku oma lelukin riittää tai jousiheijastin. Joku siis mitä voi vaan pyöritellä ja tutkia, niin ajatukset siitä pukemisesta on pois. Tosi nopeasti pitää vaatteet kyllä ylle kiskoa, mutta on ainakin pikkusen helpompaa.

 

Hei

Meillä on aina välillä sama juttu pukemisessa. Lapsi haluaa ulos mutta välillä pukeminen vaan raivostuttaa lasta. Joskus ei auta mikään vaan vaatteet vaan täytyy vetää puoliväkisin päälle (ja muksu rauhoittuu heti, kun päästään ovest ulos) mutta usein meillä auttaa laulaminen. Yleensä laulan jotain vaan, vaikka Housut, housut, housut puetaan... Joskus auttaa se, että lapsella on suussa purkka.

Tsemppiä!

 

Sama homma täälläkin; pukeminen= 3.maailmansota..
Tänään sitten päätin, että nyt sen täytyy loppua, hankalaa kun pikkuveli odottaa jo kuumissaan ja muutenkin.. Totesin, ettei ole pakko pukea, nappasin tytön kainaloon pelkässä bodyssaan ja vein hankeen seisomaan. Ei mennyt kymmentä sekuntia, kun todettiin yksimielisesti, että pukeminen todella kannattaa Tuntuu, että typy vihdoin ymmärtää MIKSI vaatteet puetaan ennen ulkoilua, siis ettei sitä tehdä vaan kiusallaan Asian konkretisointi auttoi kummasti
Nyt puetaan reippaasti niiiiiiin ihanan lämpimät haaalarit ja niin lämpimät rukkaset

 

Joo,meillä sama,muttta kiukuttelu ei rajoitu vain ulkovaatteisiin vaan kaikkeen pukemiseen. Aaamu alkaa sillä,ettei halua vaippaa ja yöpukua pois. Ei sitten millään jahtaan ja maanittelen,houkuttelen,uhkailen,ei mitään vaikutusta. Revin väkisin vaatteet pois raivon partaalla. Samoin haluaa sitten olla nakuna,eli ei halua uusia vaatteita päälle. Ihan väkivallalla saa pukea,kun kertakaikkiaan haraa vastaan. Ulkovaatteet on siinä mielessä helpompi,että haalariin on helppo sujauttaa karjuva poika. Joskus on tehonnut se,etttä isä on mennyt edeltä ja me ollaan sitten 'jouduttu jäämään' kotiin koska lapsi loikkii nakupellenä ja on sitten tullut sovinnolla laittamaan vaatteet että pääsee mummolaan. Tämä on vaan tosi raskasta,kun mihinkääne ei huvita lähteä,kun tappelun kanssa mennään. Toisaalta sisäänkääm ei haluaisi ikinä. Jos esim ravintolassa on pakko riisua,on tappelut sanat ja itsellä kiehuu sappi. En muista enää koska oli helpompaa,enkä käsitä miten selviän,kun kakkonen syntyy,mutta jotenkin vaan mennään. Nytkin lapsi on kakat vaipassa kun ei kirveelläkään halua pesulel,ei käsitä ja päällä litimärkä yövaippa. Olkoon sitten,kunhan ensin palstailen,ja sitten huutotappelun kanssa pesulle.

 

Sepä se, kun on toinen pienempi myös odottamassa, ei käytöksen voi antaa jatkua kovin kauan

 

Sama taistelu on meillä 2v pojan kanssa! Miten hermoja raastavaa kun just sillä hetkellä ois tietysti kiire jonnekkin eikä anna ulkovaatteita pukea eikä suostu itekkään pukemaan.. menee onneks välillä yhtä nopsaan ohi ku tulikin

 

Meillä oli sama viime talvena esikoispojan kanssa. Hän on muutenkin ollut hyvin vaativa lapsi ja pukeminen oli yksi pahimmista. Mutta yritettiin silti kerran/kaksi päivässä lähteä ulos. Ulos meneminen olisi pojasta siis ollut tosi kivaa, kunhan olisi saanut juosta sinne nakuna. Koko talvi tapeltiin ja kesällä kun ei enää tarinnut pukea niin paljon uloslähteminenkin helpotti. Tänä talvena kun ikää on vuosi lisää niin on ihan eri juttu. Pukee vähän itse, tai ainakin antaa kiltisti äidin pukea, mutta sanoo jos puen pojan mielestä liian kovaa vauhtia. Eli hän kaipaa hellyyttä ja rauhallisuutta tilanteeseen. Pikkuveli on aina joutunut odottamaa isoveljensä oikkuja katsellen mutta onneksi on ihan eri maata. Esikoinen on meilläkin jotunut pari kertaa sukkasillaan ulos miettimään pitäisikö sittenkin pukea. Sanoisin kokemuksesta, että kesään mennessä helpottaa kun voi vaan laittaa kengät jalkaan ja juosta ulos, ja ensi talvena on jo paljon helpompaa. ...jos yhtään lohduttaa tässä vaiheessa... Mutta voi kokeilla oman asenteen muuttamista ja luoda pukemisesta jollai tapaa rauhallisempi tilanne, ja olla kuitenkin päättäväinen. Muistakaa halia ja sopia, ennakoida ja puhua lähdöstä ja pukemisesta, vaikka tuntuu turhauttavalta kun lapsi raivoaa silti. Kyllä se ohi menee, vaatii vaan aikaa. Voimia kaikille!

 

Samaa ilmassa täälläkin 1 v 10 kk tytön kanssa. Meilläkin laulu ja loruilu pukemisen yhteydessä auttaa. Ulkovaatteita, kun aletaan pukemaan, annan yleensä xylitol-pastillin ja rauhoittaa myös tilannetta. Yks vinkki on peili. Meillä ainakin toimii usein hyvin, kun tyttö saa eteisen isosta peilistä samalla katsoa, mitä/miten puetaan. Usein menee itsekin yksin peilin eteen "treenaileen" pukemista. Ite vaihetta pukkaa päälle, joten saa nähdä, mihin suuntaan tämä meille menee... Onneksi kesä tulossa.

 

Oletteko koittaneet antaa lapselle assosiaatioita eli vaikka että pyjama on yötä ja nukkumista varten; ulkona sataa tai on märkää = kuravaatteet ja saappaat; lunta, kylmä = talvivaatteet jne. Lapselta voi kysyä onko ulkona kylmä vai lämmin ja sitten mitä kyseisellä kelillä puetaan. Tai sitten ilmoittaa, että ulkona sataa lunta, minkälaiset vaatteet olisivat hyvät lumileikkeihin? Eli sama idea kun siinä, että annetaan valita parin eri vaatteen välillä, koska tuo on juuri se ikä jolloin lapsi alkaa muodostaa omaa identitteettiään ja haluaa vastustaa vanhempien päätöksiä.