2-vuotiaan syöminen vieläkin erittäin sotkuista

Meidän neiti täytti viime viikolla 2 vuotta. Hän on itse syönyt hieman päälle 1-vuotiaasta, siitä asti ei ole antanut syöttää.

Kuitenkin minusta näyttää, ettei tuo syöminen oikein kehity mihinkään suuntaan. Edelleen kääntää lusikan ylösalaisin, ja yrittää syödä sormin, vaikka kuinka sanoisi että lusikalla lusikalla. Haarukan kanssa ei onnistu yhtään paremmin. Muutenkaan ei ollenkaan keskity siihen, vaan lappoo vaan niin kauhealla hösellyksellä, että hyvä jos puolet osuu suuhun.

Äsken oli ruokana hernekeittoa, ja pakko oli vaihtaa ruokalajia kesken kaiken, kun ei siitä mennyt suuhun mitään. Paha keittoa saada suuhun, jos kääntää lusikan ylösalaisin, nimittäin.

Olen yrittänyt häntä neuvoa ja kertoa, miten onnistuisi paremmin, mutta tyttö ei puhu muutamaa sanaa enempää, joten paha sanoa, ymmärtääkö hän, mitä tarkoitan. Jos yrittää näyttää kädestä pitäen, niin tyttö hermostuu yleensä, koska minä en saa koskea hänen lusikkaansa, kun hän syö itse...

Esimerkin puutteesta ei pitäisi olla kyse, koska ensinnäkin syön itse useimmiten tytön kanssa lämpimän ruuan, ja toisekseen tyttö on ollut päiväkodissa 1-vuotiaasta.

Joten pitäisikö tässä olla jotenkin huolestunut? Ja onko muiden lapset oppineet itsekseen syömään siististi (tarkoitan siis sitä, että ruoka osuu suuhun, en pöytätapoja!) vai onko heitä pitänyt siihen erikseen opettaa ja miten?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
2-v. on vielä pikkuinen, ehtii kyllä oppia vielä syömään. Anna pienen pitää lusikkansa mutta pidä sinä toinen lusikka jolla autat syömisessä.
Ei onnaa, kuten sanoin, ei anna syöttää, eikä se toinen lusikka sitä hämää.

Mutta ei tässä onneksi ravitsemuksellista huolta ole, hän kyllä syö tarpeeksi, vaikka lattialla, pöydällä ja vaatteilla onkin sitten puolet annoksesta. Kyse on vaan siitä, että olen alkanut miettiä, onko tää ensinnäkään normaalia, ja pitäiskö mun tehdä jotain toisin.
 

Yhteistyössä