**2010 loppu- ja 2011 alkuvuonna lapsettomuushoidoista plussanneet**
- Viestiketjun aloittaja hugsy
- Ensimmäinen viesti
Onnea pirpanalle synnytykseen 
Toivottavasti pääset pian tositoimiin.
Meillä oli ma viimeinen lääkärineuvola polilla ja selvisi että pikkuinen on jossakin vaiheessa päättänyt, että ei tykkää olla enää pää alaspäin. Yritettiin kääntää mutta vauva ei hievahtanutkaan, ainoastaan ylävatsan iho meni helläksi käsittelystä.. Mikäli pieni nyt ei päätä kääntyä tai syntyä aikaisemmin, niin kahden viikon päästä on sektio eli enää en ehdi kauaa nauttia pienen liikkeistä.. Toisaalta helpotus että joudutaan suunniteltuun sektioon, koska meidän tuurilla synnytys ei etene ja jouduttaisiin kuitenkin hätäsektioon..
Ei ollut raskausdiabetestuomio vaikuttanut vauvan kasvuun, vaan oli kasvanut kauniisti keskikäyrällä, vaikka en ruokavaliota oikeastaan muuttanutkaan.
Kaz 37+1
Toivottavasti pääset pian tositoimiin.Meillä oli ma viimeinen lääkärineuvola polilla ja selvisi että pikkuinen on jossakin vaiheessa päättänyt, että ei tykkää olla enää pää alaspäin. Yritettiin kääntää mutta vauva ei hievahtanutkaan, ainoastaan ylävatsan iho meni helläksi käsittelystä.. Mikäli pieni nyt ei päätä kääntyä tai syntyä aikaisemmin, niin kahden viikon päästä on sektio eli enää en ehdi kauaa nauttia pienen liikkeistä.. Toisaalta helpotus että joudutaan suunniteltuun sektioon, koska meidän tuurilla synnytys ei etene ja jouduttaisiin kuitenkin hätäsektioon..
Ei ollut raskausdiabetestuomio vaikuttanut vauvan kasvuun, vaan oli kasvanut kauniisti keskikäyrällä, vaikka en ruokavaliota oikeastaan muuttanutkaan.
Kaz 37+1
Kiitos Kaz tsempeistä. Samoin sulle loppuajalle voimia! Pääset sektioon hyvissä ajoin. Tässä voi vielä molemmilla olla parin vkon odotus edessä.
Täällä tosiaan poksuu tänään laskettu aika. Kipeitä suppareita on ollut ajoittain jo pari viikkoa mutta hyytyvät aina juuri kun luulen että tämä on nyt tätä. Limatulppaa tai muitakaan merkkejä ei ole kuiten ollut synnytyksen käynnistymisestä. Nyt viime päivinä on supistellut tiheämmin, alamahalla ja selässä on poltellut enemmän vatsan kovettumisen aikana.
36+2 lääkärin neuvolassa kohdunsuu oli pehmea mutta kiinni ja kanavaa oli jäljellä 2,5cm. Tuolloin lääkäri arvioi vauvan olevan jo yli kolmikiloinen ja tuumasi että jos menee laskettuun aikaan, tulee yli neljäkiloinen vauveli. Hui! Pikkuisen pelottaa kuin isoksi vauva kasvaa ja miten mahtuu sitten tulemaan.
Nyt tosiaan ollaan lasketussa eikä mitään tapahdu. No kai se täytyy luottaa siihen, että kun alkaa tapahtua niin sairaalassa osaavat hoitaa hommat ja vauva saadaan maailmaan jotenkinpäin.
Alkoi kyllä pelottaa, kun tuolla syyskuun pinossa jota olen lueskellut oli yhdellä nimimerkillä vauva kuollut kohtuun rv 36. Ihan kamalaa. Voi vaan kuvitella miten järkyttävältä tuntuu kun ollaan noin lähellä ja sitten menetetään vauva.
Itse keskenmenon rv 13 kokeneena ja nyt tässä raskaudessa rv 10 tämän vauvan kaksosen menettäneenä voin ymmärtää jollakin tavoin sitä surua ja tuskaa mikä kohtukuoleman kohdannut kokee. Mutta ei oma tuska ole varmasti mitään tuollaiseen tilanteeseen verrattuna.
Edelleen toivotan myös Pinville voimia ja jaksamista vauvojen menetyksestä toipumiseen. :heart:
Lapsettomuustaustaisella uskoisin olevan vielä raskaampi toipua menetyksestä; uusia lapsia kun ei välttämättä tulekaan niin helpolla kuin joillekin toisille...
Toivon sydämestäni ja ristin käteni, että kaikilla täällä menee kaikki hyvin ja saadaan kauan odotetut nyytit syliin piakkoin. Jos niin käy, että saan terveen vauvan syliini, olen kyllä maailman onnellisin ihminen ja sydän täynnä kiitollisuutta! :heart: Ei todellakaan ole itsestäänselvyys saada lapsi!
Odottavissa tunnelmissa
Pirpana ja vielä villisti masussa möyrivä vauveli
rv 40+0
Pääset sektioon hyvissä ajoin. Tässä voi vielä molemmilla olla parin vkon odotus edessä. Täällä tosiaan poksuu tänään laskettu aika. Kipeitä suppareita on ollut ajoittain jo pari viikkoa mutta hyytyvät aina juuri kun luulen että tämä on nyt tätä. Limatulppaa tai muitakaan merkkejä ei ole kuiten ollut synnytyksen käynnistymisestä. Nyt viime päivinä on supistellut tiheämmin, alamahalla ja selässä on poltellut enemmän vatsan kovettumisen aikana.
36+2 lääkärin neuvolassa kohdunsuu oli pehmea mutta kiinni ja kanavaa oli jäljellä 2,5cm. Tuolloin lääkäri arvioi vauvan olevan jo yli kolmikiloinen ja tuumasi että jos menee laskettuun aikaan, tulee yli neljäkiloinen vauveli. Hui! Pikkuisen pelottaa kuin isoksi vauva kasvaa ja miten mahtuu sitten tulemaan.
Nyt tosiaan ollaan lasketussa eikä mitään tapahdu. No kai se täytyy luottaa siihen, että kun alkaa tapahtua niin sairaalassa osaavat hoitaa hommat ja vauva saadaan maailmaan jotenkinpäin.
Alkoi kyllä pelottaa, kun tuolla syyskuun pinossa jota olen lueskellut oli yhdellä nimimerkillä vauva kuollut kohtuun rv 36.
Ihan kamalaa. Voi vaan kuvitella miten järkyttävältä tuntuu kun ollaan noin lähellä ja sitten menetetään vauva. Itse keskenmenon rv 13 kokeneena ja nyt tässä raskaudessa rv 10 tämän vauvan kaksosen menettäneenä voin ymmärtää jollakin tavoin sitä surua ja tuskaa mikä kohtukuoleman kohdannut kokee. Mutta ei oma tuska ole varmasti mitään tuollaiseen tilanteeseen verrattuna.
Edelleen toivotan myös Pinville voimia ja jaksamista vauvojen menetyksestä toipumiseen. :heart:
Lapsettomuustaustaisella uskoisin olevan vielä raskaampi toipua menetyksestä; uusia lapsia kun ei välttämättä tulekaan niin helpolla kuin joillekin toisille...
Toivon sydämestäni ja ristin käteni, että kaikilla täällä menee kaikki hyvin ja saadaan kauan odotetut nyytit syliin piakkoin. Jos niin käy, että saan terveen vauvan syliini, olen kyllä maailman onnellisin ihminen ja sydän täynnä kiitollisuutta! :heart: Ei todellakaan ole itsestäänselvyys saada lapsi!
Odottavissa tunnelmissa
Pirpana ja vielä villisti masussa möyrivä vauveli
rv 40+0
Jokohan Pirpana on päässyt tositoimiin???
Kaz siis pääsee parin viikon sisään synnyttämään? Voi kun jännää!!!
Meillä oli tänään viimoinen neuvola lääkäri ja siellä kaikki hyvin, vähän mua jännitti, kun ite kanssa luin tuolla syysykuisissa tapahtuneesta surullisesta tapahtumasta. Meillä pikkujäppinen on edelleen pää alhaalla ja lujasti siellä tuntuu olevan. Kohdunsuu on pehmeä, mutta kiinni ja kaulaa on jälellä 1,5cm, mutta ei tuntunut olevan huolta. Mä ite oon huolissani, kun pitäisi ajaa viikonloppuna autolla hautajaisiin. En ehkä niinkään oo huolissani ajamisesta, vaan siitä tunneryöpyn aiheuttamasta ressistä (isoäidin hautajaiset), automatka vie siis 3h suuntaansa. Mutta lääkäri oli sitä mieltä, ettei hätää kohdunsuun tilanteesta. Meidän pikkumies vähän säikytteli taas viime viikolla, kun aiheutti mulle sännöllisii supisteluja useamman tunnin ajan. Supistelut alkoi ensin vähän kipeempinä aamuyöstä, 10min välein supisti ja kipuja ei juurikaan sitten onneksi enään ollut. Soitin naikkarille ja olivat sitä mieltä, ett odota ja kuuntele, ota kipulääkettä. Nyttenhän ei kuulemma enään estellä jos pieni käy syntymään. Supistukset jatkui koko aamupäivän 15min välein ja illalla tuli enään harvakseltaan. Sitten seuraavana päivänä niitä tuli "normaaliin" tapaan. Huomasin heti, kun stressasin voinnistani, niin supistuksii tuli useemmin. Kun rauhotuin naikkarin soittojen jälkeen, niin rauhottu supistuksetkin. Eli pitäs naisen pysyy rauhallisena.. Mutta oli ihana nähä taas pikkumiestä tuolla masussa, kädet sillä taas oli kasvojen edessä ja näytti hienosti sydämen ja muut tarpeellisest paikat.. Oikeessa olin siinä, että monoa tulee oikeeseen kylkeen, sillä oli pienet varpaat kyljessä kiinni. Sain myös reseptin happosalpaajiin, on niin pahaa tuo närästys, mitään makeita ei siedä syödä, lukuunottamatta jogurttii ja jädeä. Onneksi!!! Mutta jospa pääsisin karkkiaddiktiudestani eroon!
Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille. Tää oli taas tätä omaa napaa oikeen kunnolla.. Jakselkaahan hyvin!!!
T: Smirg ja Tarmo 35+3
Kaz siis pääsee parin viikon sisään synnyttämään? Voi kun jännää!!!
Meillä oli tänään viimoinen neuvola lääkäri ja siellä kaikki hyvin, vähän mua jännitti, kun ite kanssa luin tuolla syysykuisissa tapahtuneesta surullisesta tapahtumasta. Meillä pikkujäppinen on edelleen pää alhaalla ja lujasti siellä tuntuu olevan. Kohdunsuu on pehmeä, mutta kiinni ja kaulaa on jälellä 1,5cm, mutta ei tuntunut olevan huolta. Mä ite oon huolissani, kun pitäisi ajaa viikonloppuna autolla hautajaisiin. En ehkä niinkään oo huolissani ajamisesta, vaan siitä tunneryöpyn aiheuttamasta ressistä (isoäidin hautajaiset), automatka vie siis 3h suuntaansa. Mutta lääkäri oli sitä mieltä, ettei hätää kohdunsuun tilanteesta. Meidän pikkumies vähän säikytteli taas viime viikolla, kun aiheutti mulle sännöllisii supisteluja useamman tunnin ajan. Supistelut alkoi ensin vähän kipeempinä aamuyöstä, 10min välein supisti ja kipuja ei juurikaan sitten onneksi enään ollut. Soitin naikkarille ja olivat sitä mieltä, ett odota ja kuuntele, ota kipulääkettä. Nyttenhän ei kuulemma enään estellä jos pieni käy syntymään. Supistukset jatkui koko aamupäivän 15min välein ja illalla tuli enään harvakseltaan. Sitten seuraavana päivänä niitä tuli "normaaliin" tapaan. Huomasin heti, kun stressasin voinnistani, niin supistuksii tuli useemmin. Kun rauhotuin naikkarin soittojen jälkeen, niin rauhottu supistuksetkin. Eli pitäs naisen pysyy rauhallisena..
Mutta oli ihana nähä taas pikkumiestä tuolla masussa, kädet sillä taas oli kasvojen edessä ja näytti hienosti sydämen ja muut tarpeellisest paikat.. Oikeessa olin siinä, että monoa tulee oikeeseen kylkeen, sillä oli pienet varpaat kyljessä kiinni. Sain myös reseptin happosalpaajiin, on niin pahaa tuo närästys, mitään makeita ei siedä syödä, lukuunottamatta jogurttii ja jädeä. Onneksi!!! Mutta jospa pääsisin karkkiaddiktiudestani eroon! Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille. Tää oli taas tätä omaa napaa oikeen kunnolla..
Jakselkaahan hyvin!!!T: Smirg ja Tarmo 35+3
Smirg, kiva kuulla kuulumisiasi. Onneksi supparit laantuivat ja vauveli päätti vielä pysyä masussa, onhan se vielä niin pieni!
Täällä ei olla vieläkään tositoimissa. Melkoisen tukalat olot alkaa olla kun on vaikea olla tämän ison vatsan kanssa. Lauantaina luulin jo että synnytys käynnistyi, kun kipeitä supistuksia oli vartin -10 minuutin välein mutta hyytyivät neljässä tunnissa sitten. Nyt supistellut ajoittain varsinkin iltaisin napakastikin mutta mitään oikeeta ei kuiten vielä tapahdu.
Odotellaan vaan.. vauva opettaa äitille kärsivällisyyttä jo masussa ollessaan.
Tsemppiä kaikille!
Pirpana 40 +3
Täällä ei olla vieläkään tositoimissa. Melkoisen tukalat olot alkaa olla kun on vaikea olla tämän ison vatsan kanssa. Lauantaina luulin jo että synnytys käynnistyi, kun kipeitä supistuksia oli vartin -10 minuutin välein mutta hyytyivät neljässä tunnissa sitten. Nyt supistellut ajoittain varsinkin iltaisin napakastikin mutta mitään oikeeta ei kuiten vielä tapahdu.
Odotellaan vaan.. vauva opettaa äitille kärsivällisyyttä jo masussa ollessaan.
Tsemppiä kaikille!
Pirpana 40 +3
Pirpanalla se pieni vain uhittelee, mutta ei kumminkaan sieltä tosissaan lähde tulemaan. Ellei ole tämän vuorokauden aikana tositoimet alkaneet. Mitenköhän vauva on kasvanut kokoa, kun on jo noinkin monta päivää yli lasketun ajan, jos lääkäri oli kerran yli neljä kiloista veikannut. Pidän peukkuja ja kuulumisia odottelen... En muistanut, että sinulla oli alunperin kaksosraskaus. Tosin en ollut vielä siinävaiheessa edes mukana tässä porukassa kun menetit toisen. Olen juuri sen 10 viikkoa jäljessä.
Onneksi Smirgin supistukset hellitti ja pienokainen saa vielä kasvaa rauhassa ja voimistua. Nyt vain rennosti niin Tarmokin voi hyvin.
Kazilla käy myös päivät vähiin. Minulla on vielä monta viikkoa edessä, mutta samat ajatukset on jo heräilleet, että kohta ei enään saa nauttia pienten liikkeistä. Kohta tämä on ohi ja meidän tilanteessa 99% varmuudella en enään tule kokemaan näitä odotuksen fiiliksiä uudelleen.
Tänään oli neuvola, mutta oli neuvolantäti vaihtunut ja tämän kanssa mennään nyt loppuun asti. Kaikki oli ihan kunnossa. Mainittavia asioita voisi olla, että painoa kaikkinensa tullut kuutisen kiloa. Ei uskoisi tällä suklaan himolla, on meinaan viimeviikkoina uponnut levy poikineen... Hb huimat 140, saa vähentää lisäraudan syöntiä. Jes! On vaikuttanut vatsan tuotoksiin hieman ällösti.
Vähän alkaa toi pää pehmitä ja muisti pätkiä. Kokoajan unohtelee jotain tai tekee ihan mitä sattuu. Tooosi hajamielinen olo kaiket päivät. Hain leipomistarvikkeita kaupasta kaksi eri reissua ja aloin sekottamaan taikinaa ihan väärään kippoon. Taisi siinä laskutkin mennä jauhojen mittauksessa sekaisin kun tuli niin tönkkö taikina, mutta ihan hyvältä tuo paistos maistui...
Aamulla kun heräsin niin piti tunnustella että oonhan mä vielä raskaana oonhan. Näin siis jotain unta aiheeseen liittyen, että vauvat olis jo syntyneet ja unessa hoidin lapsia. Kun sain simmut auki, niin oli varmistettava mikä on todellinen tilanne. Ah, sitä helpotuksen tunnetta kun tilanne oli ennalaan.
Meillä mies on tosi nihkeä tunnustelemaan tai katsomaan kun vauvat liikkuu. Ei se tee sitä ollenkaan, ellei kaulimen kanssa pakota. Enkä ole just pakottanut, aikuista miestä, mutta mua se asia vaivaa. Meillä ei muutenkaan miehen taholta läheisyyttä juuri heru hänen aloitteestaan ja sen takia mulla on usein paha mieli. Mun mielestä se on ihanaa kun ne kutkuttelee tuolla mahassa ja siellä myllerrys käy. Sanoinkin miehelle, että mitäs jos tapahtuukin jotain kurjaa ja vaikka toinen vauvoista menehtyisi jostain syystä, niin hän ei ole ollenkaan vielä tutustunut lapsiinsa, eikä tunnustellut heitä. Sanoin myös, että tämä on ainutkertainen vaihe elämässä ja moni tahtoisi kokea saman, mutta ei ikinä saa sitä mahdollisuutta ja sinä luupää missaat sen kokemuksen ja tunteen ihan omaa hölmöyttäsi "Pitääkö mun olla joku kolme tuntia odottelemassa että jotain tuntuu" oli eräs kommentti kun asian otin puheeksi taannoin.
Tulipahan purkauduttua... Kiitos ja anteeksi.
Onneksi Smirgin supistukset hellitti ja pienokainen saa vielä kasvaa rauhassa ja voimistua. Nyt vain rennosti niin Tarmokin voi hyvin.
Kazilla käy myös päivät vähiin. Minulla on vielä monta viikkoa edessä, mutta samat ajatukset on jo heräilleet, että kohta ei enään saa nauttia pienten liikkeistä. Kohta tämä on ohi ja meidän tilanteessa 99% varmuudella en enään tule kokemaan näitä odotuksen fiiliksiä uudelleen.
Tänään oli neuvola, mutta oli neuvolantäti vaihtunut ja tämän kanssa mennään nyt loppuun asti. Kaikki oli ihan kunnossa. Mainittavia asioita voisi olla, että painoa kaikkinensa tullut kuutisen kiloa. Ei uskoisi tällä suklaan himolla, on meinaan viimeviikkoina uponnut levy poikineen... Hb huimat 140, saa vähentää lisäraudan syöntiä. Jes! On vaikuttanut vatsan tuotoksiin hieman ällösti.
Vähän alkaa toi pää pehmitä ja muisti pätkiä. Kokoajan unohtelee jotain tai tekee ihan mitä sattuu. Tooosi hajamielinen olo kaiket päivät. Hain leipomistarvikkeita kaupasta kaksi eri reissua ja aloin sekottamaan taikinaa ihan väärään kippoon. Taisi siinä laskutkin mennä jauhojen mittauksessa sekaisin kun tuli niin tönkkö taikina, mutta ihan hyvältä tuo paistos maistui...
Aamulla kun heräsin niin piti tunnustella että oonhan mä vielä raskaana oonhan
. Näin siis jotain unta aiheeseen liittyen, että vauvat olis jo syntyneet ja unessa hoidin lapsia. Kun sain simmut auki, niin oli varmistettava mikä on todellinen tilanne. Ah, sitä helpotuksen tunnetta kun tilanne oli ennalaan.Meillä mies on tosi nihkeä tunnustelemaan tai katsomaan kun vauvat liikkuu. Ei se tee sitä ollenkaan, ellei kaulimen kanssa pakota. Enkä ole just pakottanut, aikuista miestä, mutta mua se asia vaivaa. Meillä ei muutenkaan miehen taholta läheisyyttä juuri heru hänen aloitteestaan ja sen takia mulla on usein paha mieli. Mun mielestä se on ihanaa kun ne kutkuttelee tuolla mahassa ja siellä myllerrys käy. Sanoinkin miehelle, että mitäs jos tapahtuukin jotain kurjaa ja vaikka toinen vauvoista menehtyisi jostain syystä, niin hän ei ole ollenkaan vielä tutustunut lapsiinsa, eikä tunnustellut heitä. Sanoin myös, että tämä on ainutkertainen vaihe elämässä ja moni tahtoisi kokea saman, mutta ei ikinä saa sitä mahdollisuutta ja sinä luupää missaat sen kokemuksen ja tunteen ihan omaa hölmöyttäsi
"Pitääkö mun olla joku kolme tuntia odottelemassa että jotain tuntuu" oli eräs kommentti kun asian otin puheeksi taannoin.Tulipahan purkauduttua... Kiitos ja anteeksi.
No voi harmitus Jenna, kun et saa miestäsi mukaan nauttimaan raskausajasta ja vauvan liikkeistä. Ehkäpä tilanne muuttuu kun vauvat alkavat rymistelemään masussa niin, että ulospäin näkyy kunnolla. Miehesi saattaa olla vain kärsimätön eikä jotenkin vaan hahmota sitä, että vauvat ovat masussa. Suhtautumisen taustalla saattaa myös olla menettämisen pelkoa; jos miehesi pelkää vielä, että vauvoille sattuu jotain ja sen vuoksi ei vielä uskalla "kiintyä" heihin. Oletko kysynyt asiasta?
Toivottavasti tilanne muuttuu, kun viikot etenevät! Tsemppiä!
Mulla puoliso kuuntelee joka päivä sydänääniä ja istukan viuh-viuh ääntä ja nauttii vauvan potkuista selkää tai masua vasten, kun maataan lähekkäin. :heart:
Välillä kyllä öisin menee kauemmas kun herää siihen kun vauva potkii. Itse en edes herää siihen jytyytykseen.
Tosiaan mulla oli alunperin kaksosraskaus. Vkolla 7 molemmat köllivät omissa pusseissaan ja vastasivat viikkoja. 9+ viikolla neuvolassa kuului vain yhdet sydänäänet ja tämän vuoksi kävin yksityisellä ultrassa 10+2. Tuolloin huomattiin että toinen sikiö oli eloton, lopettanut kehittymisen vkolla 9. Onneksi ei tullut vuotoja ja toinen sikiö jatkoi kehittymistään ja nyt ollaan viimeisillään.
Ajattelin tuolloin, että kaikella on tarkoituksensa ja minua ei ole tarkoitettu kantamaan kaksosia ja menetyksestä toipuminen oli nopeampaa kuin vuosi aikaisemmin keskeytyneestä raskaudesta. Pelko toisenkin vauvan menetyksestä varjosti raskautta kuitenkin pitkään, n. 30 -viikolle asti.
Nyt täällä ollaan edelleen yhtenä kappaleena. Huoh. Todella pitkiä ovat nämä viimeiset päivät odotella milloin pääsee synnyttämään. Vauva onneksi liikkuu aktiivisesti, mutta silti välillä herää huoli toimiiko istukka enää kunnolla ja kuinka isoksi vauva kasvaa... Nooh... odotellaan vaan, ei kai tässä muutakaan voi.
Eilen supisteli koko päivän mutta ei vieläkään kovin kipeästi eikä säännöllisesti. Täytyy toivoa että supparit kuitenkin pehmentävät paikkoja ja synnytys etenee sitten nopeasti, kun varsinaisesti alkaa. Huomenna neuvolaan ja sieltä saan kai lähetteen yliaikaiskontrolliin ensi viikolle...
Voikaa hyvin kaikki kanssasisaret!
Pirpana 40+5
Ehkäpä tilanne muuttuu kun vauvat alkavat rymistelemään masussa niin, että ulospäin näkyy kunnolla. Miehesi saattaa olla vain kärsimätön eikä jotenkin vaan hahmota sitä, että vauvat ovat masussa. Suhtautumisen taustalla saattaa myös olla menettämisen pelkoa; jos miehesi pelkää vielä, että vauvoille sattuu jotain ja sen vuoksi ei vielä uskalla "kiintyä" heihin. Oletko kysynyt asiasta? Toivottavasti tilanne muuttuu, kun viikot etenevät! Tsemppiä!
Mulla puoliso kuuntelee joka päivä sydänääniä ja istukan viuh-viuh ääntä ja nauttii vauvan potkuista selkää tai masua vasten, kun maataan lähekkäin. :heart:
Välillä kyllä öisin menee kauemmas kun herää siihen kun vauva potkii. Itse en edes herää siihen jytyytykseen.
Tosiaan mulla oli alunperin kaksosraskaus. Vkolla 7 molemmat köllivät omissa pusseissaan ja vastasivat viikkoja. 9+ viikolla neuvolassa kuului vain yhdet sydänäänet ja tämän vuoksi kävin yksityisellä ultrassa 10+2. Tuolloin huomattiin että toinen sikiö oli eloton, lopettanut kehittymisen vkolla 9. Onneksi ei tullut vuotoja ja toinen sikiö jatkoi kehittymistään ja nyt ollaan viimeisillään.
Ajattelin tuolloin, että kaikella on tarkoituksensa ja minua ei ole tarkoitettu kantamaan kaksosia ja menetyksestä toipuminen oli nopeampaa kuin vuosi aikaisemmin keskeytyneestä raskaudesta. Pelko toisenkin vauvan menetyksestä varjosti raskautta kuitenkin pitkään, n. 30 -viikolle asti.
Nyt täällä ollaan edelleen yhtenä kappaleena. Huoh. Todella pitkiä ovat nämä viimeiset päivät odotella milloin pääsee synnyttämään. Vauva onneksi liikkuu aktiivisesti, mutta silti välillä herää huoli toimiiko istukka enää kunnolla ja kuinka isoksi vauva kasvaa... Nooh... odotellaan vaan, ei kai tässä muutakaan voi.
Eilen supisteli koko päivän mutta ei vieläkään kovin kipeästi eikä säännöllisesti. Täytyy toivoa että supparit kuitenkin pehmentävät paikkoja ja synnytys etenee sitten nopeasti, kun varsinaisesti alkaa. Huomenna neuvolaan ja sieltä saan kai lähetteen yliaikaiskontrolliin ensi viikolle...
Voikaa hyvin kaikki kanssasisaret!
Pirpana 40+5
Missäs kaikki ovat kun kukaan ei ilmottele itsestään mitään???
Tää täällä pisti suun makiaksi ja osti suklaata näin maanantai aamun ja hyvien ultrakuulumisten kunniaksi. Olihan aivan hiton hyvää, kuten varmasti kaikki tietävätkin...
Tämänpäivän mittailujen mukaan A painaa 1937g ja B 1966g. Kaksi kiloa paukkuu rikki molemmilla tämän viikon aikana. Viimeksi oli mittailujen mukaan n. 200 g painoeroa, mutta taisi olla pieni mittavirhe, sillä tälläkertaa lääkäri mittasi toisen reisiluuta kahteen kertaan ja sai silti lyhyemmän tuloksen kuin viimekerralla. 2,5 viikon kuluttua taas uudelleen näytille.
Hyvää vointia kaikille!
Jenna 31+3
Tää täällä pisti suun makiaksi ja osti suklaata näin maanantai aamun ja hyvien ultrakuulumisten kunniaksi. Olihan aivan hiton hyvää, kuten varmasti kaikki tietävätkin...
Tämänpäivän mittailujen mukaan A painaa 1937g ja B 1966g. Kaksi kiloa paukkuu rikki molemmilla tämän viikon aikana. Viimeksi oli mittailujen mukaan n. 200 g painoeroa, mutta taisi olla pieni mittavirhe, sillä tälläkertaa lääkäri mittasi toisen reisiluuta kahteen kertaan ja sai silti lyhyemmän tuloksen kuin viimekerralla. 2,5 viikon kuluttua taas uudelleen näytille.
Hyvää vointia kaikille!
Jenna 31+3
Täällä vielä yhtenä kappaleena. huoh. Torstaina neuvolassa oli kuiten vauva kiinnittynyt eikä painoarvio onneksi oli lähellä viittä kiloa, noin neljä kuitenkin. Tukalat olot on ja verenpaineet nousussa. Huomenna äitipolille arvioon josko käynnistäisivät.
viimeyönä luulin että tulee lähtö kun heräsin järkyttävän kipeään supistukseen mutta se jäi ainoaksi. Hyvää valmisteluja supparit ovat kuiten tehneet, torstains kohdunkaulaa oli jäljelläcpuoöi sentyiä ja suu oli sormelle auki. toivottavasti huomenna tilanne olis edennyt.
hyvän kokoisia jo ovat lapsosenne Jenna. hienoa!
Pirpana ja vilkkaasti liikkuva masumöyrijä 41+2
viimeyönä luulin että tulee lähtö kun heräsin järkyttävän kipeään supistukseen mutta se jäi ainoaksi. Hyvää valmisteluja supparit ovat kuiten tehneet, torstains kohdunkaulaa oli jäljelläcpuoöi sentyiä ja suu oli sormelle auki. toivottavasti huomenna tilanne olis edennyt.
hyvän kokoisia jo ovat lapsosenne Jenna.
hienoa! Pirpana ja vilkkaasti liikkuva masumöyrijä 41+2
Päivät ja illat ovat menneet niin nopeasti ettei ole ehtinyt mitään kirjoittelemaan.
Kylläpä Jennalla on vauvat kovasti kasvaneet. Kävin 1,5 vk sitten 3. ultrassa ja silloin masu-asukki painoi 1200 g. Hän oli kasvanut juuri kuten pitääkin eli siitä saa olla tyytyväinen, ettei perussairaus ole heikentänyt hänen kasvuaan. Sokerirasituskoekin oli täysin normaali eli sitäkään ei tarvitse enää toistaa.
Oletteko reissailleet vielä masunne kanssa? Mulla on parin viikon sisään niin juna-, laiva- kuin lentomatkaakin tiedossa. Sinänsä reissut ovat menneet hyvin, kun ovat olleet vain parin päivän mittaisia eikä esim. kävelyä ole tullut mahdottomasti. Mutta kyllä sen huomaa, jos on koko päivän jalkeilla että peini lepo jossain vaiheessa tekisi hyvää. No, huomenna ja ylihuomenna on vielä työmatka lentämällä pohjoiseen, saas nähdä mitä hän siitä tuumaa Sitten saan lopun työpätkän (vajaat 4 vk) olla paikallaan ja hieman rauhallisemmassa tahdissa.
Pirpanalle tsemppiä viimeisille odotuspäiville!
Rv 30 +
Kylläpä Jennalla on vauvat kovasti kasvaneet. Kävin 1,5 vk sitten 3. ultrassa ja silloin masu-asukki painoi 1200 g. Hän oli kasvanut juuri kuten pitääkin eli siitä saa olla tyytyväinen, ettei perussairaus ole heikentänyt hänen kasvuaan. Sokerirasituskoekin oli täysin normaali eli sitäkään ei tarvitse enää toistaa.
Oletteko reissailleet vielä masunne kanssa? Mulla on parin viikon sisään niin juna-, laiva- kuin lentomatkaakin tiedossa. Sinänsä reissut ovat menneet hyvin, kun ovat olleet vain parin päivän mittaisia eikä esim. kävelyä ole tullut mahdottomasti. Mutta kyllä sen huomaa, jos on koko päivän jalkeilla että peini lepo jossain vaiheessa tekisi hyvää. No, huomenna ja ylihuomenna on vielä työmatka lentämällä pohjoiseen, saas nähdä mitä hän siitä tuumaa
Sitten saan lopun työpätkän (vajaat 4 vk) olla paikallaan ja hieman rauhallisemmassa tahdissa. Pirpanalle tsemppiä viimeisille odotuspäiville!
Rv 30 +
tulin katsomaan, että joko pirpanalta tullut vauvantuoksuisia uutisia.
Itse istun tällä hetkellä labrassa ku pitää verikokeissa käydä leikkausta varten. Ei paljon naurata ku 11 henkeä ennen minua. No ei se auta. Huomenna aamulla 6.30 synnärille.
Mukavaa loppuodotusta aikaisemmilla viikoilla oleville
Kaz 39+0
Itse istun tällä hetkellä labrassa ku pitää verikokeissa käydä leikkausta varten. Ei paljon naurata ku 11 henkeä ennen minua. No ei se auta. Huomenna aamulla 6.30 synnärille.
Mukavaa loppuodotusta aikaisemmilla viikoilla oleville
Kaz 39+0
Zemppiä Kaz huomiselle. Sinulla on nyt se kauan odotettu ja kaivattu päivä edessä. Toivottavasti saat nukuttua hyvin ensiyönä että jaksat.
Mitäs pirpanalle kuuluu? Käynnistivätkö ne? Iso vauva on kuitenkin tulossa.
Lala: ei onneksi ole ollut tarvetta reissata tämän mahan kanssa, toki täällä on tuplasti täytettäkin. Yhteensä jo 4 kg, sen siitä sai kun sortui suklaaseen No oma paino on onneksi pysynyt kurissa.
Pohjoiseen suuntautuva lentomatkasi ei onneksi voi olla montaa tuntia, mutta aina siinä on se odottelu ja muu matkustaminen päälle. Joutuu olemaan kovin kaukana rakkaalta kotisohvalta. Varmaankin ihan hyvä, että loppuajasta jo hieman tahti hellittää.
Äiti soitteli kuulumisia ja muistutti olemaan aina välillä pitkällään jalat koholla, ettei tulisi suonikohjuja. Ei siihen voinut kun todeta, että jos tästä vielä lisää pötköttelee soffalla, niin ne suonikohjut pullahtaa kyllä silmäkulmiin Syksyn sateiden alettua on tullut jokavälissä kulutettua sohvaa ahkerasti. Ei tämä toki ole aivan makoiluksi mennyt, mutta sillain sopivasti on saanut huilia fiiliksen mukaan.
Jenna ja kakkoset 31+6
Mitäs pirpanalle kuuluu? Käynnistivätkö ne? Iso vauva on kuitenkin tulossa.
Lala: ei onneksi ole ollut tarvetta reissata tämän mahan kanssa, toki täällä on tuplasti täytettäkin
. Yhteensä jo 4 kg, sen siitä sai kun sortui suklaaseen No oma paino on onneksi pysynyt kurissa. Pohjoiseen suuntautuva lentomatkasi ei onneksi voi olla montaa tuntia, mutta aina siinä on se odottelu ja muu matkustaminen päälle. Joutuu olemaan kovin kaukana rakkaalta kotisohvalta. Varmaankin ihan hyvä, että loppuajasta jo hieman tahti hellittää.
Äiti soitteli kuulumisia ja muistutti olemaan aina välillä pitkällään jalat koholla, ettei tulisi suonikohjuja. Ei siihen voinut kun todeta, että jos tästä vielä lisää pötköttelee soffalla, niin ne suonikohjut pullahtaa kyllä silmäkulmiin
Syksyn sateiden alettua on tullut jokavälissä kulutettua sohvaa ahkerasti. Ei tämä toki ole aivan makoiluksi mennyt, mutta sillain sopivasti on saanut huilia fiiliksen mukaan.Jenna ja kakkoset 31+6
Saimme pienen prinsessan 16.9. aamulla suunnitellulla sektiolla. Mitat pienokaisella 3275 g ja 47 cm. Täyden kympin tyttö. Olemme niin onnellisia.
Leikkaushaava on tosin aika kipeä ja nukkuminen selällään mahdotonta. Maito ei ole vielä noussut, mutta toivottavasti pian nousee.
Kaz ja pieni prinsessa
Leikkaushaava on tosin aika kipeä ja nukkuminen selällään mahdotonta. Maito ei ole vielä noussut, mutta toivottavasti pian nousee.
Kaz ja pieni prinsessa
Tulin toivottelemaan suuren suuret onnittelut pikkuprinsessasta Kaz:lle! Nautihan nyytistä!!
Pirpanan uutisia odotellessa..
Itellä siis matkaa h-hetkeen vielä 3 viikkoa.. Ma ois neuvola, eiköhän siellä kaikki oo hyvin. Pikkunen edelleenkin poraa tietä alaspäin, supistuksilla, mutta enään se ei aiheuta huolta. Tulkoon!! Ollaan valmiita!
Kiva oli myös kuulla Uivelon kuulumisia pienen kanssa!!
Smirg ja pikkumies 37+1
Pirpanan uutisia odotellessa..
Itellä siis matkaa h-hetkeen vielä 3 viikkoa..
Ma ois neuvola, eiköhän siellä kaikki oo hyvin. Pikkunen edelleenkin poraa tietä alaspäin, supistuksilla, mutta enään se ei aiheuta huolta. Tulkoon!! Ollaan valmiita!Kiva oli myös kuulla Uivelon kuulumisia pienen kanssa!!
Smirg ja pikkumies 37+1
poikkesin tänne katsomaan (tuolta kevään hoidoista plussanneista) kuulumisianne ja ilokseni totesin että monet teistä "vanhoista tutuista" olette vihdoin saaneet oman pienokaisen syliin ja useilla paukkuu lähiaikoina! Onnea aivan hirmuisesti kaikille ja lopuille tsemppiä odotukseen :heart:!!! Perästä tullaan...
Mollamaija ja Keijo 21+5
ps. täälläkin on pakko olla unettomuudesta kärsiviä/kärsineitä? kuinka selviydyitte? joutuko joku turvautumaa jopa lääkkeisiin, nukahtamisnappeihin, saikkuun yms...? itse nukun viikon aikana n. 4h yössä...eli aivan liian vähän.
Mollamaija ja Keijo 21+5
ps. täälläkin on pakko olla unettomuudesta kärsiviä/kärsineitä? kuinka selviydyitte? joutuko joku turvautumaa jopa lääkkeisiin, nukahtamisnappeihin, saikkuun yms...? itse nukun viikon aikana n. 4h yössä...eli aivan liian vähän.
Viimeksi muokattu:
Kazille hirmuisot onnittelut pienestä prinsessasta!:flower:
Mukava kuulla myös Smirgistä, kun mennään niin samoissa.:wave: Mulla tänään 37+0 POKS, ja joitakin supisteluja. Viime viikon viimeisessä neuvolalääkärissä oli lekuri sitä mieltä, että paikat on pehmenneet siihen malliin jo, että sairaalakassia voisi jo pakata. Can't wait!
Mollamaija, mä kuulun näihin unettomiin aamuyön kukkujiin. Ensin se johtui melko kohtuuttomista lonkkakivuista, kun en saanut missään asennossa nukutuksi, enkä siis uskaltanut mitään troppiakaan ottaa. Siitä syystä sain saikkua jotain viikolla 32/33 - äippäloman alkuun asti. Kun ei tarvinnut sykkiä ja käkkiä duunissa, niin aloin myös nukkumaan paremmin, mutta silti yhtä vähän. Paritkin päikkärit päivässä auttavat jaksamaan, neukkulan täti on tosin sitä mieltä, että ne vievät juuri yöunia. Suppareiden ja sukkapuikkokipujen takia olen yleensä pitkäkseni päivällä laittanut, enkä voi sille mitään, että uni tulee. Joten hyvillä mielin kaikesta huolimatta eteenpäin. Samapa tuo, mihin aikaan vuorokaudesta huilailee. Nyt loppuraskaudesta myös vessassa saa yöaikaan juosta useammin, ja sekin katkaisee unet. Karaiseepa sitten vauvan tulon alkushokkia varten, hyvä nukkuja kun olen lapsettomana ollut (ilta- ja aamutorkku =D )...
Kaikille masunkasvattelijoille tsemppiä - tämä on ihan parasta kaikkine ikävine vaivoineenkin :heart:
F ja Sisu 37+0
Mukava kuulla myös Smirgistä, kun mennään niin samoissa.:wave: Mulla tänään 37+0 POKS, ja joitakin supisteluja. Viime viikon viimeisessä neuvolalääkärissä oli lekuri sitä mieltä, että paikat on pehmenneet siihen malliin jo, että sairaalakassia voisi jo pakata. Can't wait!
Mollamaija, mä kuulun näihin unettomiin aamuyön kukkujiin. Ensin se johtui melko kohtuuttomista lonkkakivuista, kun en saanut missään asennossa nukutuksi, enkä siis uskaltanut mitään troppiakaan ottaa. Siitä syystä sain saikkua jotain viikolla 32/33 - äippäloman alkuun asti. Kun ei tarvinnut sykkiä ja käkkiä duunissa, niin aloin myös nukkumaan paremmin, mutta silti yhtä vähän. Paritkin päikkärit päivässä auttavat jaksamaan, neukkulan täti on tosin sitä mieltä, että ne vievät juuri yöunia. Suppareiden ja sukkapuikkokipujen takia olen yleensä pitkäkseni päivällä laittanut, enkä voi sille mitään, että uni tulee. Joten hyvillä mielin kaikesta huolimatta eteenpäin. Samapa tuo, mihin aikaan vuorokaudesta huilailee. Nyt loppuraskaudesta myös vessassa saa yöaikaan juosta useammin, ja sekin katkaisee unet. Karaiseepa sitten vauvan tulon alkushokkia varten, hyvä nukkuja kun olen lapsettomana ollut (ilta- ja aamutorkku =D )...
Kaikille masunkasvattelijoille tsemppiä - tämä on ihan parasta kaikkine ikävine vaivoineenkin :heart:
F ja Sisu 37+0
Paljon onnea Kaz kympin tytön syntymän johdosta:flower:
Mukavaa kuulla Uivelon ensimmäisistä viikoista. Kuulostaa ihan hyvältä tuo ainakin yksi 4-5 tunnin unenpätkä yössä. Varmasti se siitä pian pitenee.
Hei vaan Mollamaija ja Keijo
Unettomuutta on ollut täälläkin, mutta lievempänä kuin sinulla. Lueskelin myös aloittamaasi unettomuusketjua yhtenä päivänä.
Puolenvälin paikkeilla minulla tuli uni ihan hyvin illalla, mutta aamuyöstä se sitten loppui kuin seinään. Yön aikana sain nukuttua kuitenkin 5-6 tuntia. Se oli jo ihan ok ja kun olen ollut lomalla koko kesän, niin aina on voinut ottaa päikkärit, eikä ole tarvinut kellon kanssa stressata.
Nyt kun olen päässyt kolmosella alkaviin viikkoihin, niin uni tilanne pompsahti toisinpäin. Nyt en ole saanut illalla unta. Sitä vain pyörii sängyssä pikkutunneille asti ennenkun uni tulee. Edelleen n. 5-6 tuntia yössä tulee nukuttua. En tunne itseäni onneksi kovin väsyneeksi ja olen erityisäitiysvapaalla, joten edelleenkään ei tarvitse kellonajoista stressata.
Frangipanille ja Smirgille voimarutistus viimemetreille. Toivottavasti ette joudu kärvistelemään yliaikaa.
Oma napa on jo aika etäällä. On aika suuri olo ja vielä pitäisi tästä muutama viikko kasvaa. Huh huh. Ei onneksi edelleenkään kolota eikä särje paikkoja ja vielä voi vähän pyörähtää shoppailemassakin. Lucky me Kaikki tarpeellinen on kyllä jo hankittu, mutta kun niitä vaatteita on niiiin ihunaa käydä hypistelemässä...
Tänään kasattiin toinenkin pinnasänky valmiiksi, vaikka alkuun nukkuvatkin samassa sängyssä, mutta saa hahmotettua tuota lastenhuoneen sisustusta paikoilleen paremmin.
Jenna ja kakkoset rv 32+2
Mukavaa kuulla Uivelon ensimmäisistä viikoista. Kuulostaa ihan hyvältä tuo ainakin yksi 4-5 tunnin unenpätkä yössä. Varmasti se siitä pian pitenee.
Hei vaan Mollamaija ja Keijo
Unettomuutta on ollut täälläkin, mutta lievempänä kuin sinulla. Lueskelin myös aloittamaasi unettomuusketjua yhtenä päivänä.
Puolenvälin paikkeilla minulla tuli uni ihan hyvin illalla, mutta aamuyöstä se sitten loppui kuin seinään. Yön aikana sain nukuttua kuitenkin 5-6 tuntia. Se oli jo ihan ok ja kun olen ollut lomalla koko kesän, niin aina on voinut ottaa päikkärit, eikä ole tarvinut kellon kanssa stressata.
Nyt kun olen päässyt kolmosella alkaviin viikkoihin, niin uni tilanne pompsahti toisinpäin. Nyt en ole saanut illalla unta. Sitä vain pyörii sängyssä pikkutunneille asti ennenkun uni tulee. Edelleen n. 5-6 tuntia yössä tulee nukuttua. En tunne itseäni onneksi kovin väsyneeksi ja olen erityisäitiysvapaalla, joten edelleenkään ei tarvitse kellonajoista stressata.
Frangipanille ja Smirgille voimarutistus viimemetreille. Toivottavasti ette joudu kärvistelemään yliaikaa.
Oma napa on jo aika etäällä. On aika suuri olo ja vielä pitäisi tästä muutama viikko kasvaa. Huh huh. Ei onneksi edelleenkään kolota eikä särje paikkoja ja vielä voi vähän pyörähtää shoppailemassakin. Lucky me
Kaikki tarpeellinen on kyllä jo hankittu, mutta kun niitä vaatteita on niiiin ihunaa käydä hypistelemässä...Tänään kasattiin toinenkin pinnasänky valmiiksi, vaikka alkuun nukkuvatkin samassa sängyssä, mutta saa hahmotettua tuota lastenhuoneen sisustusta paikoilleen paremmin.
Jenna ja kakkoset rv 32+2
Viimeksi muokattu:
Kiitos onnitteluista. Mukava kuulla että moni on kohta tositoimissa, jaksamista kuitenkin isojen masujen kanssa.
Ei tätä onnea voi ymmärtää ennenkuin sen kokee. Voisi melkein sanoa, että ei tarvitse kissaa sanoa, kun jo itku tulee onnesta. Pitää yrittää olla ajattelematta mitään, jotta ei koko ajan vollottaisi. Mieskin on ihan myyty, eikä haluaisi olla pois vauvan luota hetkeäkään, vaikka tietysti on ollut pakko olla. Tänään isä pääsee kylvettämään neidin, kunhan tulee tänne osastolle. Minua eivät päästä kuin aikaisintaan tiistaina. Yritän kyllä päästä että saisi nukuttua, mikä varmasti auttaisi myös maidon nousuun.
Kaz ja neiti kohta 3 vrk
Ei tätä onnea voi ymmärtää ennenkuin sen kokee. Voisi melkein sanoa, että ei tarvitse kissaa sanoa, kun jo itku tulee onnesta. Pitää yrittää olla ajattelematta mitään, jotta ei koko ajan vollottaisi. Mieskin on ihan myyty, eikä haluaisi olla pois vauvan luota hetkeäkään, vaikka tietysti on ollut pakko olla. Tänään isä pääsee kylvettämään neidin, kunhan tulee tänne osastolle. Minua eivät päästä kuin aikaisintaan tiistaina. Yritän kyllä päästä että saisi nukuttua, mikä varmasti auttaisi myös maidon nousuun.
Kaz ja neiti kohta 3 vrk
Voi kaz minulla valuu täällä aamupuuroon kyyneleet, onnen kyyneleet puolestasi. Voi kuinka odotan itse tuota hetkeä. Se on varmaan iha sanoinkuvailematonta.
Kaikkea hyvää.
Mollamaija ja Keke 21+6
Kaikkea hyvää.
Mollamaija ja Keke 21+6
Jenna, täälläkin oli nukkujukka aivan hukassa Hemmetin jätkä, kuka sitä omii?! :kieh:
-Mollis
Hemmetin jätkä, kuka sitä omii?! :kieh:-Mollis
Täällä kanssa yksi huonosti nukkuja. Eli herään pienimpääkin ärsytykseen. Ihan vaan siihen, ett jossain kolahtaa ja sitten valvon tunninkin. Tosin nyt täytyy kehua, oon nukkunut reilun viikon hyvin. Mähän en osaa nukkua päiväunia, joten siksi kai oon niin raato illalla. Tänään aamulla tais tosin neuvola taas jännittää, kun heräsin jo turhan aikaste.
Neuvolat alkaa mullakin nytten olemaan viikon välein. Hassua, kun tähän mennessä oon käynyt niin harvoin. Painoa tullut, perhana! Ja verenpainekin alkaa nousemaan, ollen tänään 133/85, kun alapaine on ollut maltillinen 60-70. Noh, ei vielä huolissaan oltu, kun kaikki muu ok. Pikkumies on touhunnut koko aamun ja irrottanut päänsä lantiosta. Eli ei sitten ookkaan kunnolla kiinnittynyt, vaikka lupaili jo kuukaus sitten. SF mitassakin oli ottanut ittensä jo keskikäyrän yläpuolelle. Mietin jo, ett mahtaako sillä olla tekemistä, kun normaalisti kävelen neuvolaan ja tänään menin autolla, eli ei oo pikkuinen valunut tuonne alas. No, ensi viikolla kävelen.. Ja saan paineitakin..
Kaz, mä en osaa ees kuvitella tuota fiilistä mikä siellä on, mutta jotenkin odotan samanlaista tunteiden latausta!!! Ihanaa!!!!
Joko Frangipani pakkasit kassin??? Mä taidan purkaa sen tän päivän perusteella. Pikkusella ei oo kiire ainakaan alakautta pois, kun koittaa puskee kylkiluiden läpi nytkin..
Mukavaa maanantaita kaikille masun kasvattajille ja jo ilman sitä oleville!!
Smirg ja beban sheikkaaja 37+3
Neuvolat alkaa mullakin nytten olemaan viikon välein. Hassua, kun tähän mennessä oon käynyt niin harvoin. Painoa tullut, perhana! Ja verenpainekin alkaa nousemaan, ollen tänään 133/85, kun alapaine on ollut maltillinen 60-70. Noh, ei vielä huolissaan oltu, kun kaikki muu ok. Pikkumies on touhunnut koko aamun ja irrottanut päänsä lantiosta. Eli ei sitten ookkaan kunnolla kiinnittynyt, vaikka lupaili jo kuukaus sitten. SF mitassakin oli ottanut ittensä jo keskikäyrän yläpuolelle. Mietin jo, ett mahtaako sillä olla tekemistä, kun normaalisti kävelen neuvolaan ja tänään menin autolla, eli ei oo pikkuinen valunut tuonne alas. No, ensi viikolla kävelen..
Ja saan paineitakin.. Kaz, mä en osaa ees kuvitella tuota fiilistä mikä siellä on, mutta jotenkin odotan samanlaista tunteiden latausta!!! Ihanaa!!!!
Joko Frangipani pakkasit kassin??? Mä taidan purkaa sen tän päivän perusteella. Pikkusella ei oo kiire ainakaan alakautta pois, kun koittaa puskee kylkiluiden läpi nytkin..
Mukavaa maanantaita kaikille masun kasvattajille ja jo ilman sitä oleville!!
Smirg ja beban sheikkaaja 37+3
Onnea Kaz prinsessasta :flower:
Ei ole tullu pitkään aikaan kirjotettua, jotenki ei vaan ole saanut aikaiseksi.
Tänään oli neuvola ja sf mitta oli jo 40!!!!! Hui kauhea Hemppa on nyt pysyny hyvänä, viimeksi 130 ja nyt 124. Verenpaine oli hieman kohonnu, 120/68. Painoa tullut reilut 500gr/viikko ja uus kymmen alkoi, painoa on kertyny 16kg yhteensä!! Sydänäänet oli hyvät, pissa puhdas ja turvotusta edelleen vaan jaloissa.
Viimeviikolla oli ultra ja A:n painoarvio oli n.1700gr ja B:n 2200gr, kaikki virtaukset ok ja muutenkin ovat hyvin liikkuvia molemmat =)
Nyt minua tarkaillaan joka viikko, jokatoinen viikko äitipolilla ja jokatoinen viikko neuvolassa. Ens viikolla olisi siis taas reissu rovaniemelle ultraan tiedossa.
Unettomuudesta en niinkään kärsi, mutta yöt ovat todella hankalia. Alkuyö menee pissalla rampatessa ja se nouseminen sängystä tekee todella kipeää tuonne häpyluuhun : / Sitten kun on rakon saanut tyhjäksi joskus kolmeen mennessä, niin voikin nukkua aamuun asti. Kyljen kääntäminen on tuskaa juurikin siksi, kun häpyluuhun todella sattuu!! Välillä vasemmanpuolen lonkka tuottaa tuskaa ja nukkuminen on katkonaista. Eilen menin tyhmyyksissäni syömään omenapiirakkaa kahdeksan aikaan illalla ja se kostautu närästyksenä yöllä. Siispä tämä nukku istaaltaan tuonne viiteenasti ja nukuin muuten todella hyvin =) Vessassakaan ei tarvinnu rampata.
Tämä nyt oli taas tällaista omaa napaa vaan :ashamed:
:heart: Vimpula ja Vampula 32+5 :heart:
Ei ole tullu pitkään aikaan kirjotettua, jotenki ei vaan ole saanut aikaiseksi.
Tänään oli neuvola ja sf mitta oli jo 40!!!!! Hui kauhea
Hemppa on nyt pysyny hyvänä, viimeksi 130 ja nyt 124. Verenpaine oli hieman kohonnu, 120/68. Painoa tullut reilut 500gr/viikko ja uus kymmen alkoi, painoa on kertyny 16kg yhteensä!! Sydänäänet oli hyvät, pissa puhdas ja turvotusta edelleen vaan jaloissa.Viimeviikolla oli ultra ja A:n painoarvio oli n.1700gr ja B:n 2200gr, kaikki virtaukset ok ja muutenkin ovat hyvin liikkuvia molemmat =)
Nyt minua tarkaillaan joka viikko, jokatoinen viikko äitipolilla ja jokatoinen viikko neuvolassa. Ens viikolla olisi siis taas reissu rovaniemelle ultraan tiedossa.
Unettomuudesta en niinkään kärsi, mutta yöt ovat todella hankalia. Alkuyö menee pissalla rampatessa ja se nouseminen sängystä tekee todella kipeää tuonne häpyluuhun : / Sitten kun on rakon saanut tyhjäksi joskus kolmeen mennessä, niin voikin nukkua aamuun asti. Kyljen kääntäminen on tuskaa juurikin siksi, kun häpyluuhun todella sattuu!! Välillä vasemmanpuolen lonkka tuottaa tuskaa ja nukkuminen on katkonaista. Eilen menin tyhmyyksissäni syömään omenapiirakkaa kahdeksan aikaan illalla ja se kostautu närästyksenä yöllä. Siispä tämä nukku istaaltaan tuonne viiteenasti ja nukuin muuten todella hyvin =) Vessassakaan ei tarvinnu rampata.
Tämä nyt oli taas tällaista omaa napaa vaan :ashamed:
:heart: Vimpula ja Vampula 32+5 :heart:
Uivelo, epäilemättä tämä unettomuus on hyvää harjoitusta tulevaan, mutta epäilen vahvasti, että synnytyksen jälkeen elimistö on taas eritavalla pois raiteiltaan ja silloin taas väsyttää armotta ja uni tulisi väkisin joka välissä No nähtäväksi jää mitä tuleman pitää.
Yön pikkutunneilla vaan aika ei tahdo kulua sängyssä pyöriessä...
Tänään oli neuvola ja kaikki oli edelleen ihan ok. Yläpaine ekalla mittauksella oli koholla, mutta toinen mittauskerta oli jo parempi. SF mitta oli 33,5. Jäi aika kauaksi Katjuskan mitasta vielä, vaikka vauvojen paino yhteenlaskettuna onkin suht. samoissa. Mullakin on nyt seuranta vuoroviikoin neuvolassa ja äitiyspolilla. Viikon kuluttua vuorossa ultra polilla. Alkuraskaudessa meni viikko tolkulla, ettei tapahtunut mitään, mutta nyt saa juosta tukka putkella joka viikko jossain tutkittavana. No, on kyllä ihan hyvää aikaa siihen ja huolettomampi olo kun on tarkassa seurannassa.
Zemppiä Katjuskalle, kuten myös muille kipuilujen kanssa. Toivonmukaan ei ylly aivan mahdottomaksi.
Jenna ja kakkoset 32+5
No nähtäväksi jää mitä tuleman pitää.Yön pikkutunneilla vaan aika ei tahdo kulua sängyssä pyöriessä...
Tänään oli neuvola ja kaikki oli edelleen ihan ok. Yläpaine ekalla mittauksella oli koholla, mutta toinen mittauskerta oli jo parempi. SF mitta oli 33,5. Jäi aika kauaksi Katjuskan mitasta vielä, vaikka vauvojen paino yhteenlaskettuna onkin suht. samoissa. Mullakin on nyt seuranta vuoroviikoin neuvolassa ja äitiyspolilla. Viikon kuluttua vuorossa ultra polilla. Alkuraskaudessa meni viikko tolkulla, ettei tapahtunut mitään, mutta nyt saa juosta tukka putkella joka viikko jossain tutkittavana. No, on kyllä ihan hyvää aikaa siihen ja huolettomampi olo kun on tarkassa seurannassa.
Zemppiä Katjuskalle, kuten myös muille kipuilujen kanssa. Toivonmukaan ei ylly aivan mahdottomaksi.
Jenna ja kakkoset 32+5