**2010 loppu- ja 2011 alkuvuonna lapsettomuushoidoista plussanneet**

Toivottavasti Smirg on päässyt jo tositoimiin. Voin vain kuvitella, miten tukalaa on odotus kun LA jo mennyt!

Missä vaiheessa teillä on vauva laskeutunut selkeästi alaspäin? Itse tajusin nyt vk 34 täytyttyä, että yhtäkkiä rintojen alle tullutkin tyhjää tilaa ja sen kyllä tuntee kävellessä, kun alkaa painamaan. Samoin kun nousee sängystä ylös, tuntuu, että tartteis kaksin käsin pitää, kun painaa sen verran. Kai se niin pitää ollakin, mutta hassua kun tapahtui niin yhtäkkiä.

Tänään kävin neuvolassa ja sain lähetteen äitiyspolille (tosin olen siellä muutenkin seurannassa perussairauksien takia). Neuvolatäti ei millään tunnistanut, miten päin vauva on ja mahan mittaaminen oli tosi vaikeaa. Viimeisen parin viikon aikana mun paino on myös pysynyt samoissa, joten haluaa varmuuden vuoksi tsekata. Tosin itse en ole kyllä huolestunut: maha on selvästi kasvanut ja potkut sen verran voimakkaat, että joku siellä ainakin elelee ja on voimissain

Nyt mammalomalla pitää vain keskittyä urakalla syömiseen, että sais painoa hilattua ylöspäin. Kohta sitä on tullut 6 kg!

Lala ja masuasukki

 

Onnea Pirpana pikkuisen syntymän johdosta.
Jokohan Smirgiä sopii onnitella?
Mikäs neuvolantäti Lalalla on ollut kun ei tiedä kuinpäin vauva on. Luulis että olisi selkeä näppituntuma kuin se homma oikein menee. Mutta hyvä että itsellä on silti huoleton olo asiasta kun liikkeet tuntuvat, sekä tukala olo lisääntyy todisteena kasvusta
Huomena uusia kuulumisia kun on polikäynti taas.

 

Heippa hei, kehtaa tänne enään kirjoitellakaan.. Aina vaan kasassa. Toissa yönä alkoi kivuliaat supistukset 15-20minuutin välein. Nukuin sillo sitten aamusta 3h ja supistukset katos aamuksi. Päivällä alkoivat uusiksi, tämä oli siis keskiviikkoa.. Kärvistelin taas 20minuutin välein. Illasta tuli jo vähän tuhrua ja soitin Naikkarille, ett mitäs tehään kun tulee supistukset 10min välein. Noh, 3-5 minuuttia sai se väli olla. Yö meni valvoessa... Olin suihkussa, pyörin pallon päällä, kiroilin.. Neljän jälkeen meni hermot, kun 7-10min välein supisti. Uusi soitto naikkarille ja näytille. Siellä käyrille, jossa näkyi, ett pikkuinen voi hyvin. Se jo helpotti. Sain valita jos jään osastolle nukkuun tai otan Litalginin mukaan kotiin. Noh, kotiin lähettiin ja nukuin aina supistusten välissä. Olin siis VAAN sormelle auki ja kanavaakin oli jälellä. Tässä vaiheessa iski kiukku itelle, ett oonko mä oikeesti näin kipuherkkä, eli oon! Ja mitä onkaan luvassa... Eilen päivällä sain nukuttua tunnin supistusten lomassa, kun otin uuden annoksen Litalginia ja sitten alkoi supparit helpottaa. Yö tuli nukuttua kahta edellistä niin paljon paremmin! Jopa 40min pätkiä, mutta mä nukuin! Ja yöllä huomasin sen kuuluisan limatulpan irronneen. Kyllä heitti hymyn huulille, jospa tää tästä! Tänään uutta puhtia elämään ja häätöön. Kohta kauppaan ja lenkille ja mitä vielä keksis. Levon jälkeen akupisteet käyttöön ja aion saada supistukset nyt 5minuuttiin!!! NIIH!! Että sellasta omaa napaa täällä..

Viikonloppua toivotellen Smirg ja pikkumies rv 41

 

Voi Smirg, kyllä se vaavi sieltä vois jo alkaa tulemaan!! =) Lupaavalta ainakin vaikuttaa ton limatulpan kannalta...

Täällä on kerrankin saatu yöllä nukuttua kunnolla ja tuntuu et on ite ihan uudesti syntynyt!! Monta yötä on mennyt valvoessa, kun pikku neiti haluaa seurustella juuri yöllä, huoh. Itku on ollut herkässä päivisin ja eilen th:n tehdessä kotikäyntiä vollotin sillekin vuolaasti vastaukseksi melkein jokaiseen kysymykseen Tässä alkaa tuntee itsensä jotenkin huvittavaksi, mutta kai tää tunneryöppy kuuluu asiaan!!

Paljon supisteluja niitä kaipaaville ja rentoa odotus muillekin:heart:


Mizze ja vauveli :heart:

 

Ainakin Smirgillä jo oireilee. Voi kun nyt rysähtäis kunnolla käyntiin se synnytys. Kurjaa ootella ja kuulostella.
Mizzen puolesta olen iloinen hyvästä yöunesta. Toivonmukaan tulee lisää pidempiä yhtäjaksoisia unia. Hyvä uni auttaa niin monessa asiassa, varmasti siihen itkun tirahteluunkin. Väsyneenä se yleensä on niin herkässä.

Täällä oli kontrollikäynti polilla. Pienet olivat 2920 g ja 3070 g ja ripirinnan perätilassa. Viikon kuluttua tarkastetaan ovatko yhä perätilassa ja jos ovat, niin varataan sektiopäivä. Jos A onkin kääntynyt, niin sitten on taas alakautta synnytys mahdollista. Mahtaako siellä olla enää tilaa kääntyä... Kanavaa oli reilusti jäljellä, joten ihan äkkiä ei synnytyksen pitäisi alkaa.

Jenna ja kakkoset 36+0 *poks*

 

Kiitos Uivelo päivityksestä. Täällä on jo pitkä rivi syntyneiden listalla. Toivonmukaan saamme pian jatkoa....
Jännittää jo niin vietävästi.
Miten muuten muilla on tuntuneet liikkeet näin loppuvaiheilla? Kiinnostaisi lähinnä tietää että tekikö potkut kipeää välillä? Mulla tuntuu vain sellaista möngerrystä tuolla alavatsassa, mutta kertaakaan missään vaiheessa ei ole tehnyt kipeää vauvojen potkut.

 

Jenna Tuota potku asiaa kävinkin mielessäni läpi synnytyksen jälkeen. Meillä esikoinen ja tämä kuopus eivät potkineet niin, että olisi sattunut. Kylkiluihinkaan en saanut mojovia potkuja.
Kun odotin toista, kolmatta ja neljättä lasta, niin he olivat ihan erilaisia möngertäjiä, tunkivat jalkaa mihin milloinkin ja potkut kävivät kipeää.

Pieni tähtönen ja Pihla 1kk 29pvää :heart:

 

Tulipas sitten nukuttua! Menin eilen nukkumaan puolenyön aikaan. Aamulla havahduin kun mies lähti töihin, mutta nukahdin uudelleen ja heräsin klo 11.30 aamupalalle. Heti aamupalan jälkeen menin sohvalle pötköttämään ja heräsin vähän kolmen jälkeen Ei varmaankaan ensiyönä tarvi mennä ajoissa nukkumaan. Pitää vaan toivoa, että se oli eiliset pihahommat kun pisti nukuttamaan niin mahdottomasti ja ensiyöllekkin riittäisi unta...
Kyllä nukkuminen on ihanaa, on niistä unettomistakin öistä tullut kärsittyä. Ajattelinkin ennen aamiaiselle nousua, että vielä saa nauttia sängyssä köllöttelystä ja nämä rauhalliset aamut ovat nyt jo tosi vähissä. =)

 

Toivottavasti Smirg on päässyt jo tositoimiin...

Jenna kyseli vauvan potkuista. Meidän tapaus oli aiemmin aika rauhallinen, mutta rv 34 jälkeen potkut on muuttunu selvästi paljon voimakkaammiksi. En sanoisi, että ne sattuis, mutta kyllä ne tosi voimakkaasti tuntuu. Nyt ne kohdistuu selkeästi toiselle puolelle ja mahan pinta tekee kyllä aikamoista liikettä, kun jumppahetki menossa.

Jenna, sun vauvathan on ihan mielettömän hyvin kasvaneet! Kävin tänään äitiyspolilla seurannassa. Nyt havaittiin, että kasvu oli hidastunut (rv 35+5 ja painoa arviolta 2100 g) ja sitä nyt sitten seuraillaan. Mullahan paino noussut vasta 6 kg odotuksen alusta. Rv 28 hän oli vielä keskikäyrällä, mutta nyt käyrän alarajalla. Tosin mun perussairaus voi tehdä pienikasvuisuutta, joten en sen takia ajatellut huolestua asiasta. Pitää toivoa, että nyt molempien paino nousee suotuisasti loppua kohti. Yritän kyllä syödä kaikkea mahdollista, mutta kun ei ole ruokahalua ja nälän tunnetta, niin se on hitusen hankalaa. Onneksi vauva oli oikein päin ja kuulemma tosi alhaalla. Kohdunkaulaa oli 1,5 cm jäljellä. Lääkäri vakuutti, että normaali määrä, mutta en tiedä, mitkä on rajat. Mun rakenne on kuulemma sellainen ettei vauvaa ole helppo tuntea käsin tunnustelemalla, joten lääkäri ei yhtään ihmetellyt, miksi neuvola ei saanut oikein asukista tolkkua.

Mulla on itsellä jotenkin tutina, että se tulee sieltä ennen aikojaan mutta kuukauden sisäänhän tuon näkee

Lala

 

Eilen kotiuduttu pikkumiehen kanssa laitokselta, eli mun kolmen päivän spparit teki tehtävänsä. Synnytys tapahtui la 15.10 hyvässä epiduraalissa imukuppiavusteisesti, koska pienen sydänäänet laski hälyyttävästi.Terve, suloinen pikkupoika syntyi onneksi. Painoa oli vähän alle 3700g ja pituutta 51cm. Meillä vähän huonot ruokatavat, joten paino laski ja pikkumies kellertykin. Nyt hetken luvassa herättelyjä syötölle ja keltaisuuden seurantaa. Täällä vaan nukutaan, mikä varmaan johtuu bilirubiineista, sillä eihän meistä voi tulla noin rauhallista lasta.. Eli jännityksellä odotellaan miten homma etenee. Mutta voi hirviää tätä hormoonin määrää, itken kaikesta! Synnytyssalissa en ees uskaltanut katsoa pikkupoikaa, olin niin peloissani! Osastolla itketti niin kovasti kaikki ja tunsin olevani niin huono äiti. Hätkyilin sitäkin kun pieni yskäs ekan kerran (ammatiltani olen lasten sh... ), mutta hoitaja oli kovin ymmärtäväinen, kun kerran meilläkin odotettu pikkuista niin kauan, niin tunteet on vielä isommat ja puhumattakaan että ammattini puolesta tiiän turhan paljon mitä voisi tapahtua.. Mukamas, oikeesti en tiie pikkuisista mitään.. Yhtä opettelua siis tää elo pienen kanssa! Muilla ei tainnus sitten olla ihan vielä h-hetket??? Jaksamista masujen kanssa!!! Ja jo pienen saaneelle, on tää melkoista myllerrystä!!

Smirg ja pikkumies 4vrk

Ainiin, naikkarille menin sillo pe-la yönä taas niillä 10min suppariväleillä, kun liikuin sain välin 5minuuttiin. Paikoillaan käyrilläkin saatiin vaan 8-10minuuttia. Mutta naikkarilla olinkin yllättäen 4cm auki. Säikähin!!! Oksitosiinillakin suppareiden väli on noin 7minuuttia. Että jos oisin odottanut kolmeen minuuttiin, niin huh huh!!!

 

Kovasti onnea pojasta Smirg:flower: Olenkin käynyt päivittäin katsomassa, joko olet tänne päivittänyt tilannettasi ja arvelin, että olet päässyt tositoimiin, kun ei ole enään kuulunut mitään

Täällä vaan syödään, nukutaan ja itketään (äiti sekä tyttö). Tunteet vetelee kyllä niin hurjaa vuoristorataa, että ei aina itsekään pysy mukana!
Maitoa tulee kovasti, harmikseni en ole vielä päässyt eroon rintakumista, mitä joudun käyttämään matalien nännien takia. Onneks neuvolan täti oli kannustava ja sanoi, että kokeilet rauhassa kumista vierotusta, pääasia on että lapsi saa ruokaa kumilla tai ilman

Mizze ja "Maikki"

 

Mizze, mulla on kanssa sama ongelma, ett rintakumia pitää käyttää. Pikkumies irvistelee mun tissille.. Ei saa otetta. Ihanasti kannustivat jo sairaalassa sen kanssa imettään. Tänään ekan kerran sain istualtaan imetettyy poitsun ilman kumia ja tulipa siitäkin onnellinen olo.. Viime yönä selvittiin yhellä herätyksellä, mutta se kesti sitten 3h!!! Mutta voi tätä onnea!!!

Smirg ja Tarmo

 

heippa piiitkästä aikaa =)

Ei ole vaan tullut kirjoiteltua.Onnea kovasti kaikille jo vauvatuneille.

Meidän 3-vuoden odotus vihdoin palkittiin.
Tummatukkainen miehenalku syntyi 19.10.2011 mitoin 3966g ja pituutta 51cm.

Aivan ihana hurmuri:heart:

Terkuin Shenda ja pikkumies 3vrk

 

Onnea Shendalle pikkuisesta! Kiva, kun vauvoja tupsahtaa vähän väliä ja loppupeleissä kaikki on sujunut hyvin.

Seuraavana taitaakin olla kaksosten odottajat vuorossa. Mua jännittää jo yhdenkin kanssa, en tajua miten selviätte tuplajännityksestä Mitenköhän Jennan vauvat ovat masuun asettuneet?

Olen itse ollut raskaudenkin aikana tosi cool tunteideni puolesta. Toki olen helpommin kiihtynyt nollasta sataan ja kärsivällisyys joidenkin asioiden suhteen heikentynyt, mutta suuria tunnemyrskyjä en ole kokenut. Mitenköhän synnytyksen jälkeen käy, kun monet teistäkin kuvailee tosi voimakkaita tunneaaltoja? Se selvinnee aikanaan...

Lala ja masuasukki rv 36 +

 

Täällä ollaan vielä 3in1. Mutta ei kauaa, tässä lasketaan enää päiviä Perätilassa siellä kaverit istuvat ripirinnan, eikä puhettakaan kääntymisestä. On siellä jo niin ahdasta, etteivät edes mahdu kääntymään. Ovat jo yli kolme kiloisia ja valmiita syntymään. Sektioon joutuminen/pääsy ei harmita siinämielessä, että ainakin tietää synnytyksen olevan nopeasti ohitse. Pahin pelko ei ainakaan toteudu, eli se, että A vauva tulisi ensin alakautta ja B vauva olisi joutunut hätäsektioon. Olisi ollut niiiin kurja tilanne kokea molemmat synnytystavat yhdellä kertaa.

Shendalle ja Smirgille onnea pikkumiehistä :flower:
Taitaa olla listan mukaan jo enemmän syntyneitä, kuin masuasukkeja.
Mitä Katjuskan kaksosille kuuluu???

Mä näin viimeyönä unta, että mun mies oli laittanut kaksoset vaunuihin nukkumaan autotalliin. Ne oli ollu siellä jo vaikka kuin kauan, kun ennenkun mä älysin mennä katsomaan niitä. Kun avasin autotallin oven, niin molemmat olivat siellä päät pystyssä hereillä ja hyväntuulisina. Ihmetteilin, että kuinka ne jo nyt nouseevat ylös ja harmittelin, että pikkuvauva aika meni multa kokonaan ohitse. En ehtinyt unessa nähdä niitä ollenkaan ihan vastasyntyneenä.
Eiköhän oikeassa elämässä mies kuitenkin osaa nukuttaa vauvat jossain muualla kuin autotallissa ja minäkin pääsen nauttimaan vauva-ajasta, eikä se karkaa sivusuun.

Jenna ja kakkoset 37+3

 

Mielenkiinnolla odotan, mitä Katjuskan ja Jennan pienokaisille kuuluu. Toivottavasti ehditte päivittää kuulumisia jossain vaiheessa.

Kävin tänään polilla kontrollissa, kun viimeksi todettiin masuasukki hiukan pienikokoiseksi (vk 35 arviolta 2,1 kg). Onneksi tämänpäiväisissä mittauksissa arvioksi tuli 2,6 kg eli pienikokoinen, mutta kuitenkin käyrien sisäpuolella. Huvittavinta on se, että sain seuraavan kontrollin 3 päivää ennen laskettua aikaa. Siinä vaiheessa tuskin paljoa voi tehdä, jos tyyppi kooltaan pieni

Samalla käynnillä sain itselleni diagnoosiksi napatyrän. Ei kuulemma haittaa, jos ei oireile. Onko muilla tullut vastaavaa esille?

Lala rv 37 + 3

 

Kaz Paljon onnea pikkuprinsessasta! Ja kaikille muille tutuille ja vieraille myös!


Pinvi Lämmin osanottohalaus enkelipoikienne puolesta! Kyyneleet tuli täälläkin ja kovasti voimia teille toivon kestää suru.

Unohdu ei koskaan esikot pikkuiset, sydämessä he asustaa. Ikävä suuri seuraa kahta vanhempaa. Tulevaisuutta valoisaa ja onnea uuteen yritykseen haluan silti toivottaa! Rakkaudella, -A-


Nonna ja sukeltajat 8,5kk

 

Kovasti onnea kaikille vauvautuneille!! Ja muille tsemppiä odotukseen! :heart:

Mitenkäs nyt, kun vauvat ovat saapuneet, niin missäs me nyt sitten kirjoitellaan?? Jotenki on sellainen olo, ettei haluaisi tästä porukasta luopua, kun ollaan kuitenkin "kohtalotovereita" ja pitkään täälläkin yhdessä ponnisteltu..

Mizze ja "Maikki" 3vkoa+6pvää :heart:

 

Kun kaikki ovat synnytäneet, niin toivottavasti siirtyisimme sitten vauva puolelle?! samaa olen siis miettinyt kuin Mizze77
Olisi kurjaa tähän rupattelut lopettaa. Olisiko halukkaita pinon tekemään vauvapuolelle? Minäkin voisisin mutta en osaa kuvia laittaa, joten mieluusti sen saa joku muu tehdä ken osaa

Pieni Tähtönen ja Pihla 2kk 2vkoa :heart:

 

Ilman muuta olisi tosi kiva jos siirtyisimme. Mullakaan ei ole mitään osaamista tuon päivittämisen suhteen. Toivottavasti muilta löytyy

Lala 37 +

 

Hei taas kaikki!
Ensinnäkin pitää tsempata Lalan vauvalle kasvuspurttia. Toivottavasti pääsette mahdollisimman lähelle kolmen kilon syntymäpainoa.

Meillä on TYTTÖ JA POIKA!! Saimme molemmat kerralla! Kaksoset syntyivät viikkositten perätilojen takia sektiolla ja voivat oikein hyvin. Syntymäpainot molemmilla oli lähellä 3100 g. Apgarpisteet olivat 9/10/10 ja 10/10/10. Tuo tytön yksi ysi tuli kuulemma kämmenien ja jalkojen väristä, mutta toinen kätilö, joka oli paikalla synnytyksessä, sanoi, että tulkinnanvarainen juttu, hän olisi kyllä antanut tuosta täyden kympin Ikäeroa vauvoille tuli minuutti.
Olin aika jännittynyt leikkaukseen mentäessä ja matkalla saliin olisin voinut myydä vaikka mummoni, että olisin päässyt tilanteesta pois ja kotiin rauhassa juomaan aamukahvia. Onneksi toimenpide tehtiin heti aamulla, ettei tarvinut odottaa omaa vuoroa ja jännittää kurat housussa kokopäivää. Kun vauvat olivat syntyneet ja heitä näytettiin hetki ennenkuin minua alettiin kursimaan kokoon, niin olo helpottui heti huomattavasti. Leikkaussalissa riitti porukkaa toimenpiteen ajan. Pari harjottelijaa mukaanlukien siellä oli henkilökuntaa 12 vastaanottamassa meidän pienokaisia tähän maailmaan. En siinä tilanteessa leikkauspöydältä tosin kyennyt moiseen laskutoimenpiteeseen, mutta heräämön puolella kysyin, että montako ihmistä siellä oli, kun hyörintä ympärillä oli kuin paremmillakin festareilla.
Kaikkien oma vauva näyttää aina maailman kauneimmalta. Niin meidänkin vauvat ovat Heillä on niin ihana sileä ja pehmeä iho. Tytöllä on tummat pitkät hiukset ja pojalla hieman vaaleammat ja lyhyemmät.
Leikkaus meni hyvin ja kivut ovat olleet siedettävät. Imetys on lähtenyt kohtuuhyvin käyntiin. Alkuun piti antaa lisämaitoa, mutta nyt se on jäänyt jo melkein kokonaan pois. Imetys onkin pelkkää tissiä täynnä kun olen imettänyt molemoia yhtäaikaa. Siinä saa leväyttää koko rintavarustuksen esille ja istua tyynyvuoren keskellä kun parivaljakko ruokailee.
Toistaiseksi ainakin kaikki on mennyt ihan hyvin kun ruokailu on alkanut sujumaan. Syöntivälin, eli n. 3 tuntia lapset nukkuvat.
Nyt pitää mennä viemään maitohanat tarjolle...

Jenna

 

ihanaa kuulla uusista pienistä perheenjäsenistä paljon onnea vauvan syliin saaneille ja kyllä ne vauvat pian syntyy myös raskauden loppuvaiheessa oleville. kaksosiakin tulee useammat

Itsestä kyllä välissä tuntuu että miten tuota pärjäisi jos olisi kaksi vatsakipua itkevää pientä. Mutta kyllä siihenkin on saanut onneksi raskauden ajan valmistautua paljon voimia kaksosten vanhemmille

Itse en ole netin puuttumisen takia pystynyt kirjoittelemaan kuulumisia. Nyt onneksi sain pääsin puhelimella läpi.

Tyttö 6 vko ja 5 pv vanha. Ma neuvolassa mitat jo 4710 g ja 53,8 cm. Rintaruokinnalla mennään ja hyvin tyttö kasvaa

Tunteet täälläkin usein pinnassa, onneksi aika auttaa. Elämä tuntuu pitkästä aikaa siltä, että ei puutu mitään. Lapsettomuus tietysti vaikuttaa taustalla, kun ei tiedä että saako tyttö yhtään pikkusisarusta. Se asia jääköön kuitenkin myöhemmin murehdittavaksi ja ollaan onnellisia tästä hetkestä.

Miehen kanssakin ollaan lähennytty, kun pitkäaikainen haaveemme on toteutunut elämä tuntuu nyt tarkoituksenmukaiselta <3

Kaz

 

Paljon onnea Jennalle, ihana kuulla että kaikki meni hyvin! Ja olipa ihana yllätys, että saitte molemmat sukupuolet kerralla! Olenkin monena päivänä käynyt jännäämässä, joko olet ehtinyt kirjata kuulumisia.

Välillä on tuntunut tosi epätodelliselta, että vauva tosiaan syntyy ihan piakkoin. Nyt onneksi viimeisen viikon aikana on tullut selkeämpi olo, että voisikin jo tulla ja pikkuhiljaa alkaa tottua ajatukseen, että meitä onkin kohta 3 ihmistä tässä taloudessa. Ja toki se jännittää, minä päivänä se todellakin sitten tapahtuu.

Lala rv 37 +

 

Onnea Jennalle pikkuisista!!! Ihana homma, että molemmat olivat nuin hyvävointisii. Teillä on siellä oikeen kunnolla hommia. Musta tuntuu, ett mulla on jo yhden kanssa niin paljon hommia.
Pikkumies syö ja kasvaa hyvin. Yöt nukutaan hyvin vielä ja siitä ollaan tyytyväisiä. Siis tottahan toki herätään syömään kolmen tunnin välein ja pidetään kaiken maailman yöääniä, mutta mäkin saan nukuttua aika-ajoin ihan kohtuu hyvin. Meille on vaan näemmä koitunut hankalaksi uneen pääsy. Tissillä pitäis roikkua ja oikeen hyökätään kiinni, jos koitan ottaa pois suusta. Oon siis vihdoin päätynyt tutin käyttöön. Mä en tiiä miksi se on mulle ollut niin iso asia.. Siis se, etten haluis sitä tuttia käyttöön. Mulla ei omalla tavalla oo sitä vastaan mitään.. Sekopää äitee.. Täällä ollaan vielä ihan herkillä ja itken kaikesta.. Eilen sitä, etten saanut pientä yöunille kun kahen tunnin syömisen, tutittelun ja sylittelyn jälkeen. Tuli niin huonoäiti-olo. Huoh, kyllä se vaan niin on, ett tahtois olla niin hyvä äiti tuolle tärkeelle pikkuiselle, jonka tuloa sai odottaa niin kauan.
Mä tulisin mieluusti mukaan ketjuun, jos sellainen luodaan vauvapuolelle.. Kuka aktiivinen ehtis.. Itellä tuntuu kaikki aika menevän tuon pienen kanssa, että vähissä on aika kun koneella ees ehtii olemaan.
Hyviä vointeja kaikille!!!!

 

http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/vauvat-0-12kk/2052134-2010-loppu-ja-2011-alkuvuoden-lapsettomuushoidoista-vauvautuneet/#post24968965

Tein uuden vauvapinon =) tervetuloa sinne jatkamaan keskustelua vauva arjesta.