2v 3kk vaatii isää tekemään kaiken!

Meidän tyttöselle on uhmaikä kaikesta päätellen iskenyt. Nyt on menossa sellainen vaihe, ettei äidin apu enää kelpaa - isän pitää tehdä kaikki. Tämä pätee syöttämisessä, tukan kampaamisessa, pukemisessa, nukuttamisessa, päiväunten jälkeisessä vaunuista pois nostamisessa jne. Mikäli äiti kuitenkin yrittää tehdä em. asioita lapsi ilmoittaa varsin topakasti, että isän pitää tehdä. Jos äiti vain tekee, tästä seuraa kovaäänistä itkua ja valitusta ja vastaanhangoittelua. Isän kanssa kaikki sujuu puolestaan ylen helposti.

Mitä tämä tällainen on? Onko tämä tavallista? Onko vastaavasta kokemuksia? Onko kyse äidistä irtaantumisvaiheesta? Vai vallankäytöstä? Tulisiko tällaista suvaita ja missä rajoissa? Vai tulisiko vain määrätietoisesti toimia niin kuin ennenkin, vaikka lapsi protestoisi? Kauankohan mahtaa kestää? Kysymyksiä riittää!

Kyse ei ole huonosta suhteesta äitiin. Kyllä tyttö äitiänsä rakastaa ja ongelmahetkien ulkopuolella kaikenlaiset leikit ja halit ovat vallan mieluisia. Ongelmatilanteetkin vaihtelevat: joskus lapsi antaa äidinkin tehdä ilman isoa protestia mutta yleensä kyllä pistää hanttiin.

 

Meillä on tilanne juuri toisinpäin tällä hetkellä. Isi ei tunnu kelpaavan mihinkään. Isi ei saa pukea päälle, ei viedä suihkuun tai nukkumaan, isin syli ei kelpaa vaan äiti kuulemma hoitaa. Illoista varsinkin on tullut ihan kummallisia, huutaa vain minua ja heittäytyy ihan mahdottomaksi jos mies yrittää hoitaa iltatouhut. Mietittiin ettei tod lähdetä tähän mukaan kumpikaan, on sujuttava hommat isinkin kanssa. Mitään ongelmia ei heillä ole jos kahdestaan ovat, joinain iltoina lähdenkin lenkille siksi aikaa että saavat esim ne iltatouhut tehtyä.

En sitten tiedä onko tämä vaan joku ikään kuuluva äitiin ripustautumis-vaihe vai aavisteleeko poika ettei ole kauan enää ainut. Vauvan tulosta ollaan jonkin verran puhuttu, jospa reagoi sitten siihen näin.. laskettuun enää 7 vkoa, melkein pakko pojan isinkin kanssa suostua yhteistyöhön tulevaa ajatellan...

 

Taitaa kuulua normaaliin uhmaikään, lapsi haluaa näyttää äidille ettei tämä kelpaakaan ja osoittaa mieltään. Itse en antaisi joka asiassa periksi, koska eihän isä voi olla koko aika läsnä, kuten ei myöskään äiti jos isä ei kelpaa. Jos annatte periksi, niin lapsi oppii pompottamaan teitä aika hyvin mielensä mukaan. Tsemmppiä ja jaksamista! :hug:

 

Meillä kelpaa vain äiti. Ollaan kuitenkin otettu se linja, etten mibä voi olla joka paikassa yhtäaikaa ja isin tekeminä asiat ovat aivan yhtä hyviä kuin äidinkin. Tätä sitten toistetaan lapselle aika usein. Ei ihan kaikessa kannata asntaa periksi, koska lapsi huomaa, miten vanhempia hallitaan (kiukkuamalla, itkemällä ja venkoilemalla).

 

Lapset kokeilevat rajojaan ja testaavat rakkautta. Tuossa iässä juuri kiukuttelevat toiselle ja ovat toiselle superkivoja. Meillä vauva oli ensimmäisest 1 2/2 vuotta täysin mun tississä kiinni, ja sitten kun vieroitettiin, hän siirtyi isänsä leiriin ja isä on kaikessa ehdoton suosikki. Lapsilla ei ole suhteellisuudentajua, vaan kaikki on todella mustavalkoista. Tuokin vaihe menee ohi, siitä ei kannata tehdä kovin suurta numeroa. Jospa tytöllä on kova tarve olla isin tyttö!

 

2v poikamme oli myös pitkään äidin poika ja vieläkin iltaisin

isi on päivät pitkät töissä ja silloin hommat hoituu äidin kanssa ihan normaalisti, mutta kun isi on kotona-iltaisin ja viikonloppuisin kelpaa vain isi minusta ihan ok, näkee isiä kuitenkin vähemmän, joten ihan ymmärrettävää että haluaa olla isin kanssa silloin kun mahdollisuus on. ja oli minussa kiinni miltei pari vuotta, joten nyt on isin aika

eiköhän tämä ole joku ikävaihejuttu, tasoittuu varmasti aikanaan.

 

Meillä tyttö 2v7kk ja äiti ei kelpaa ollenkaan jos on esim mummu, täti tai eno kylässä. Mutta kun kahdestaan ollaan niin ei yhtään pistä vastaan. Yleensä isi ei kelpaa tekemään mitään vaan huuto tulee! \|O Jospa tää ajan kanssa...

 

Meillä on äiti-tekee ja isi ei saa edes vettä antaa,Kylpyyn ei voi mennä isin kanssa,ei vessaan,ei leikkiä.
Tyttö sanoo joko; Minä itse tai äiti antaa/tekee.Olen sanonut joskus,että äiti ei nyt ehdi...(mikä on totta) ja isiltä pyydät,piste.Kyllä silloin kelpaa isikin.Meillä oli tuo isi vaihe jo...nyt on äiti vaihe ja se on kuulemma ihan tavallista.

 

meillä toisin päin tyty on ollu vauvasti asti ihan isin tyty niin nyt sitten isi yhtäkkiä ei kelpaa yhtään mihinkään.Kauhea huuto alkaa jos istuu edes viereen huutaa äiti auta ja isille mee pois et semmosta.Hirvittää ihan miten pärjäävät ku meen takas töihin tuossa syyskuun alussa,eihän se muuten mitään jos mulla olis pv työ mut ku on ilta/yötyö niin ajattelin et kukutaankohan täällä vielä huutamassa ku tuun töistä yöllä kotiin niin ettei naapuritkaan nuku???
toivottavasti ei ja kaikki menis hyvin,mutta pahoin pelkään ku tällä hetkellä on vessassa käyntikin sellasta et tyty huutaa oven takana,hakkaa ja omasta mielestään tekee jo vähintään kuolemaa.No onneksi menee jossain vaiheessa ja onhan se hyvä puoli et kokemusta on tuosta eka lapsesta B)