omaa napaa.. elikkäs supparit jatkuu noin 30 min välein. Päivystykseen soitin niin sanoivat että paratabsien ja kuumavesipullojen voimin täytyis yrittää levätä. Joskus synnytyksessä tulee latenssivaiheita eikä auta kun odotella. Tää on kyllä perseestä! Synnytys oli kuitenki hyvin käynnissä 12 tuntia ja nyt sit vaan kärvistellään ja odotellaan :/
<3 kesäkuun kullannuput 2013 <3 kesäkuussa, MEIDÄN KUU!!!!
- Viestiketjun aloittaja Miltsu87
- Ensimmäinen viesti
Tsemppiä Elba! Ei kuulosta ollenkaan kivalta moinen latenssivaihe, kun jo melkein päästiin tositoimiin! Toivottavasti supistukset tihenee pian.
Kiitokset kommenteista paino & radi-asiaan. Alkuyöstä googlettelin ja olisko hoitaja sitten miettinyt tuota pientä laihtumistani 1. tyypin diabeteksen oireiston kautta. Muuten en painonlaskusta mitään löytänyt. Ja kun painonlasku sijoittuu juuri sille ajalle jolloin viimeisetkin leivät tippui päivän ennen klo 14 ruokavaliosta kokonaan pois (välipalalla tuon jälkeen ja iltapalalla pystyy syödä kauraleipää tai hapankorppuja), niin tarkemmin ajatellen onko painonlasku ihmekään? Noup. Maanantain äippäpolikäynnin tärkein anti tulee olemaan siis vauvan koon arviointi. HUS:n nettisivuilla sanotaan, ettei radi yksinään ole syy käynnistykseen, jos ei vauva ole merkittävän isokokoiseksi kasvamassa. Täytyy siis olla tiukkana, sillä en tahtoisi yli nelikiloista alkaa punkeamaan, vaikka lantiosta todettiinkin, että on ok. Onhan se kuitenkin siro mitoiltaan kuten olen muutenkin, joten vauvan koko kummittelee nyt päässäni. Rv 36 painoarvio oli 2700, eli normikasvun mukaan nyt olis kolmen ja puolen kilon paikkeilla. Plusmiinus virhemarginaalit, plus mun sokerin vaikutukset... En tiedä miksi kannattaisi pitkittääkään tässä tapauksessa.
Ja sanomattakin on selvää, ettei mitään luonnollisen käynnistymisen merkkejä tunnu. Mitä nyt noi alkuyön valvomiset, mutta niitäkin on ollut jo pari viikkoa.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Kiitokset kommenteista paino & radi-asiaan. Alkuyöstä googlettelin ja olisko hoitaja sitten miettinyt tuota pientä laihtumistani 1. tyypin diabeteksen oireiston kautta. Muuten en painonlaskusta mitään löytänyt. Ja kun painonlasku sijoittuu juuri sille ajalle jolloin viimeisetkin leivät tippui päivän ennen klo 14 ruokavaliosta kokonaan pois (välipalalla tuon jälkeen ja iltapalalla pystyy syödä kauraleipää tai hapankorppuja), niin tarkemmin ajatellen onko painonlasku ihmekään? Noup. Maanantain äippäpolikäynnin tärkein anti tulee olemaan siis vauvan koon arviointi. HUS:n nettisivuilla sanotaan, ettei radi yksinään ole syy käynnistykseen, jos ei vauva ole merkittävän isokokoiseksi kasvamassa. Täytyy siis olla tiukkana, sillä en tahtoisi yli nelikiloista alkaa punkeamaan, vaikka lantiosta todettiinkin, että on ok. Onhan se kuitenkin siro mitoiltaan kuten olen muutenkin, joten vauvan koko kummittelee nyt päässäni. Rv 36 painoarvio oli 2700, eli normikasvun mukaan nyt olis kolmen ja puolen kilon paikkeilla. Plusmiinus virhemarginaalit, plus mun sokerin vaikutukset... En tiedä miksi kannattaisi pitkittääkään tässä tapauksessa.
Ja sanomattakin on selvää, ettei mitään luonnollisen käynnistymisen merkkejä tunnu. Mitä nyt noi alkuyön valvomiset, mutta niitäkin on ollut jo pari viikkoa.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Arizona mulla todettiin radi rv 26 (muistaakseni), paastoarvo vähän koholla. Arvot pysyivät kurissa syömistä vahtimalla ja kotimittauksilla, kunnes nyt rv 37 alkaen arvot alkoivat nousemaan yli sallitun. Lääkäri totesi, että insuliiniresistenssi heikkenee koko ajan. Nyt on tullut sellaisista ruuista, jotka ei aluksi näkyneet mittauksissa mitenkään, reiluja 8-9 arvoja. Rv 39 pyysin neuvolassa uutta kokoarviota sokereihin vedoten (HUS-alue), mutta en kuulemma saa enää elleivät arvot lähde kunnolla nousuun (joka päivä useita korkeita ylityksiä). Eikä radi ole syy käynnistykselle.
Mulla painoarvio rv 36+6 oli 3035g ja silloin arvioitiin että syntymäpaino olisi 3700g. Totuus on varmaan toinen nyt näiden sokeriheittelyjen jälkeen... Vaikka neuvolantäti yritti vakuuttaa ettei vauva ehdi enää kasvamaan kovin paljoa ennen synnytystä, niin en itse oikein luottaisi siihen
Mun paino putoaa nyt ehkä siksi, etten uskalla enää syödä mitään.
Hööpi ja kinkku 39+3
(.) ekoja supistuksia, jee!!!
Mulla painoarvio rv 36+6 oli 3035g ja silloin arvioitiin että syntymäpaino olisi 3700g. Totuus on varmaan toinen nyt näiden sokeriheittelyjen jälkeen... Vaikka neuvolantäti yritti vakuuttaa ettei vauva ehdi enää kasvamaan kovin paljoa ennen synnytystä, niin en itse oikein luottaisi siihen
Mun paino putoaa nyt ehkä siksi, etten uskalla enää syödä mitään.
Hööpi ja kinkku 39+3
(.) ekoja supistuksia, jee!!!
Arizona, mulla kanssa oman painon nousu loppui/kääntyi laskuun loppuraskaudesta, molemmilla kerroilla. Syynä jo ihan maalaisjärjellä tuo sokerisiedon heikkeneminen, josta johtuva ruokavalion tiukentaminen, ja siitä painon pysähdys/lasku. Ekassa radi oli vaikeampi, eli paino kääntyi laskuun, nyt pysyi vähän helpommin kurissa ja paino vaan pysähtyi.
Molemmat vauvat on ollu ihan normaalikokoisia, 3,7 ja 3,8, ja ekan synnytys meni hyvin, toka oli sektio tarjontavirheen vuoksi.
Vauvan koosta vielä, ei mun mielestä kannata kauheasti stressata sikiön painoa, ellei nyt ihan viisikiloista luvata, koska esim tarjonta ja pään ympärys ovat vähintään yhtä suuressa, ellei suuremmassa roolissa synnytystä ajatellen. Pitkä, roteva vauva voi painaa paljonkin enemmän kuin lyhyt ja siro, mutta se "loppuvauva" yleensä solahtaa ulos melkein itsestään, kunhan pää on syntynyt.
Elba, mulla alkoi esikoisen synnytys vähän tolleen. Asennosta riippuen supistuksia 10-30 min välein. Tätä jatkui pari vuorokautta. En halua masentaa...muttakoitalevätä niin paljon kuin vaan voit! Turhauttava neuvo, mutta ei muutakaan voi antaa, sorry...
Vauva-arkea ja (.), nimittäin napa on taas napa, kun täällä valiteltiin että se on joillain silinnyt ja kadonnut. Mulla oli myös kadonneena viikkokausia, mutta ihan kivasti on alkanut upota paikalleen!
Väsyttää... Vauva on hyvä nukkuja, mutta isosisko ei. Lopputulos, 4-7 herätystä yössä. Eioo paha kun on benchmarkina tuo koliikkitapaus-unenvihaaja.
Täysimetyksellä mennään, jee! Mä oon pahasti liian laiska tiskaamaan ja lämmittämään pulloja. Jaonneks vauva tykkää syömisestä, vaikka välillä sillä onkin vähän homma hakusessa. Saa nähdä koska uskaltais tuttia tarjoilla, ja/tai kelpaako se ollenkaan.
Molemmat vauvat on ollu ihan normaalikokoisia, 3,7 ja 3,8, ja ekan synnytys meni hyvin, toka oli sektio tarjontavirheen vuoksi.
Vauvan koosta vielä, ei mun mielestä kannata kauheasti stressata sikiön painoa, ellei nyt ihan viisikiloista luvata, koska esim tarjonta ja pään ympärys ovat vähintään yhtä suuressa, ellei suuremmassa roolissa synnytystä ajatellen. Pitkä, roteva vauva voi painaa paljonkin enemmän kuin lyhyt ja siro, mutta se "loppuvauva" yleensä solahtaa ulos melkein itsestään, kunhan pää on syntynyt.
Elba, mulla alkoi esikoisen synnytys vähän tolleen. Asennosta riippuen supistuksia 10-30 min välein. Tätä jatkui pari vuorokautta. En halua masentaa...muttakoitalevätä niin paljon kuin vaan voit! Turhauttava neuvo, mutta ei muutakaan voi antaa, sorry...
Vauva-arkea ja (.), nimittäin napa on taas napa, kun täällä valiteltiin että se on joillain silinnyt ja kadonnut. Mulla oli myös kadonneena viikkokausia, mutta ihan kivasti on alkanut upota paikalleen!
Väsyttää... Vauva on hyvä nukkuja, mutta isosisko ei. Lopputulos, 4-7 herätystä yössä. Eioo paha kun on benchmarkina tuo koliikkitapaus-unenvihaaja.
Täysimetyksellä mennään, jee! Mä oon pahasti liian laiska tiskaamaan ja lämmittämään pulloja. Jaonneks vauva tykkää syömisestä, vaikka välillä sillä onkin vähän homma hakusessa. Saa nähdä koska uskaltais tuttia tarjoilla, ja/tai kelpaako se ollenkaan.
Eulalie niin mäkin netistä ymmärsin että ensisynnyttäjien "ongelma". Kokeilin tossa nännihierontaa niin supparit rupes tulee 6-10min välein, en uskaltanu jatkaa kun koirat pitäis viedä ja mies porissa. Nyt koirat ulos ja nännejä taas hieromaan
me kotiuduttiin eilen sairaalasta.
Maanantaina 3.6 tehtiin siis suunniteltu sektio synnytyspelkojen vuoksi.
Viikoilla 39+1. Synnytys "suoritettiin" näillä viikoilla lapsen pienen koon vuoksi.
Terve ja virkeä pikkuinen tyttö syntyi aamulla ennen kymmentä.
painoa 2500g ja pituutta 47cm.
Sektio meni hyvin ja jäi erittäin positiiviset ja hyvät muistot. Saatiin leikkaavaksi lääkäriksi meidä oma lääkäri, joka oli matkassa koko raskauden ajan. Se oli kyllä mahtavaa. Synnytysosaston hoitajat oli kyllä kaikki aivan tosi mahtavia ja ihania. Opettivat todella hyvin tämmöistä ensikertalaista lapsen hoidossa. (sairaalana siis Länsi-Pohjan Keskussairaala).
Nopean toipumisen ja lapsen hyvän voinnin takia päästiin jo perjantaina kotiin. Se oli neljäs leikkauksen jälkeinen päivä. Yleensä pitävät viisi tai kuusikin päivää osastolla. Mulla alko kuitenki olemaan jo niin koti-ikävä, että pyysin lupaa lähteä.
Tänään käyn vielä vain poistattamassa tikit (7) alavatsalta.
Lapsi on ihana ^_^ Olen ihan taivaissa kun katselen sen pikkuisia kasvoja ja niiden ilmeitä. <3
Onnea matkaan kaikille teille tytöt!
Maanantaina 3.6 tehtiin siis suunniteltu sektio synnytyspelkojen vuoksi.
Viikoilla 39+1. Synnytys "suoritettiin" näillä viikoilla lapsen pienen koon vuoksi.
Terve ja virkeä pikkuinen tyttö syntyi aamulla ennen kymmentä.
painoa 2500g ja pituutta 47cm.
Sektio meni hyvin ja jäi erittäin positiiviset ja hyvät muistot. Saatiin leikkaavaksi lääkäriksi meidä oma lääkäri, joka oli matkassa koko raskauden ajan. Se oli kyllä mahtavaa. Synnytysosaston hoitajat oli kyllä kaikki aivan tosi mahtavia ja ihania. Opettivat todella hyvin tämmöistä ensikertalaista lapsen hoidossa. (sairaalana siis Länsi-Pohjan Keskussairaala).
Nopean toipumisen ja lapsen hyvän voinnin takia päästiin jo perjantaina kotiin. Se oli neljäs leikkauksen jälkeinen päivä. Yleensä pitävät viisi tai kuusikin päivää osastolla. Mulla alko kuitenki olemaan jo niin koti-ikävä, että pyysin lupaa lähteä.
Tänään käyn vielä vain poistattamassa tikit (7) alavatsalta.
Lapsi on ihana ^_^ Olen ihan taivaissa kun katselen sen pikkuisia kasvoja ja niiden ilmeitä. <3
Onnea matkaan kaikille teille tytöt!
Viimeksi muokattu:
Vihdoin hän syntyi!
7.6 klo. 01.05 Rv 40+5 3860g ja 50cm!
Tyttö päätti vihdoin jo onneksi tulla!
Supistukset alkoi rajuna 19.30, säännöllistyivät 20.00 jälkeen ja kipu oli todellakkin hurjaa vaikka viides oli tulossa. Lähdimme 22.30 sairaalaan.
23.00 olimme sairaalassa ja olinkin jo 5cm auki, vedet holahti ja kipu senkun lisääntyi.
Kipulääkettä tai puuduteita en halunnut eikä olisi laitettukkaan.
Kyllä siinä tuli.kiroiltua ja huudettua.
Ponnistusvaihe alkoi 00.50 ja kesti sen 15min kunnes pikkuinen oli maailmassa, tässä tämä.viimeinen lapsemme on :heart:
Pääsemme huomen aamulla pois, tänäänkin olisi kai päästy mutta tultiin tulokseen että huomenna on parempi
Kaikille vauvan saaneille onnea ja tsemppejä masulijoille
Katsu ja Anni 1,5vrk
7.6 klo. 01.05 Rv 40+5 3860g ja 50cm!
Tyttö päätti vihdoin jo onneksi tulla!
Supistukset alkoi rajuna 19.30, säännöllistyivät 20.00 jälkeen ja kipu oli todellakkin hurjaa vaikka viides oli tulossa. Lähdimme 22.30 sairaalaan.
23.00 olimme sairaalassa ja olinkin jo 5cm auki, vedet holahti ja kipu senkun lisääntyi.
Kipulääkettä tai puuduteita en halunnut eikä olisi laitettukkaan.
Kyllä siinä tuli.kiroiltua ja huudettua.
Ponnistusvaihe alkoi 00.50 ja kesti sen 15min kunnes pikkuinen oli maailmassa, tässä tämä.viimeinen lapsemme on :heart:
Pääsemme huomen aamulla pois, tänäänkin olisi kai päästy mutta tultiin tulokseen että huomenna on parempi
Kaikille vauvan saaneille onnea ja tsemppejä masulijoille
Katsu ja Anni 1,5vrk
Viimeksi muokattu:
Onnea teille jotka olette saaneet jo vauvan syliin!
Tänään menossa 39+4 ja limatulppa irtosi. Ens viikolla ke käynnistys jos ei muuten ennen sitä ala pieni syntymään
Tänään menossa 39+4 ja limatulppa irtosi. Ens viikolla ke käynnistys jos ei muuten ennen sitä ala pieni syntymään
Onnea vauvautuneille! Ihanaa vauva-aikaa kaikille!
Mä sain sitten viime metreillä kokea senkin, kun vauvan mylläämisen vuoksi en pysty nukkumaan. Ensimmäisen kerran näissä kaikissa kolmesaa raskaudessa. Beibi venyttelee joka suuntaan, niin että sängyssä oli vaikea olla. Tunnin verran makoilin, mutta sitten luovutin ja nousin ylös. Kääk, jos kolme seuraavaa viikkoa tulee olemaan
tällaista.
Muutoin täällä ei mitään uutta. Eilen tuli muutama supistus rasituksen jälkeen, mutta loppuivat heti lepoon päästyäni. Tnään viiden kilsan reipas kävely ei saanut mitään aikaiseksi.
Elselli 39+1
Mä sain sitten viime metreillä kokea senkin, kun vauvan mylläämisen vuoksi en pysty nukkumaan. Ensimmäisen kerran näissä kaikissa kolmesaa raskaudessa. Beibi venyttelee joka suuntaan, niin että sängyssä oli vaikea olla. Tunnin verran makoilin, mutta sitten luovutin ja nousin ylös. Kääk, jos kolme seuraavaa viikkoa tulee olemaan
tällaista.
Muutoin täällä ei mitään uutta. Eilen tuli muutama supistus rasituksen jälkeen, mutta loppuivat heti lepoon päästyäni. Tnään viiden kilsan reipas kävely ei saanut mitään aikaiseksi.
Elselli 39+1
Onnea vauvautuneille ja kiitos synnytyskertomuksista!
Yli vuorokauden jo supistellut epäsäännöllisesti (välit 10-40 min). Välillä kipeesti ja välillä vähemmän kipeesti. Selkeästi kuitenkin erilaisia kuin aikaisemmat supparit. Arvasin, että tästä tulee tällainen ikuisuusprojekti kun toivoin nopeampaa toimitusta kuin esikoisesta (2,5 päivää)... Kaiken lisäksi jalkaan/selkään iski joku hermopinne ja jalka pettää alta. Lisää supistuksia ja vauva ulos, kiitos!!!
rockstone & mini 40+3
Yli vuorokauden jo supistellut epäsäännöllisesti (välit 10-40 min). Välillä kipeesti ja välillä vähemmän kipeesti. Selkeästi kuitenkin erilaisia kuin aikaisemmat supparit. Arvasin, että tästä tulee tällainen ikuisuusprojekti kun toivoin nopeampaa toimitusta kuin esikoisesta (2,5 päivää)... Kaiken lisäksi jalkaan/selkään iski joku hermopinne ja jalka pettää alta. Lisää supistuksia ja vauva ulos, kiitos!!!
rockstone & mini 40+3
Rockstone kuulostaa enemmän kuin tutulta! Mulla oli myös (silloin 2010) tuollainen toisen jalan hermopinne/kipu ja tuntui että pettää heti alta. Oli vähemmän kivulias vain vastakkaisella kyljellä maatessa. Myöhemmin mulle sanottiin, että on saattanut olla joko vauva joka painaa hermoa, tai reidessä lihaskramppi joka ei laukea. Eli kokeile fiilisten mukaan hierontaa, lämpöpakkausta, liikkumista vaikka tuntuukin ihan tuhoon tuomitulta ajatukselta... Tsemppiä! Ja fiilis voi myös pettää, eli tuntuu et jalka lähtee alta, mutta kevyt liikkuminen auttaakin. Ihan mysteeritouhua!
Synnytyskertomus
Tosiaan lauantaina oli ihan normi hellepäivä. Terassille, rantsuun, kaupungille, pihahommia. Ei harkkasupistuksia tai mitään. Ainut oli, että aina vessassa käydessä tuli kunnolla limaa. En hirveesti välittäny tästä koska limatulppaa irtos kunnolla jo viikolla 34. Iltapäivästä alkaen vessareissuilla valahteli lapsivettä vähäsen. Tosin luulin silloin, että se oli pissaa.
Illalla alkoi tulla supistuksia säännöllisesti, mutta täysin kivuttomasti. Yöllä yhdeltä rupes supistukset tulemaan jopa parin minuutin välein ja myös elämäni ensimmäiset kipeät supistukset. Ja voi taivas, että ne oli kipeitä. En todellakaan tienny, että ne on noin kipeitä? En pystyny supistuksen aikana tekemään muuta kun olemaan polvillaan yms ja huutamaan. Aika kaamee näky :/ Koko yö meni sitten näissä tunnelmissa. Aamulla puoli viideltä lähettiin sitten sairaalaan, kun tuntu alapäässä jo että siellä joku luu hankaa mun luuhun.
Sairaalassa käyrille ja siitä suoraan synnytyssaliin. Kohdun kaulaa ei ollut (no sehän meni viikolla 34). Auki olin 2cm ja totesivat supistusten olevan sen verran tehokkaita ja tiheitä, että edetään nopeesti. 4cm:n asti menin ilman kivunlievitystä. Silloin alko jo tuntumaan, että taju lähtee supistusten aikana, joten suostuin epiduraaliin, mitä olivat jo useampaan otteeseen tarjonnu. No se epiduraalihan oli taivaan lahja. Ois pitäny ottaa heti
9cm avautumisen kohdalla epiduraalin kipupumppu sammutettiin, kun todettiin että tää ehtii syntymään helpolla ennen kun epiduraalin vaikutus loppuu. Noooh ei menny ihan niin. Ponnistelin jonkuu tunnin, kunnes totesivat että meijän neiti on nitkuttanu oman pään niin, että tulee kasvot edellä. Ei siinä auttanu kun jatkaa ponnistelua. Lopulta epiduraalin vaikutuskin loppu ja ne ihanat kivut palas. Yrittivät useaan otteeseen, että kutsuvat lääkärin ja otetaan neiti ulos imukupin voimin. En suostunu! Vauvan sykkeet oli koko ajan täydelliset, joten sain jatkaa. Meinashan tuossa usko loppua kesken ponnistelun, kun supistuksiakin tuli niin tiheesti, ettei päässy levähtää. LOPULTA 2,5 tunnin ponnistamisen jälkeen neiti tuli maailmaan. Eka rääkäsy kuulu jo ennen kun oli saatu edes hartioita ulos :heart:
Voimat oli niiiin loppu ja tuntu niin uskomattomalta, että homma oli vihdoin ohi, ettei omasta itkusta meinennu tulla loppua. Neiti 50,5cm 3300g oli kaiken kaikkiaan täydellinen :heart: Ensimmäisen tunnin jakso tapittaa silmät ymmyrkäisenä ja käydä tissillä imemässä.
45 minuuttia tikkasivat välilihaa, joka oli leikattu. Ei siis revenny, mutta välilihan tikit tällä hetkellä kolmessa kerroksessa, ja sen kyllä tuntee. Eniten pelko siitä että onnistuu liialla "riehumisella" repäisemään ne tikit ja näin ollen parantuminen ottaa takapakkia.
Imettäminen on lähteny sujumaan enemmän kun hyvin. Neidille maistuu ja itellä riittää maitoa tosi hyvin. Sairaalassa oli käytössä kaikkea kaalinlehistä lampaan rasvaan, kun tuntuu että nännit irtoo Nyt kai ne on jo parkkiintunu sen verran, ettei enään oo kipua. Sen verran hyvin neiti syö, että sairaalasta lähtöpäivänä oli jo ylitetty syntymäpaino.
Itellä jäi 7 kg sairaalaan. Nyt ois sit vielä 2kg näitä "raskauskiloja". Sen verran ajoissa neiti tuli, että ei ehtiny tulemaan raskausarpiakaan. Raskaana voisin olla vaikka heti huomenna uudelleen. Mahaa on ikävä jo nyt. MUTTA synnyttämään en kyllä tiiä haluunko enään koskaan...
Täällä juhlitaan neidin 1 VIIKKO synttäreitä Sen kunniaks ekaa kertaa vaunulenkille :heart:
ONNEA kaikille vauvautuneille.
En pysty sanomaan, että tuntisin tuskanne, tai osaisin samaistua teihin kärvistelijöihin, MUTTA jaksakaa:heart:
Tosiaan lauantaina oli ihan normi hellepäivä. Terassille, rantsuun, kaupungille, pihahommia. Ei harkkasupistuksia tai mitään. Ainut oli, että aina vessassa käydessä tuli kunnolla limaa. En hirveesti välittäny tästä koska limatulppaa irtos kunnolla jo viikolla 34. Iltapäivästä alkaen vessareissuilla valahteli lapsivettä vähäsen. Tosin luulin silloin, että se oli pissaa.
Illalla alkoi tulla supistuksia säännöllisesti, mutta täysin kivuttomasti. Yöllä yhdeltä rupes supistukset tulemaan jopa parin minuutin välein ja myös elämäni ensimmäiset kipeät supistukset. Ja voi taivas, että ne oli kipeitä. En todellakaan tienny, että ne on noin kipeitä? En pystyny supistuksen aikana tekemään muuta kun olemaan polvillaan yms ja huutamaan. Aika kaamee näky :/ Koko yö meni sitten näissä tunnelmissa. Aamulla puoli viideltä lähettiin sitten sairaalaan, kun tuntu alapäässä jo että siellä joku luu hankaa mun luuhun.
Sairaalassa käyrille ja siitä suoraan synnytyssaliin. Kohdun kaulaa ei ollut (no sehän meni viikolla 34). Auki olin 2cm ja totesivat supistusten olevan sen verran tehokkaita ja tiheitä, että edetään nopeesti. 4cm:n asti menin ilman kivunlievitystä. Silloin alko jo tuntumaan, että taju lähtee supistusten aikana, joten suostuin epiduraaliin, mitä olivat jo useampaan otteeseen tarjonnu. No se epiduraalihan oli taivaan lahja. Ois pitäny ottaa heti
9cm avautumisen kohdalla epiduraalin kipupumppu sammutettiin, kun todettiin että tää ehtii syntymään helpolla ennen kun epiduraalin vaikutus loppuu. Noooh ei menny ihan niin. Ponnistelin jonkuu tunnin, kunnes totesivat että meijän neiti on nitkuttanu oman pään niin, että tulee kasvot edellä. Ei siinä auttanu kun jatkaa ponnistelua. Lopulta epiduraalin vaikutuskin loppu ja ne ihanat kivut palas. Yrittivät useaan otteeseen, että kutsuvat lääkärin ja otetaan neiti ulos imukupin voimin. En suostunu! Vauvan sykkeet oli koko ajan täydelliset, joten sain jatkaa. Meinashan tuossa usko loppua kesken ponnistelun, kun supistuksiakin tuli niin tiheesti, ettei päässy levähtää. LOPULTA 2,5 tunnin ponnistamisen jälkeen neiti tuli maailmaan. Eka rääkäsy kuulu jo ennen kun oli saatu edes hartioita ulos :heart:
Voimat oli niiiin loppu ja tuntu niin uskomattomalta, että homma oli vihdoin ohi, ettei omasta itkusta meinennu tulla loppua. Neiti 50,5cm 3300g oli kaiken kaikkiaan täydellinen :heart: Ensimmäisen tunnin jakso tapittaa silmät ymmyrkäisenä ja käydä tissillä imemässä.
45 minuuttia tikkasivat välilihaa, joka oli leikattu. Ei siis revenny, mutta välilihan tikit tällä hetkellä kolmessa kerroksessa, ja sen kyllä tuntee. Eniten pelko siitä että onnistuu liialla "riehumisella" repäisemään ne tikit ja näin ollen parantuminen ottaa takapakkia.
Imettäminen on lähteny sujumaan enemmän kun hyvin. Neidille maistuu ja itellä riittää maitoa tosi hyvin. Sairaalassa oli käytössä kaikkea kaalinlehistä lampaan rasvaan, kun tuntuu että nännit irtoo
Nyt kai ne on jo parkkiintunu sen verran, ettei enään oo kipua. Sen verran hyvin neiti syö, että sairaalasta lähtöpäivänä oli jo ylitetty syntymäpaino.Itellä jäi 7 kg sairaalaan. Nyt ois sit vielä 2kg näitä "raskauskiloja". Sen verran ajoissa neiti tuli, että ei ehtiny tulemaan raskausarpiakaan. Raskaana voisin olla vaikka heti huomenna uudelleen. Mahaa on ikävä jo nyt. MUTTA synnyttämään en kyllä tiiä haluunko enään koskaan...
Täällä juhlitaan neidin 1 VIIKKO synttäreitä
Sen kunniaks ekaa kertaa vaunulenkille :heart:ONNEA kaikille vauvautuneille.
En pysty sanomaan, että tuntisin tuskanne, tai osaisin samaistua teihin kärvistelijöihin, MUTTA jaksakaa:heart:
LittleOne, kiitos kertomuksesta ja onnea!!!
Rockstone, sinne jäi se(kin) kipu, synnytyssaliin. Ei oo palannu. Paitsi odotusaikana uuden tulokkaan kanssa, kun herra pystypää potki alaspäin, niin samanlaisia kipuja, paitsi välähdyksinä eikä jatkuvina, tuli oikeeseen jalkaan. Vauvalla oli siis peppu vasemmalle ja potki tuonne alas oikealle. Siitä veikkaisin, että oli mulla joku hermojuttu. Mene ja tiedä. Tsemppiä!
Rockstone, sinne jäi se(kin) kipu, synnytyssaliin. Ei oo palannu. Paitsi odotusaikana uuden tulokkaan kanssa, kun herra pystypää potki alaspäin, niin samanlaisia kipuja, paitsi välähdyksinä eikä jatkuvina, tuli oikeeseen jalkaan. Vauvalla oli siis peppu vasemmalle ja potki tuonne alas oikealle. Siitä veikkaisin, että oli mulla joku hermojuttu. Mene ja tiedä. Tsemppiä!
Onnea kaikille vauvautuneille :heart: :flower:
Naksuuko muilla vielä vauva mahassa olevilla maha? Oon kuullu muutaman kerran jänniä napsahduksia, en eka uskonu että se mahasta kuuluu mut just nyt makaan sängyllä ja kuulin pari napsahdusta mahasta!?
Viime yönä nukkumaan mennessä tunsin myös että vauva "hytisi".. Se kesti 2-4 sekuntia.. Liekö normaalia?
Tsemppiä supistelijoille! Täällä ei vielä supisteluista tietoakaan, ja olo muutenkin hyvä, lukuunottamatta tuota nivuskipua mikä tuntuu pahimmalle kun nousee ylös.
Naksuuko muilla vielä vauva mahassa olevilla maha? Oon kuullu muutaman kerran jänniä napsahduksia, en eka uskonu että se mahasta kuuluu mut just nyt makaan sängyllä ja kuulin pari napsahdusta mahasta!?
Viime yönä nukkumaan mennessä tunsin myös että vauva "hytisi".. Se kesti 2-4 sekuntia.. Liekö normaalia?
Tsemppiä supistelijoille! Täällä ei vielä supisteluista tietoakaan, ja olo muutenkin hyvä, lukuunottamatta tuota nivuskipua mikä tuntuu pahimmalle kun nousee ylös.
kärhö monilla tainnu napsua maha vähän pitkin loppuraskautta. Itellä ensimmäiset ja viimeset napsaukset kuulu mahasta synnytystä edeltävänä päivänä. Napsauseten jälkeen lupes lorahtelemaan sitä lapsivettä vessareissuilla.
Joku mietti tutin antamista vauvalle. Meillä hoitajat anto jo sairaalassa, koska tällä neidillä on vaan niin uskomaton tarve saada imeä Rauhottu sen avulla kyllä sairaalassa jo maagisesti. Kylläisenäkin suu nappasee ja koko ajan meinaa olla suussa sormet, hiha tai mikä tahansa. Ei siis oo meillä ainakaan ollu haittana tissin kelpaamiselle.
Joku mietti tutin antamista vauvalle. Meillä hoitajat anto jo sairaalassa, koska tällä neidillä on vaan niin uskomaton tarve saada imeä
Rauhottu sen avulla kyllä sairaalassa jo maagisesti. Kylläisenäkin suu nappasee ja koko ajan meinaa olla suussa sormet, hiha tai mikä tahansa. Ei siis oo meillä ainakaan ollu haittana tissin kelpaamiselle.Littleonelle kiitokset synnytyskertomuksesta. Mukavaa, että arki rullaa. Nyt on vaikea ajatella, että tätä kaikki normaalit liikeradat estävää mahaa tulisi ikävä...
Kärhö, maha napsuu ja vaiva tärisee täälläkin. Olen kuullut, että mahan napsuminen voisi tarkoittaa lapsivesien menoa, muttei ainakaan täällä ole vielä mitään tapahtunut. Viime synnytyksessä en muista kuulleeni napsahdusta ennen tulvaa.
Vauvan tärinä on lisääntynyt viimeisen viikon aikana paljon, tuntuu häijyltä. En muista, että tässä määrin olisi muissa raskauksissa ollut.
Tänään on ollut tosi kökkö päivä. Huono olla fyysisesti etenkin. Sain sentään vauvan vaatteet viimeinkin laitettua laatikkoihin. Pitäisi vielä viimeinen laatikoston laatikko tyhjentää harsoille ja muovialustoille.
Huomenna taas arkeen ja neuvolaan. Paino on räjähtänyt käsiin, kiitos viime viikolla jämähtäneen turvotuksen.
Tsempit kaikille kärvistelijöille ja muille sujuvaa vauva-aikaa!
Kärhö, maha napsuu ja vaiva tärisee täälläkin. Olen kuullut, että mahan napsuminen voisi tarkoittaa lapsivesien menoa, muttei ainakaan täällä ole vielä mitään tapahtunut. Viime synnytyksessä en muista kuulleeni napsahdusta ennen tulvaa.
Vauvan tärinä on lisääntynyt viimeisen viikon aikana paljon, tuntuu häijyltä. En muista, että tässä määrin olisi muissa raskauksissa ollut.
Tänään on ollut tosi kökkö päivä. Huono olla fyysisesti etenkin. Sain sentään vauvan vaatteet viimeinkin laitettua laatikkoihin. Pitäisi vielä viimeinen laatikoston laatikko tyhjentää harsoille ja muovialustoille.
Huomenna taas arkeen ja neuvolaan. Paino on räjähtänyt käsiin, kiitos viime viikolla jämähtäneen turvotuksen.
Tsempit kaikille kärvistelijöille ja muille sujuvaa vauva-aikaa!
Littleone saavutitte syntymäpainon ennen sairaalasta poistumista? Wow! Me ei vieläkään, vauva on nyt 11 päivänen! Hurjalta kuulostaa tuo synnytys hullu kun et aiemmin sitä epiduraalia
Mekin käydään päivittäin nyt vaunulenkeillä vaikka on tosi kuuma, mutta hyvin on mennyt. Mulla ei vatsalihakset pelitä joten vähän on vaikeuksia työntää vaunuja ylämäkeen tai nostaa vaunuja takas sisälle. Mutta ihanaa on <3
Voisi vaan tuo vauva nukkua yöllä eikä esimerkiksi nyt. Mua väsyttää kyllä nytkin mutta en jotenkin raaski nukkua muutoin kuin yöllä, jolloin en tosin saa nukuttua kun tuo vauva vaatii koko aika huomiota. Ehkä joku päivä...
Mekin käydään päivittäin nyt vaunulenkeillä vaikka on tosi kuuma, mutta hyvin on mennyt. Mulla ei vatsalihakset pelitä joten vähän on vaikeuksia työntää vaunuja ylämäkeen tai nostaa vaunuja takas sisälle. Mutta ihanaa on <3
Voisi vaan tuo vauva nukkua yöllä eikä esimerkiksi nyt. Mua väsyttää kyllä nytkin mutta en jotenkin raaski nukkua muutoin kuin yöllä, jolloin en tosin saa nukuttua kun tuo vauva vaatii koko aika huomiota. Ehkä joku päivä...
Hei kaikille kesäkuun kullannupuille =) ja todella paljon onnea kaikille vauvan jo saaneille :heart: ja tsemppiä paljon teille jotka vielä odottelette.
Niiskuttaen luin nuita liikuttavia synnytyskertomuksia ja mietin että mullakin pitäs olla nyt täällä joko vauva sylissä kirjottelemassa tai odottamassa malttamattomana.En tiiä kuinka moni mua muistaa mutta olin eka joka kyseli täällä muita kesäkuun odottajia ja keksin tuon kesäkuun kullannuput nimen.Mullahan oli laskettu 5.6 mutta sitten rv.8 ultrassa alkio todettiin kuolleeksi ja jouduin lääkkeelliseen kohduntyhjennykseen.
Eka elämä meni tosi surulliseksi ja harmitti myös jättää teidät mukavat kirjotteluseurat,mutta en vaan pystynyt ees käydä täällä lukeen kuulumisia ku tuntu niin pahalle oman pienen ihmisen alun menetys.
Mutta nyt asiat tosi hyvin nimittäin en ees hoksannut että mullahan ois se edellisen raskauden laskettukkin jo mennyt ohi.Nimittäin nyt ollaan onnellisesti uudelleen raskaana ja niinkin turvallisilla viikoilla jo etten enään oo pahemmin stressannut.Nyt rv.24+1 ja tyttö vauvasemme :heart: potkii niin paljon että ei tarvii pelätä.
Alkuraskaushan menikin kauheessa stressissä kunnes pari eka ultraa oli takana ja liikkeet alko tuntua.Pelkäs vaan että taas käy huonosti.
Mutta nyt siis kaikki hyvin ja onnellisena odotan syyskuun lopun vauvaa=)
Ja nopeeta aika kyllä menee.Pian minäkin jo olen synnyttämässä ja osa teistä on jo saanut oman pienokaisensa ja osa saa ihan kohta.
Eipä tässä muuta.Halusin vaan tulla kurkkimaan miten täällä menee ja ilmottelemaan että mullakin on nyt kaikki hyvin hyvin onnellisesti.
Aivan ihania hetkiä vastasyntyneitten pienokaistenne kanssa:heart: ja paljon voimia synnytykseen ja synnytyksen odotteluun kaikille :hug: Toivottavasti kaikilla menee kaikki hyvin.
Vauvan isosta koosta pakko sanoa vielä että mulla neljäs vauva oli yli neljäkiloa ja silti poika synty melkeempä helpommin kuin esim.kolmas poikamme joka oli vähän alle nelikiloinen.Joten koko ei välttämättä tarkota vaikeempaa/helpompaa synnytystä.Itekki stressasin että iso vauva ei mahu syntyyn mutta niin vaan mahtu.Mulla toki oli jo neljäs joten ei enään niin tiukat paikat oo ku ekaa tehessä,mutta melkeenpä helpoin ponnistusvaihe tosiaan oli tuo neljänen isoimman vauvamme ponnistusvaihe.
Mutta onnea matkaan kaikille! Minä jään odottelemaan syksyä että saan oman vauvani hoidettavaksi=)
Rakkaudesta äiti rv.24+1 ja lokakuun prinsessa :heart:
Niiskuttaen luin nuita liikuttavia synnytyskertomuksia ja mietin että mullakin pitäs olla nyt täällä joko vauva sylissä kirjottelemassa tai odottamassa malttamattomana.En tiiä kuinka moni mua muistaa mutta olin eka joka kyseli täällä muita kesäkuun odottajia ja keksin tuon kesäkuun kullannuput nimen.Mullahan oli laskettu 5.6 mutta sitten rv.8 ultrassa alkio todettiin kuolleeksi ja jouduin lääkkeelliseen kohduntyhjennykseen.
Eka elämä meni tosi surulliseksi ja harmitti myös jättää teidät mukavat kirjotteluseurat,mutta en vaan pystynyt ees käydä täällä lukeen kuulumisia ku tuntu niin pahalle oman pienen ihmisen alun menetys.
Mutta nyt asiat tosi hyvin nimittäin en ees hoksannut että mullahan ois se edellisen raskauden laskettukkin jo mennyt ohi.Nimittäin nyt ollaan onnellisesti uudelleen raskaana ja niinkin turvallisilla viikoilla jo etten enään oo pahemmin stressannut.Nyt rv.24+1 ja tyttö vauvasemme :heart: potkii niin paljon että ei tarvii pelätä.
Alkuraskaushan menikin kauheessa stressissä kunnes pari eka ultraa oli takana ja liikkeet alko tuntua.Pelkäs vaan että taas käy huonosti.
Mutta nyt siis kaikki hyvin ja onnellisena odotan syyskuun lopun vauvaa=)
Ja nopeeta aika kyllä menee.Pian minäkin jo olen synnyttämässä ja osa teistä on jo saanut oman pienokaisensa ja osa saa ihan kohta.
Eipä tässä muuta.Halusin vaan tulla kurkkimaan miten täällä menee ja ilmottelemaan että mullakin on nyt kaikki hyvin hyvin onnellisesti.
Aivan ihania hetkiä vastasyntyneitten pienokaistenne kanssa:heart: ja paljon voimia synnytykseen ja synnytyksen odotteluun kaikille :hug: Toivottavasti kaikilla menee kaikki hyvin.
Vauvan isosta koosta pakko sanoa vielä että mulla neljäs vauva oli yli neljäkiloa ja silti poika synty melkeempä helpommin kuin esim.kolmas poikamme joka oli vähän alle nelikiloinen.Joten koko ei välttämättä tarkota vaikeempaa/helpompaa synnytystä.Itekki stressasin että iso vauva ei mahu syntyyn mutta niin vaan mahtu.Mulla toki oli jo neljäs joten ei enään niin tiukat paikat oo ku ekaa tehessä,mutta melkeenpä helpoin ponnistusvaihe tosiaan oli tuo neljänen isoimman vauvamme ponnistusvaihe.
Mutta onnea matkaan kaikille! Minä jään odottelemaan syksyä että saan oman vauvani hoidettavaksi=)
Rakkaudesta äiti rv.24+1 ja lokakuun prinsessa :heart:
rakkaudesta äiti, aivan mahtavaa, että raskauduit noinkin piakkoin uudestaan kovasti onnea tulevasta tytsystä!! :heart:
littleone millasia on täysin kivuttomat supistukset?! Onko ne niiku harkkasupistuksia? Mistäs hitsi tässä oikein voi tietää milloin alkaa synnytys, jos supparitkin voi olla alkuunsa ihan kivuttomia Koska mulla ollut tänään paljon harkkasupistuksia, niin pistää vaan miettiin, et mikähän tilanne tääl on menos
BF & poitsu 37+6
kovasti onnea tulevasta tytsystä!! :heart: littleone millasia on täysin kivuttomat supistukset?! Onko ne niiku harkkasupistuksia? Mistäs hitsi tässä oikein voi tietää milloin alkaa synnytys, jos supparitkin voi olla alkuunsa ihan kivuttomia
Koska mulla ollut tänään paljon harkkasupistuksia, niin pistää vaan miettiin, et mikähän tilanne tääl on menos BF & poitsu 37+6
Ompas tämä palsta nyt tosiaan hiljentynyt, kaikilla on jo vauvatohina päällä ja loput kirjoittelee fb:ssä
Olenko muuten ainoa, jolla ei ole vielä yhtään kiire päästä masusta eroon? Mä olen niin rakastunut tähän palloon ja sen ihmettelyyn, että on jo valmiiksi sitä ikävä! Noh, onhan se aivan mahtavaa saada se vauva syliin ja siinä vasta ihmettelemistä onkin, mutta onko samalla kertaa aivan pakko luopua pallosta? Mä en taho!
Synnytyksestä ei ole merkkiäkään, mikä onkin ihan hyvä kun se suunniteltu sektio (perätilan vuoksi) on vasta silloin 20.6. En mitenkään haluaisi lähteä nyt yllärisektioon, kun sitten ei pääsis mies mukaan.
Meillä alkaa remonttikin olemaan loppusuoralla. Enää ns. pintahommat tekemättä. Levyt on seinissä ja puulattia on valmis. Niihin vaan maalit pintaan ja kattopanelit paikoilleen, ni johan on valmista! Luojan kiitos olen ollut näin hyvävointinen ja pystynyt olemaan apukäsinä. Mies+talkooapu on saanut asennella levyjä ja mulle on jäänyt niiden seinään ruuvaaminen jne kevyet hommat (ja ruuanlaitto; huh miten paljon kahteen äijään voi upota ruokaa, pullaa jne).
Eipäs sen kummempia tänne
-iitu 37+6
Olenko muuten ainoa, jolla ei ole vielä yhtään kiire päästä masusta eroon? Mä olen niin rakastunut tähän palloon ja sen ihmettelyyn, että on jo valmiiksi sitä ikävä! Noh, onhan se aivan mahtavaa saada se vauva syliin ja siinä vasta ihmettelemistä onkin, mutta onko samalla kertaa aivan pakko luopua pallosta? Mä en taho!
Synnytyksestä ei ole merkkiäkään, mikä onkin ihan hyvä kun se suunniteltu sektio (perätilan vuoksi) on vasta silloin 20.6. En mitenkään haluaisi lähteä nyt yllärisektioon, kun sitten ei pääsis mies mukaan.
Meillä alkaa remonttikin olemaan loppusuoralla. Enää ns. pintahommat tekemättä. Levyt on seinissä ja puulattia on valmis. Niihin vaan maalit pintaan ja kattopanelit paikoilleen, ni johan on valmista! Luojan kiitos olen ollut näin hyvävointinen ja pystynyt olemaan apukäsinä. Mies+talkooapu on saanut asennella levyjä ja mulle on jäänyt niiden seinään ruuvaaminen jne kevyet hommat (ja ruuanlaitto; huh miten paljon kahteen äijään voi upota ruokaa, pullaa jne).
Eipäs sen kummempia tänne
-iitu 37+6