<3 kesäkuun kullannuput 2013 <3 kesäkuussa, MEIDÄN KUU!!!!

Itku tuli (turhan) lääkärireissun jälkeen. Kohdunsuu-mokoma ei päästänyt edes sormea vielä lävitseen :headwall: Sentään mokoma oli edes jo kääntynyt alaspäin eikä enää osoittanut taakse, joten ehkä tämä joskus loppuu. Mutta ei lähiaikoina.

Minä en enää jaksaisi. Tai edes lantio kadotkoon minusta.

 

heipä hei kaikki! :wave:

Onnea kaikille vauvansa saaneille! :heart:
Joka päivä olen käynyt lukemassa palstaa mutta oma kommentointi on jäänyt.. juu laiska tiedän kyllä :headwall:
mutta tuntuu että omassa olossa ei ole ollut mitään kommentoitavaa. vaaputtu on kuin ankka eteenpäin eikä loppua näy.
maanantaina olisi ya kontrolli.. alkaa todella kyllästyttää tämä ankka olo. mieskin jo kysyi että miten sinä noin vaaput. huoh. ehkä tämä tästä vielä

Hauskaa Juhannusta kaikille!

sonsku89 ja pirpana 40+3

 

Oli ne supistuksia juu mitä maanantai iltana ihmettelin Tyttö syntyi tiistai aamuna ja kokoa oli 3380 g ja 50 cm. On se vaan niin ihana :heart: Synnytys oli kyllä vähän erilainen kokemus kuin olin ajatellut mutta siitä kertomus myöhemmin. Just kotiuduttiin ja päivittelin listaa synnyttäneistä.

 

Mää oon kyllä niin kateellinen niille, joilla synnytys noin vaan puskista lähtee käyntiin. Mut onhan se hienoa silti, onnea teille :heart: Täällä on tuota supistelua, välillä tosi kipeitä ja tiheitä ja pitkiä kellotettunakin, mut tänään taas todettu, että alakerrassa ei oo tapahtunu mitään :/ Neuvolakäynnin saldona vaan lähete äippäpolille ens keskiviikoksi 41+5 yliaikaiskontrolliin.

kodehu 40+6

 

Onnea Miltsu aivan älyttömästi pikkuprinsessasta :heart:

Täällä ollut nyt hieman reisiin tiukkimista kävellessä ja tunti pari sitten alkoi menkkamainen jomotus, joka on lähinnä vaan voimistunut..mut ihan yhtenäistä "kipua", ei mitään taukoja....outoa... :/ Saas nähdä meneekö juhannus 2013 sairaalassa

BF & poitsu 39+3

 

Meille syntyi prinssi 17.6. Pojalla paino 3970 ja pituus 52cm. Poika syntyi rv40?3.
Synnytys meni todella hyvin. Kokonaiskesto 5h. Tyksissä oltiin 55min, kun poika oli syntynyt. Ilman kivunlievitystä mentiin alusta loppuun. Nyt kotona ihastellaan ja nuuhkitaan vauvantuoksua. Isosiskot ovat ottaneet pikkuveljen vastaan todella hyvin. Hyvää juhannusta kaikille ja tsemppiä kaikille odottajille!

 

Onnea kaikille vauvan syliin saaneille ja tsemppiä loppumetreille vielä odotteleville.

Meille syntyi pikkuruinen tyttö 20.6. rv 39+4 mitoilla 2950g ja 47cm. :heart: Kaikki sujui hienosti ja nopeasti vain 6 tunnissa.

 

Onnea uusista vauvoista ja tsemppejä odottajille!

Pääsin eilen vihdoin pois sairaalasta ja antibiootti on tehonnut tulehdukseen! Vielä jatkan antibiooton ottoa mutta suun kautta
Pääsin juhannukseksi kotiin! Piti lähteä mökille mutta ei lähdetäkkään kun eilen kotiuduin vasta. Sisko tulee perheineen illalla. Ollaan yhdessä ja tehdään kaikkea kivaa.

Oikein hyvää juhannusta.

Katsu ja Tyty 2vko

 

Täällä vietetään juhannus sairaalassa. Ainakin täällä on hiljaista Eilen yliaikakontrollissa rv 41+1 päätettiin käynnistää radin sokeriheittelyjen takia. Eka yrittivät asentaa ballonkia. Ei pysynyt paikoillaan kun paikat oli jo 2cm auki ja kanavaa jäljellä 1cm. Eikä mulla siis oo ollu juuri mitään supistuksia, mutta ilmeisesti ahkera siivous tuotti tulosta. Eilen sain murun cytotecia ja tänään jatkuu. Kyllä meille juhannusvauva tulee.

 

Oikein paljon onnea kaikille vauvansa mahan tälle puolelle saaneille!
Ja kovasti kärsivällisyyttä teille muille!

Ihanaa katsu, että olo on parempi ja olet päässyt kotiin! Ei ole sinuakaan helpolla päästetty.

Täällä nautitaan hyvin sujuvista päivistä ja ihanista tytöistä. Siskot hoitaa vauvaa kilpaa. Mutta ne yöt on jotain järkkyä. Mä en pysty nukkumaan sektiohaavan kipeyden vuoksi. Koko keho on jännittynyt ja jokainen pieni kropan tai jalkojen liikutus saa aikaan mielettömän kivun. Muutenkin panikoin mielettömästi haavan paranemista/tulehtumista ja omaa terveydentilaani. Liittynee varmaan taas lisääntyneeseen vastuuseen ja kokemukseen omasta korvaamattomuudesta vauvalle.
Vauva myös on täysin rytmitön ja meillä valvotaan öisin pitkiä pätkiä, vauva ajoittain melko tyytymättömänäkin.
En tiedä pitäisikö mun mennä jonnekin juttelemaan tästä sektiotraumastani tai ehkä kuitenkin odotan hormonitoiminnan pientä tasaantumista.

Elselli ja neiti tasan viikko

 

Täälläkin olisi tänään poksuttu täysaikaiseksi mutta täsmällinen poika päätti tulla maailmaan tänä päivänä.

Eilen ajattelin että tässä se juhannus vielä menee paksukaisena, mutta aamusta alkoi kipeät ja säännölliset supparit ja muutaman tunnin jälkeen lähdettiin sairaalaan. Sairaalassa ehdittiin olla vain reilu 3h kun tulokas oli jo maailmassa.
Nyt lpiskellaan yhteiseloa osastolla.


onnittelut kaikille muillekin vauvatuneille!

Limperi ja poju 4h

 

Johan on kovasti tullut taas vauvoja, suuret onnittelut kaikille :heart: :flower:
Täällä jomotukset laantuivat ja odottelu jatkuu..plaah :/

MUTTA IHANAA JUHANNUSTA KAIKILLE!!

BF & poitsu 39+4

 

Onko muilla ongelmia imetyksen kanssa? Täällä on nännit niin ruvella ja kipeenä että ihan itkettää kun en osaa tätäkään asiaa. Omasta mielestä imemisote on hyvä ja vauva saa paljon maitoa ja sitä tulee tosi hyvin mutta silti nännit aina toispuoleisesti verillä Kohta en varmaan enää edes pysty imettämään jos tätä menoa jatkuu.

 

Meille syntyi ihana pieni prinsessa rv 41+0 eli 16.06.2013 kello 21:36 mitoin 3205g ja 49cm :heart: :heart:
Ollaan oltu nyt muutama päivä kotona ja ihan mainiosti mennyt. Tyttö on tosi rauhallinen tapaus.
Synnytys meni ihanasti ja ei jääny kyllä yhtään pelottamaan, jos tuon uudestaankin joskus tekisi


Ihanaa juhannusta kaikille kesämammoille ja -vaaveille :heart:

 

Onnea uusille vauvoille! Ja äideille tietty myös! Ihania Juhannuspaketteja.

Elselli, saat mun sympatiat! Mun esikoinen oli maailman huonoin nukkuja, ja silloin oli tosiaan vaan se yksi huolehdittavana!! Nyt kun meillä on kaksi lasta, niin vauva kyllä söis ja nukkuis, mutta esikoisen yösirkukset pitää mun nukkumisen huonona. Toivottavasti rauhoittuu kun tottuu perheen uuteen kokoonpanoon. Päivisin on ihanan rakastava isosisko.

Sektiohaavasta, eiköhän kohta helpota... Toivottavasti! Mulla meni melkeen kolme viikkoa. Söin ihan reippaasti särkylääkkeitä ekat kaks. Sairaalassa neuvottua 8 h välein 1 g parasetamolia ja 400 mg ibuprofeenia söin ekat oisko 10 päivää, sitten vähensin parasetamolin puoleen, ja siitä vähitellen kaikki pois. Nyt oon ollu ilman särkylääkkeitä ja suht kivuton jo koko tän viikon.

Mutta ainakin kaks viikkoa teki lääkeistä huolimatta tosi kipeetä makuulle meno ja ylösnouseminen, ja useimmat makuuasennot paitsi selinmakuu. Esim kyljellään oli tosi paha olla. Eli toivottavasti tästä välittyy Elselli sulle se, että kohta helpottaa, vaikka nyt tuntuisikin tosi kurjalta. Muista syödä särkylääkkeet ja soita lääkärille jos oikeesti arveluttaa, että onks normaalia!

 

Miltsu, mulla oli esikoisen kanssa sama juttu noin kaksi viikkoa, ennen kuin rinnat "karaistui", sitten kivut ja haavaumat vaan katosi pois. Varmaan vauvan suun kasvu, imemisen oppiminen, oma oppiminen ja imetysasentojen parantuminen/monipuolistuminen auttoi tuon karaistumisen lisäksi.

Tokan kanssa tätä ei käynyt, liekö rinnat jo niin parkkiintuneet ja jotain taitoja jäänyt selkäytimeen... Lansinoh-pötkökin lojuu käyttämättömänä kylppärissä

Suosittelen lämpimästi kaikille imetysongelmien kanssa pähkäileville Imetyksen Tuki ry:n apuja, neuvova puhelin jne, ja Maitolaituri-forumia. Sieltä saa tosi hyvää ja asiantuntevaa ja super sympaattista apua! Itse oon siellä aikoinaan pähkäilly kaikkea rintaraivareista vieroitushaasteisiin.

 

Meille syntyi ti 18.6. 40+2 viikkotilanteessa maailman ihanin tyttö <3 mitat 3690/50/37,5. Ollaan vielä sairalassa, bilirubiinit on olleet koholla, mutta ei vielä valohoitorajoilla. Illalla seuraava näyte ja jos lähtenyt hyvin laskuun, mahis päästä kotiin. Tai sitten huomenna. Tai ylihuomenna.....

Tänään oli jo lääkärintarkastus, siellä hoksattiin, että toinen solisluu on murtunut. Onko kellään kokemusta siitä? En ole vauvassa huomannut mitään merkkejä, että se olisi kipeä tms...

 

Kiitos eulalie lohdutuksen sanoista. Viime yö oli taas parempi, mutta oikealla kyljellään imettäminen on kyllä tuskaa. Oma valintahan se on, että jää lämpimään peiton alle nuuhkuttelemaan kainaloon tissin jälkeen ehkä nukahtavaa vauvaa, eikä nouse imettämään istualleen.
Ehkä tuo nukkumisasentojen rajallisuus sitten on normaalia ja täytyy vielä olla kärsivällinen. Terveydenhoitaja tulee käymään maanantaina, niin avaudun sitten näistä ongelmista.
Toivottavasti teillä esikoinenkin oppii nukkumisen jalon taidon pikkuhiljaa. Nyt on varmasti pienessä mielessä paljon prosessoitavaa uuden perheenjäsenen myötä.

Miltsu, i have been there. Kahdella ekalla kerralla on mun nännit mennyt aivan verille, mutta sinnillä olen jatkanut imetystä, vaikka kipu on saanut veder valumaan silmistä. Lansinoh on ollut mun pelastus, bepanthenia voi myös laittaa. Rintakumi yksi vaihtoehto, mutta meillä vauva huolinut sitä. Nopeasti ne rinnat karaistuu, en muista että pahin vaihe olisi montaa päivää kestänyt. Tsemppiä! Mulla terveydenhoitaja katsoi, että asento ja vauvan imuote on hyvät, silti nännit pragasi, joten tuskin säkään voit paljon itse asiaan vaikuttaa. Jos se ei olisi normaalia, niin tuskin koko lansinohiakaan olisi.

Onnittelut uusille vauvoille ja äideille!

Muille oikein mukavaa juhannuksen jatkoa! Helsingissä sateinen päivä, meillä taitaa olla tiedossa siivousta.

 

Ihanaa kuulla että se ei välttämättä johdu mistään mitä itse tekee väärin. Mullakin on useampi kätilö katsonut että imee hyvin ja eikä mitenkään väärällä otteella. Tyttö on siitä kiva ettei edes ala imemään ellei ote ole just kunnollinen. Ei mitään pientä nänninpään lutkutusta vaan hyvä "hamppari" ote. Siltikin ne aukes Mutta nyt oon koittanu imettää myös ihan eri päin kuin normaalisti ja se on vähän auttanut asiaa ja muuten tissit melkeen koko ajan paljaana ja bepanthenin peittämät. Ja meinaan nyt pumppailla tissejä ennen imetystä ettei ne olis niin piukeet ja hankalat tytölle imeä siinä alussa.

 

Mä en halua tuputtaa mitään kikkoja kenellekään, mutta nyt omasta kokemuksesta voin suositella ettå kun tunnette että supparit alkaa niin liikkukaa ja liikkukaa, oman voinnin mukaan toki.
Mulla ei vauva ollut laskeutunut vielä kin supparit alkoi, mutta pysyin koko ajan seisaallani/rauhallisessa liikkeessä, eka pidempi istuminen oli 20 min sairaalaan. Sairaalassakin olin sängyssä vain käyrien oton ajan ja lääkärin tutkimuksen, muuten koko ajan pystyssä, sänkyyn nojaillen.

Kätilön mukaan se vauhditti synnytystä tosi paljon kun vauva pystyi koko ajan puskemaan itseään alaspäin luonnollisesti. Aukeaminen 5-> 10 cm tapahtui puolessa tunnissa.

Ekassa synnytyksessä aikoinaan jämähdin sänkyyn lähes alusta, ja synnytyksen kesto oli kaikkiaan sitten 13h, eikä meinannut edetä millään.

Ponnistaa sain onneksi kylkiasennossa, lopputuloksena vain 3 pientä limakalvo repeämää (1 tikki per kohta) mutta muuten ei taisteluvammoja, ja paikatkaan ei ole kovin kipeät.

Täällä jännäillään nyt miten vauvalla kehittyy crp:t, on seurannassa koska nieli lapsivettä ja lisåksi mulla oli streptokokki positiivinen. onneksi kuitenkin ehdin saada antibiootit salissa kanyylin kautta.

 

Voi että, hirmuisesti onnea taas kaikille vauvan saaneille! :heart: :heart:
Mäkin haluun jo omani tänne!!

Täällä on voitu ihan hyvin nyt. Oma olo helpotti heti, kun mies jäi kesälomalle eli kotiin mun kanssa, yksin kun oli kaiket päivät (tai no esikoisen kanssa) niin keskittyi ihan liiaksi kipuihin ja miettimään sitä, miten kurja on olla. Mies haki mulle Scheriproctiakin noihin sikakivuliaisiin pukamiin, on onneksi auttanut tosi nopeasti. Tai on ne kipeet vieläkin, mutta ei lähellekään niin kipeät mitä ne oli.. Edes jotain hyvää siis

Joka päivä kyllä odottelen melko kärsimättömästi, että synnytys alkaisi, mutta yritän pitää mielessä, että suuri osa vauvoista tulee vasta lasketun ajan jälkeen. On se silti vaikeaa pysyä kärsivällisenä..

Limperi uskon, että sillä liikkumisella ja pystyssä pysymisellä on hyvä vaikutus. Itselläkin esikoisen synnytys venähti sinne 13h kestoiseksi, tosin luulen että osaksi siksi, kun virtsarakko oli todella täynnä, kun en tuntenut pissahätää ja lopulta en saanut pissattua. Kun rakko tyhjennettiin katetrilla, niin vauva laskeutui saman tien ja ponnistusvaihe alkoi.
Ja mäkin siis vietin koko avautumisvaiheen sängyllä maaten. Mutta vaikka olisin halunnut, niin mä en olisi edes pystynyt olemaan pystyssä, kun ne supistukset oli niin rajuja, että ne veti totaalisesti jalat alta! Toivon todella, että tämän toisen kohdalla kipu ei olisi ihan niin helvetillistä.

Linneat 39+6 Huomenna laskettu aika =)

 

Linneat pidän peukkuja että pääset pian tositoimiin!

mä supistuksen tullessa roikuin kotona keittiötason päällä, sairaalassa sitten korkealle nostettua sairaalasänkyänvasten nojaten, niin että koko yläkroppa oli sängynpäällä ja mies hieroi supparin aikana aina selkää. Ilman tukea en millään olis pysynyt pystyssä.

Ekassa synnytyksessä mulle kävi tuo sama juttu, en saanut käytyä vessassa ja rakko oli lopuksi valtavan täynnä ja katetrointi sitten onneksi auttoi. Varmasti se viivästytti slloin omaa synnytystä myös, ja se tunne oli ihan kamala

 

Onnea taas kaikille vauvan saaneille.

Täällä jo perjantaina toivottiin lähtöä synnärille, kun pitkin päivää supisteli...mutta niin sitä sai lauantai aamuna herätä omasta sängystä ja supistuksista ei enää tietoakaan. Selkäkin toiselta puolen aivan jumissa, ei auta mikään. :/ Voisi tuo asukki tuolta yksiöstään jo tulla.

Nyt on tullut sellainen tunne, että heinäkuun puolelle mennään...
(40+0)

 

Terveisiä Porvoosta! Tomera tyttö syntyi käynnistyksellä rv 41+2 juhannusaattona 21.6. Klo 23:30. Mitat 4070g 52cm ja pipo 35cm. Avosuutarjonta toi vähän haastetta ja tikkejä tuli 10. Ei ihan heti uudestaan, mutta vauva on ihana ja voi hyvin.

 

Miltsu Täälläkin imetys oli hankalaa alusta alkaen. Nännit olivat todella arat ja ajoittain avokki joutui pitämään väkisin minua paikallaan etten lähtenynt vauvan suuta karkuun. Sen jälkeen avokki kävi ostamassa rintakumit, joita käytin vähän reilu vuorokauden joka imetyksellä ja sen jälkeen enää vain ajoittain. Nyt taas kun pojalla ikää huomenna 3vko, olen käyttänyt kahtena viimeyönä rintakumia toisella rinnalla.

Itsekin kerkesin jo pelätä että kivut estävät minulla rintaruokinnan, mutta onneksi itselläni nuo rintakumit antoivat rinnoille mahdollisuuden levätä ja samalla pystyin imettämään poikaa. Ja meidänkin pojalla imuote on kyllä hyvä, mitä nyt lopussa saattaa ote välillä vähän herpaantua ja silloin tekee kyllä kipeää edelleen..

Murkku ja poika 1vko6pvä