35v+ odottajat, vol 3

Voi pyhä jysäys! Olen noin 1,5 viikkoa saanut unen siinä kahden-kolmen maissa yöllä, mutta viime yönä luin lehteä vielä klo 5 ja tämä yö onkin ollut sitten ihan huipennus: vieläkään ei nukuta. Ja eilen en nukkunut edes illalla. Voi hemmetti!!!! :eek: Ja sitten olen vielä niin herkkäuninenkin tällä hetkellä, että kun mies ihmisten aikoihin aamulla nousee, kuulen joka ikisen pienenkin kokahduksen enkä saa sitten enää unta. Ja jos tällainen rytmi jatkuu, saan kohta muuttaa hetkeksi johonkin yksikseni, sillä olen sitten niin persiille ammuttu täällä kotona, ettei sitä kukaan kauaa kestä. Odotan jo kauhulla, kun tytärpuoli tulee meille perjantaina ja kun hän on paikalla, on ääntä tietenkin aina enemmän, luonnollista, kun on lapsesta kyse, mutta kun nyt tuntuu, että ainoa oikea paikka meikäläiselle aamuisin ja päiväsaikaan olisi joku äänieristetty yksiö, jossa saisin rauhassa nukkua (...että sitten taas jaksaisin valvoa yön :headwall: ) Ei hittolainen, on tämäkin.... valvomiseen ei ole mitään erityistä syytä, en ainakaan tiedosta, ei satu mihinkään eli odotuksen ei nyt pitäisi olla tähän syypää. Edes vauvan masumöyrintä ei minua valveilla pidä, sillä en koko raskausaikana ole tuntenut vauvanliikkeiden haittaavan unensaantiani, jos vain muuten olen väsynyt. Voi apua, meinaa jo iskeä paniikki, että kuinka kauan tällaista jatkuu, koska tämä häiritsee kohta kovasti myös muun perheen elämää.....



Kiitos taas tsemppauksista!
Maanantaina verenpaineeni oli vähän koholla ja vielä tiistainakin aamupäivällä ja alkuiltapäivästäkin, mutta illalla paineet olivat laskeneet eli 111 / 74. Eron huomasi heti, en ollut illalla ollenkaan niin kireällä ja pahalla tuulella eikä päätäkään särkenyt enää niin kovasti.


Sarppa: Voi kun Vennu nyt pian paranisi! On niin sydäntä raastavaa nähdä, kun pieni vauva on esim. nuhassa. Odotin tänä syksynä kerran pääsyä neuvolalääkärille ja kanssani odotusaulassa oli nuori äiti, jolla oli melko pieni vauva, erittäin tukkoiselta kuulosti vauvan hengitys. Täytyi oikein salaisesti pienet itkut siinä tuolilla istuessa tirauttaa, yritin vaivihkaa pyyhkiä nenäliinaan silmäkulmistani kyyneleitä pois, kun vauvan krohina niin riipaisi sydämestä.....


Suloisia kuvia, Sarppa ja Säihke! Voi miten mahtavasti Hannes nukkuu, aika uskomatonta! Hanneshan se voisikin lähettää meikäläiselle unihiekkaa, koska isot säkit tuntuu sitä omistavan :D Voisin melko paljon maksaa ihan pienestä ripauksestakin, saati sitten puolikkaasta säkillisestä!


Nevi on mielessä.....

Nyt alkaa vähän uni painaa eli ei muuta kuin sitten sänkyyn. Ai niin, vielä yksi valituksen aihe tuohon nukkumistilanteeseen, sillä lyhyetkin unet jäävät hyvin katkonaisiksi, kun veskihätä vaivaa vähän väliä :(. Kyllä on juhlallista tämä loppuraskaus, nyt täytyy myöntää, että eipä ole ennen tällaistakaan tullut koettua eli nyt alan aavistaa, mitä naiset ovat tarkoittaneet puhuessaan loppuraskauden tukalasta olosta. Itsellänihän ei siis ole kipuja, mitä nyt kylkiä kivistää, mutta se on sellaista kokoaikaista jomotusta ja tukalaa tunnetta, ei varsinaista kipua eikä oksettavaa oloakaan voi laskea loppuraskauden riesaksi, sehän on jo vanha p¤%%nen "luottokamu" :kieh:. Mahakaan ei kauheasti paina, mutta tässä unettomuudessa ja jatkuvassa vessarallissa on mielestäni jo ihan eksotiikkaa alkutarpeiksi. Ensi viikolla voivatkin puhaltaa jo ihan uudet tuulet eli tämähän voi olla ihan pientä vielä tuleviin päiviin verrattuna, joten ei kun ilo irti ja vähäksi aikaa nukkumaan!!! Mukavaa päivän alkua kaikille!
 
Huomenta!

Ja anteeksi että en ole antanut kuulua meistä - on ollut hiukan haasteellisia öitä joten tässä ei valitettavasti ole päässyt oikein keskittymään sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta eiköhän tämä tästä :)

Meillä mini-mies kasvaa edelleen lypsymaidolla eli ympäri vuorokauden on pidettävä huoli siitä, että mini-mies juo vähintään 100 ml kolmen tunnin välein lukuunottamatta yöaikaa, jolloin saamme teoriassa pitää neljän tunnin ruokailuvälin; on tosin IHME jos herra nukkuu edes 3 tuntia putkeen yössä, joten jätetään teoriat sikseen :LOL:

Kävimme mini-miehen kanssa eilen jälleen neuvolassa ja olin onnesta soikea kun hän oli nyt 3240g ja 51 cm eli hän alkaa olla sen painoinen, mitä hänen olisi pitänyt syntyessään olla. Poitsu voi siis eriomaisen hyvin ja kasvaa kohisten vaikka ei mikään jättiläinen ole vieläkään.

Kovasti ovat vaan tuolla neuvolassa huolissaan minun henkisestä jaksamisesta... neuvolalääkärin puheista kuulee, että hän varautuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen kohdallani, sillä painotti että on normaalia jos noin rankka raskausaika jättäisi jälkensä ja kyseli kovasti vointiani. Vielä olen ihan kasassa, mutta ymmärrän toki että jonakin päivänä kaikki koettu stressi voi lähteä purkautuman...

Me täällä odottelemme lapsen iskää Ruotsista kotiin lauantaiksi jonka jälkeen pääsemme vihdoin opettelemaan vauva-arkea perheenä ainakin joulun pyhien ajan; muu riippuu täysin siitä, mistä hän saa töitä eli meillä on kaikki asiat edelleen levällään.

Olen rehellisyyden nimissä miettinyt monet kerrat sitä, kuinka moni nainen suostuisi elämään tämmöisessä epävarmuudessa kun ei tiedä perheen kuvioita 2 viikkoa pidemmälle... kysymys kun on kuitenkin melko isosta asiasta kun ei tiedä, onko sitä YH seuraavat 2 vuotta (tai ehkä ikuisesti) - kaikki kun riippuu siitä asuuko lapsen isä edes samassa maassa meidän kanssamme! Ja jos hän työllistyy Suomeen, meidän pitäisi vielä muuttaakin vuodenvaihteessa... huh, huh, mihinkähän olen oikein pääni pistänyt...

Muuten menee onneksi mukavasti. Vauva on sinänsä hirvittävän helppo vaikka onkin "kiukutellut" vatsavaivojensa takia muutamia öitä ja koira on sopeutunut huippuhyvin vauvaan, vaikka koiruus ei ymmärräkään sitä, miksi nyt ei lähdetäkään kilometrien mittaisille lenkeille; syy on yksinkertainen - täällä maalla on tiet paikkapaikkoin peilijäässä, joten teen mieluummin useamman lyhyen lenkin.

Mutta eipähän ole vapaa-ajan ongelmia kun lapsen hoitoon menee 3 tunnin jaksosta 1-2 tuntia ja koiran hoitoon puolesta tunnista tuntiin kun se on vielä pitkäturkkinen ja valkoinen - ei tartte miettiä mitä itse tekee; riittää että heittäytyy tilaisuuden tullen vaakaan niin loppukin vapaa-aika on täynnä ohjelmaa! :p

Pitemmittä puheitta... lapsenhoito kutsuu joten mukavaa päivää kaikille ja Neville pikaista toipumista; toivottavasti vauvanhaku onnistui ongelmitta!


Czarina & kuvassa tonttuileva mini-mies... tänään tasan 1 kk :heart:

 
CZARINAlla ja SÄIHKEELLÄ ihania pikku-tonttuja!! :heart:

Voi jospa osaisin ittekin laittaa kuvan tuasta omasta pikku-tontusta! :whistle:
Oon muutenkin vasta "kypsällä" ikää alkanut värkkäämään näitten tietsikoitten kans jotta tuntuu olevinaan kovin vaikealta saada kuvia tänne palstalle.
Onneksi osaa sen verran jotta digikuvat saan koneelle ja tilattua niistä perinteisiä paperikuvia! :LOL:

AKKIS:Yritä nyt eres johinkin aikaan vuorokautta nukkua.Synnytys tulee kuitenkin vaatimaan osansa.Enkä kyllä epäile jottetko yrittäisi nukkua ja sehän onkin eri asia jos unta ei kerran tule |O Mites sun onnituis käyrä illalla ennen nukkumaan menoa koiruuden kera ulkona pienellä happihyppelyllä??

Mutta nyt pakko painua hommiin....

åiti-66
 
Voi miten suloisia pikku tonttusia täällä näkyykään! :xmas:

Onnea Minnihiiri68:lle tytöstä :flower:

Nevin kuulumisia odotellessa...

Akkis: toivottavasti tosiaan saat edes jossain vaiheessa nukuttua. Mulla on vielä helmikuulle matkaa, mutta yövalvomisia nyt alkanut tulla. Ovat vielä kovin "lieviä", sillä herään siinä 03-04 ja valvon sitten tunnin tai pari. Nukahdan iltaisin kuitenkin edelleen hyvin siinä kymmenen maissa, joten ihan kohtuulliset unet ehtii saada. Nyt kuitenkin huomaa, että taitaa se vauveli viedä energiat, koska aiemmin en ole ollut päivisin väsynyt. Nyt jalat ovat alkaneet ilmoittelemaan väsymyksestä ja nytkin lepäilen sängyllä koivet seinällä

Maanantaina kävin neuvolassa:

paino -100g
pissa puhdas
RR 107/68
syke 156-162
hB 112
sf-mitta 26
liikkeet +

Sain kehotuksen syödä enemmän, koska kolmessa viikossa siis paino laskenut eikä massukaan ollut kasvanut. No, eiköhän se näin joulun aikaan korjaannu :snotty: Seuraava aika vasta loppiaisen jälkeen.

Täällä alkoi hetki sitten lumisade, onpa ihanaa! Ovat kuulemma lupailleet mustaakin mustempaa joulua, ainakin pääkaupunkiseudulle, sniif.

nimiko ja Sintti 31+1
 
Kävin tuon meitin 8kk:n neitosen kanssa neuvolassa ja laski se th sitten lasketun ajan kunnolla 18.8 olis sitten "ainon" syntymä aika saas nähä kuin käy.

Terkkari kyseli jaksamiset ja ne tavan omaiset että oliko suunniteltu :LOL: Niin no joo jos tää jo kahdeksas niin luulin meitin jo tietävän miten sitä raskaaksi tullaan.

Lapsille ei olla kerrottu mitään ja tuskin kerrotaankaan vähään aikaan. Kun meillä tua suku ei oikeen hyväksy tätä meitin elämäntyyliä ja sitä että lapsia on näin paljon. Niin miksi mä mieltäni pahoittaisin ihan tarkoituksella.
"lähetän sitten niille laitokselta tekstarin kun kaikki on ohitse" Parille serkulle olen sanonnut ja usealle ystävälleni jotka edelleen jaksavat olla onnellisia siitä että meille tulee vaavi.

Mutta nyt joulu juttuja tekemään.. :xmas:

Spooky ja Aino 5+1
 
Sarppa:toivottavasti pikkuinen tervehtyy pian.Suloisen näköinen =)
Akkamänty:kurjaa tuo sun unettomuutes :hug: Toivottavasti saat rytmin kunnolliseks.
spooky:no onpas teillä kurjia sukulaisia.Kyllähän se on jokaisen parin oma asia montako on toiveissa.Mukavaa odotusta sinulle.
Kävin piristämässä itteeni käymällä parturissa.Millä tän väsymyksen ja saamattomuuden saa pois???Flunssa onneksi alkaa jo hellittään.tilalle tuli suunnaton väsymys.Kuvotus on herkkä liian pitkiin ruoka väleihin.Siltä osin onneksi helpottaa.
Mietityttää vaan,että onko kaikki ok,kun varhais ultrassa kävin 9+1 ja seuraava neuvola on vasta tammikuun puolen välin aikoihin.Mielestäni liian pitkä väli.
Mitenkäs Nevin synnytys mahtoi sujua?
Kiva,että uusia tulee lisää =)
Kaikille mukavaa joulun alus aikaa =)
äiti-kengu ja pikku-kengu 11+3
 
Zantra
Tervetuloa uusille pinolaisille ja onnittelut plussista! Uteliaana täällä kyselen, että odotatko Hyrinä ensimmäistä vai löytyykö isompia sisaruksia? SpookyMamalta taas en malta olla kysymättä isompien sukupuolijakaumaa? Sukulaisiasi en kyllä ymmärrä, mutta noh, onhan tähän ikään törmännyt muihinkin asioihin mitkä menevät yli ymmärryksen.

Czarina, Säihke ja Sarppa, ihania vauvakuvia! Tässä oma malttamattomuus vaan kasvaa vaikka toisaalta tuntuukin, että viikot vierivät huimaa vauhtia.

anjamarita, kiva kuulla hyviä neuvolakuulumisia! Neuvolassa käyminen on ihan erilaista kun ei tarvitse etukäteen jännittää onko vaikkapa painoa tullut "tarpeeksi" lisää.

Nyt nukuttaa niin hirveästi, että lisää juttuja sitten paremmalla ajalla.
Hyviä vointeja kaikille!
Zantra 28+6
 
Huomenia taas kerran. Minähän se täällä.... Nukuin vähän vaille iltayö kahdestatoista vähän yli kolmeen, sitten oli pakko nousta, kun ei unta enää riittänyt. Eilen nukuin sieltä aamu puoli 7 vähän vaille yhteen päivällä ja vielä uudet unet iltapäivällä noin kahdesta neljään, jotta kyllä nyt on nukuttu, kunhan vielä asuisin jossakin muualla päin mualimaa, ei olisi mitään ongelmia :LOL:

Äiti-66: Heippa taas sinullekin :wave: Totta töriset, että tällä hetkellä ulkona tulee oltua liian vähän eli ihan varmasti vaikuttaa tähän uniongelmaan. Täytyy skarpata, ja voisihan sitä nytkin lähteä ulos, täytyy nyt katsoa vielä hetken aikaa viitsiikö sitä.... :ashamed: Eli tuosta viitsimisestähän on tällä hetkellä ilmiselvästi kyse, kun tuntuu, ettei pitkään jaksa nyt kävellä, niin ei sitten tule lähdettyä lainkaan. Toki, voisihan sitä vain seisoskella ulkona pitempään, saisi happea. Sitä taidan huomenna koittaa, tämä ei ole mikään vitsi, sillä ulkoilmaa varmasti tarvitsen nyt enemmän kuin kauppareissuilla tulee tehtyä. Mutta ihan oikeassa olet, että ulkoilla pitäisi PALJON enemmän. Jotenkin viimeisen 1,5 viikon aikana kauhea kokovartaloväsymys on iskenyt, tuntuu, ettei kotitöitäkään jaksa tehdä enää kauheasti eli tulee sitten vain istuttua tai makoiltua ja esim. lueskeltua tai katsottua tv:tä/videoita. Eli tämän vähäisen liikkumattomuuteni laitan kyllä nyt loppuraskauden piikkiin, kun ei voi kauheasti syödä, ei jaksa liikkuakaan kauheasti. Illallakin iski taas niin hirveä oksettava olo, että jo toivoin oksennuksen tulevan, mutta onneksi sain unen päästä kiinni. Nyt kun kolmen aikaan heräsin, olikin vähän nälkä, kun illalla ei mennyt oikein mitään alas, nälästä huolimatta.


Eli näin taas itsekästä tekstiä täällä, eikä mitään positiivista.... Tämä pahaolo nimittäin alkaa vähän taas v#¤%&aa. Ja pyydänkin anteeksi ihmisiltä, etenkin uusilta, etten välttämättä jaksa aina kommentoida kaikkia juttujanne, vaikka niitä luenkin. Ihanaa, että tulee uusia ihmisiä joukkoomme! Tervetuloa, Spooky ja Hyrinä! Muistan nimittäin vielä omat alkuajat ja voi sitä epävarmuuden määrää.... Tuntui kuitenkin mahtavalta löytää ikäisiään odottavia ihmisiä täältä virtuaalimaailmasta. Joo, eipä tuo epävarmuus tässä raskauden aikana juuri mihinkään kadonnut :ashamed: ja nytkin on alkanut mielessä kummitella huoli lapsen terveydestä, varsinkin kun en mennyt lapsivesipunktioon. En edelleenkään kadu, ettei sitä tehty, pelkäisin edelleenkin liiaksi keskenmenoa, eli seison päätökseni takana vankasti, mutta on vain alkanut huolestuttaa, että millainenhan se meidän odotustarinan loppu ja uuden elämän alku onkaan..... Tiedän, huolehtimisella ja pelkäämisellä ei mikään asia parane, mutta kuten jo vanhemmat palstalaiset tietävätkin, ei "tiikeri raidoistaan" tunnu mihinkään pääsevän eli minun täytyy ilmeisesti koko ajan pelätä jotakin, että osaisin olla ja elää... jos ei oma luonne välillä ärsyttäisi niin jopa ehkä naurattaisi.....


Spooky: Mahtava perhe teillä!

Nimiko: Argh!!! Kun vähänkin kuulen neuvoloiden painokommenteista, tekisi mieli kiljua!!! Olit laihtunut vain 100 g!!!! Justiinsa taas joo..... Anteeksi nyt vain, jos täällä on joku alan ihminen, mutten voi olla tuskastumiseltani kommentoimatta, että syntyvätköhän neuvolaihmiset tuollaisina "samanrotuisina"..... :LOL: Laitoin tuon naurumerkin, koska toisaalta naurattaa tuo neuvolakulttuuri, ja toisaalta sitten taas tekee ihan sitä "päinvastaista" #¤%%&! Toki, parin tai vähän useammankaan ihmisen vuoksi ei pitäisi yleistää, tiedän kyllä, se ei ole reilua. Joka alalle mahtuu erilaisia persoonallisuuksia.


Czarina: Voi että, miten suloinen tonttu kuvassa onkaan!!! Pitäisiköhän taas vähän tirauttaa pari kyyneltä :ashamed: :D ..... puolustus: mutta kun on tuo mieli niin herkkänä.....

Kuten olen jo aiemminkin sanonut, olen jo pitkään ihaillut henkistä voimaasi. Tosin, tiedänhän se minäkin jo tähän ikään mennessä, etteivät henkisesti voimakkaat ihmiset hekään loputtomiin kestä, joten ymmärrän lääkärin huolen. Ja olen samaa mieltä kanssasi, ettei moni nainen raskaana ja vauvan ollessa noin pieni kestäisi tuollaista epävarmuutta. Voimia sinnepäin ja ihanaa, että vauva voi hyvin. Voi että mikä tonttu, vieläkin täytyy ihmetellä moista suloisuutta!


Äiti-kengu: Itse olen ollut samanlainen huolehtija. Mitä, jos soittaisit neuvolaan ja kysyisit, josko voisit kuulla sydänääniä jo ihan lähipäivinä, eihän siinä kauaa menisi.....


Joo, koira nukkuu ja kuorsaa viereisellä tuolilla, päätäni särkee, mutta nukuta ei, väsyttää kylläkin. Jospa minä nyt sitten hakisin aamuisen lehden ja olisin samalla vähän tuossa pihassa töllistelemässä, josko näkyisi tontun jalanjälkiä :D Tytärpuoli niitä vielä yrittää metsästää, vaikka usko joulupukkiin ja tonttuihin meinaakin kovaa vauhtia jo hiipua. Kun ollaan juteltu asiasta, olen sanonut, että noissa uskonasioissa, oli kyse sitten esim. kristinuskosta tai vaikkapa tästä tonttukulttuurista, jokaisella saa olla oma mielipiteensä, ei ole oikeaa eikä väärää, jokainen saa ja on suotavaakin muodostaa oma käsityksensä ilman, että kukaan tuomitsee. Tytärpuoli on sitten ollut ihan tyytyväinen, mutta kun muutamat koulukaverit eivät enää usko joulupukkiin, on vähän vaikea pitää yllä puhdasta lapsenuskoa, varsinkin kun tietää, että lapset herkästi arvostelevat toistensa valintoja. Mutta vielä meillä kyllä tonttu tuo joulukalenteriin yllätyksiä joka yö ja tyttö odottaa niitä aivan innoissaan. Täytyy sanoa, että jos en olisi näin väsynyt, voisin jopa todeta, etten pitkään aikaan ole niin paljon nauttinut joulun tulemisesta kuin tänä vuonna. Varmasti johtuu toki raskaudesta mutta myös siitäkin, etten ole ollut tuolla työelämän pyörteissä ja joulunalushärdellissä rättiväsyneenä mukana vaan olen ihan rauhassa saanut fiilistellä joulun tuloa kotosalla esim. kynttilöitä poltellen ja jo monet torttupellilliset leipoen. Että jos on välillä tämä kotona oleminen ja oman navan pohtiminen esim. ahistanutkin, niin onpa sillä myös positiivinen puolensakin.

Mutta hei, nyt lehden hakuun ja pihalle. Hyvää alkanutta päivää kaikille!
 
Hei!
Tulin vain tuolta kuumeilupuolelta toivottamaan tänne siirtyneille Oikein rauhaisaa ja mukavaa Joulua :xmas:

Minnihiirelle sydämmelliset Onnittelut tyttövauvasta :heart: :flower:

Muistinkin väärin tuon Nevin, kuvittelin että tänään sektio mutta onkin jo mennytkin 16pv. Toivotaan että kaikki on mennyt hyvin :heart:

Hyvää Joulua ja Onnellista odotusta kaikille :heart: :xmas:
T: Pikkukakkosen haaveilija kuumeilupuolelta


 
Hei ja huomenta :)

Elikkä meillä menee tää lapukaiset näin T-92, P-95, T-97, T-00, P-04, P-07 ja T-08. Nyt ei vilä voi sanoa kumpaa odotellaan mutta nimekseen sai Aino

:heart:
Saas nähä kuinka käy.

Kumma kyllä heti kun tein testin niin alko toi kuvottava olotila kummitella ja varsinkin tolleen päiväsellä.

Jaahas pitäis jaksaa näitä joulu juttuja vielä muutama päivä ja sitten kaikki onkin tehty.
 
akkamänty: taidan kyllä soitella huomenna neuvolaan.Sen muistan,että tulee töihin tammikuun 7 päivä,mutten muista miten loma alkaa.
Iltapäivä kuvotus on taas voimistunut.Väsymys on valtava.Liikkeitä tässä jo kovin odotellaan,että sais tuntea ne hennot potkut :heart:
Nyt tuli omaa napaa pelkästään :ashamed:
Mukavaa joulun odotusta kaikille :xmas:
 
Heipsansaa! Ultra terveisiä laitan.... eilen rv 32+6 vauva jo 2800g! Heti joulun jälkeen uudestaan ultraan ja lapsivesinäyte otetaan, josta tarkastavat vauvan voinnin; tuon sokerin takia siis. Hyvin kasvanut ja sydänkäyrä ok, reippaasti liikkuu potkien ylöspäin! Ei siis ihme, että vessas saa mamma ravata ja nukkuminen tosi vaikeaa. Insuliineja jälleen nostettiin... :ashamed:
Mutta vauva voi hyvin! :heart: =)

mantana ja pikkuinen "Toivo" rv 33+0 :heart: POKS tänään!!! :xmas: :wave:
 
Heipsan tännepäin. Tässä vain aikani kuluksi merkkailen.


Suloinen kuva pojastasi, anjamarita. Kyllä näyttää kuvassakin poika niin hyväntuuliselta, ja isot tummat silmät!


Hienoja ultrakuulumisia, mantana! Ja hyvä kun insuliineja nostetaan, jos siihen on tarvetta.


Saitko, äiti-kengu, neuvolaan yhteyden?

Tänne ei kummempia. Uniongelmat jatkuvat, mutta mitäpä tuosta sitten enää jauhamaan, kun nyt on saanut kumminkin aamupäivisin nukuttua ja vähän myös iltapäivisin. Tiedän, että moni ajattelee, että tyhmä, kun nukkuu iltapäivisin, ei ihme, jos ei uni tule yöllä. Mutta kun se väsymyksen tunne on niin voimakas, ihan erilainen kuin ei -raskaana ollessa, tuntuu, etteivät silmät pysy auki eikä muutenkaan pysy tolpillaan, joten on pakko mennä silloin nukkumaan kun nukuttaa.


Mukavaa päivää kaikille! Voi että kun on harmaa keli....
 
Czarina: Onpas suloinen minimies :heart:
anajmaritan tyttökin aivan suloinen
akkamänty en saanut terkkaa kiinni :( Tarvinnee toivoo,että kaikki on kunnossa.
äh,kun harmittaa tän kämpän sekaisuus.Huomenna olis tarkoitus tehdä suursiivous.Jospa aamusta olis enemmän energiaa.tälläi iltapäivästä illasta ei kyllä ole.
Mukavaa viikonloppua kaikille :xmas:
 
Anteeksi, anjamarita! Sen kyllä huomaa, ettei kauhean tarkka ole jaksanut olla, yleensäkään. Pahoittelut. Mutta suloiset silmät tytöllä on, niin syvän tummat että.... Joudun muuten aika usein pyyhkimään kirjoittamiani sanoja, siitäkin huomaa, etten kauhean tarkka jaksa nyt olla :D

Äiti-Kengu: Miten lähialueen muut neuvolat? Jos soittaisit jollekin toisella ja kertoisit huolesi, eihän sydänäänten kuuntelemiseen kauaa mene. Voivat tietenkin tyrmätäkin ehdotuksesi, mutta jos jaksaisit yrittää... Itse vain olen ollut sellainen huolehtija, että olen sitten tilannut ajan vaikka yksityislääkärille, jos en ole pystynyt saamaan hermojani muuten kuriin....


Eipä kummempia, paitsi huomenaamuna täytyy herätä kuuden jälkeen ja lähteä tytärpuolen joulujuhliin. Eipä siinä muuta, mutta kun muutamana viime yönä olen saanut unen vasta kuuden jälkeen.... Tässähän tulevat villit opiskeluvuodet mieleen, kun tappiin asti oltiin baarissa, sen jälkeen kaverin luona jatkoilla ja sitten aamu kuudeksi töihin (opiskelurahoja tienasin), jossa piti tarpoa seitsemän- kahdeksan tuntia. En muista, että olisi ihan kauhean tiukkaa tehnyt, tuolloin vähän yli parikymppisenä :LOL:


Öitä!
 
Kiitos kaikille onnitteluista!

Meidän pieni prisenssa syntyi Lucian-päivänä, lauantaina 13.12.2008 klo 20:13. Pituutta neidillä oli 52 cm ja painoa 3960 g.

Sairaalassa kuluikin sitten kokonainen viikko, eilen pääsin vihdoinkin kotiin.

Meillä ei sitten synnytys mennyt ihan niin kuin elokuvissa, jossa vain ponnistetaan pari kertaa ja homma on sillä selvä :LOL:

Synnytys käynnistettiin raskausviikolla 42+1. Aamulla yhdeksältä mentiin synnärille ja siitä se sitten lähti kalvojen puhkaisulla ja oksitosiinitipalla. Säännölliset supistukset alkoi vasta iltapäivällä klo 15 ja sitten homma etenikin ihan kiitettävän nopeasti. Alkuajan kestin ilokaasun voimin ja sitten kun kivut kävi liian koviksi, sain kohdunkaulan puudutuksen. Se auttoikin tosi hyvin ja poisti kaikki kivut joksikin aikaa ja pystyin hyvin lepäämään. Ponnistusvaihe alkoi noin 19.30 aikoihin, siinä vaiheessa ei enää puudutuksesta ollut mitään apua...

Käynnistyksen takia kroppa oli tosi kovilla ja supistusten kesto lyheni niin, että en yhden supistuksen aikana ehtinyt kunnolla ponnistamaan ja omatkin voimat alkoi olla aika finaalissa, joten lopulta vauva autettiin maailmaan imukupilla.

Istukka ei sitten suostunut irtoamaan itsekseen, joten meikäläinen vietiin leikkaussaliin sen irrottukseen. Toimenpiteen piti olla ohi puolessa tunnissa, mutta siinä menikin sitten pari tuntia, kun menetin pajon verta (yht 2 litraa). Huoneeseen pääsin siis joskus klo 23 maissa ja kyllä oli veto pois...

Vauva oli yön kätilön ja lastenhoitajan hoivissa, koska olin sen verran heikossa kunnossa, ettei musta olisi paljon ollut vauvelin hoitajaksi :) Edes vessaan en päässyt, kun pyörrytti niin paljon. Hemoglobiini oli hurjat 77, joten sunnuntaina mulle annettiin 2 pussia verta, sen jälkeen pysyin jo sen verran pystyssä että pääsin jo vessaan ilman tajun menetystä.

Eikä tässä vielä kaikki... Tiistaina mulle nousi sitten kuumetta 38,5 astetta ja verikokeet osoitti, että tulehdusarvot oli koholla. Mulle annettiin sitten antibioottia suoraan suoneen kolmen päivän ajan ja tulehdusarvoja seurattiin koko ajan. Torstaina arvo lähti jo laskuun, mutta kotiutuslupaa ei silloin vielä tullut. Eilen sitten arvo oli jo ihan hyvä, joten viimeinkin pääsin kotiin :)

Kyllä on ihana olla kotona! Sairaalassa en pystynyt kunnolla nukkumaan, kun oli liikaa kaikenlaisia aikatauluja (ruokailut, verikokeet, antibiottiannosten antaminen, vauvan syötöt, ...). Aina just kun olin nukahtanut, niin joko mua tultiin kiusaamaan neulojen kanssa tai sitten vauva heräsi :eek:

Viime yönä sainkin sitten nukuttua tosi hyvin, vauvakin heräsi vain pari kertaa yöllä syömään ja nukahti sen jälkeen aina ihmeen nopeasti.

Nyt sitten yritän vain lepäillä ja odotan joulua, epparihaava on pirun kipeä, joten yritän pysytellä vaakatasossa mahdollisimman paljon, jotta se paranisi pian. Jouluruuat on vielä käytävä ens viikolla hankkimassa, mutta muuten en aio ottaa mitään stressiä jouluvalmisteluista.
 
Enpä ole tänne hetkeen kerennyt. On vähän sama tilanne kuin Czarinalla, kun meillä on pikkuinen kova syömään ja heräilee n. 2-3 h:n välein syömään.

Czarina Pikkuprinsessa Netta menee kohta minimiehen ohi. ;) Olimme ke 1 kk:n neuvolassa ja PAINO 2925 g ja PITUUTTA 49 cm. Kilon verran on jo painoa tullut neidille. Juo yleensä helposti n. 100- 120 ml maitoa pullosta ja imee rintaa usein molempia pitkään päälle.
Yöt pärjäämme ilman pullomaitoa imetyksellä ja nukkuu joskus jopa 4 h kerrallaan. Saan vähän itsekin silloin nukkua, ellen tee muuta kuten nyt kun voisi nukkua. :) Lypsän itse kaiken maidon, en ole muuta tarttenut. Kerralla menee se lypsetty määrä usein ja jos vähän pidempi paussi esim. nukkuu, lypsän pari pullollista jemmaan jääkaappiin. :D

Uskon että 3 kg on jo rikki painossa, kun sitä tulee niin hurjan nopeasti ja tuntuu jo kun neitiä kantelee että painoa tullut. Nostaa alustalta mahallaan ollessa päätään, tehnyt sitä jo jonkin aikaa ja pitää itse pullosta kiinni molemmin käsin, mulla on kuviakin, ellette usko. Pitää usein kyllä mua sormesta kiinni kun pidän pulloa. ;) :heart:

Kun kasvavat kovaa, siksi heräävät usein syömään eli tiheämpäänkin nämä pienet. Lisäksi tulee myös tiheän imun jaksoja alussa vauvoille.

Akkis Kyllä se on ihan tavallista, että unettomuusaikoja tulee enemmän loppuraskaudessa. Mä ainakin heräilin veskiinkin tosi usein ja nukkuma-asentoa ei meinannu millään mieluista löytää. Tämä kaikki valmistelee vain vauvan kanssa yövalvomisiin ja lähinnä -syöttöihin. Meillä ei muuten valvota, kuin herää syömään. Joskus vaipan vaihdon yhteydessä voi alkaa vähän seurustella, mutta nukahtaa yleensä kun on maitoa maha täynnä.

Meillä pikkuneiti kovasti jutustelee pehmokoiralleen ja pupulle. Samoin seuraa tarkasti päätään kääntäen mobilessa olevia nalleja, kun ne pyörivät siinä hoitopöydän yläpuolella. Seuraa myös isompien sisarusten touhuja ja tarkkailee kasvoja kun jutellaan.

Netta söi viimeksi n. 22.30 ja nukkuu vieläkin. Herää varmaan kohta syömään. Saa antaa nukkua yöllä pidempäänkin. Ei ole tarttenut muutenkaan herätellä enää syömään, itse tietää koska nälkä ja sitten usein onkin tosi kova nälkä herätessään. Itkee pienellä äänellään, mutta hyvin kuuluu kun herää, usein vain ähisee kun herää nälissään.

Minnihiirimulla kans istukan irroitus samoin esikoisen aikana ja menetin verta kans aika paljon ja sain pari pussia verta.

Nyt kun meillä ja teillä on vauveleita, uni on vielä kauan pätkittäistä, vauvan kuuluukin herätä syömään öisin, tilanne helpottuu n. puolen vuoden iässä, itse olen jatkanut yösyöttöjä niin kauan kuin on tarpeen. Vauva- ja lapsielämään kuuluu heräilyt milloin minkin takia saa unohtaa hetkeksi pitkät unet, mutta kasvun edellytys on että yölläkin syödään. En pidä sitä itse mitenkään kummallisena, väsyttäähän ne pätkäunet, mutta kaikki aikanaan. Nauttikaa nyt vain vauvoistanne, meidän 2-vuotias neiti tulee vieläkin väliimme nukkumaan. Nukkuu kuitenkin suht rauhallisesti yöt.

Olemme olleet flunssassa yli viikon ja Neealle määrättiin kuuri korvatulehdukseenkin. Pienin ei ole onneksi sairastunut, on vielä varmaan suojaa ja äidinmaitohan suojaa myös.

Öitä teille! Pikkuneiti kuuluu heräilevän :heart:
 
Itse muuten nukuin sairaalassa ollessani paremmin kuin pitkiin aikoihin. Ensin prenalla ollessani heräilin vain n. 1-2 krt yössä ja vierihoito-osastolla ollessani nukuin 6-7 h yhtä kyytiä.

Mun synnytys taisi sitten olla kuin elokuvista, menin synnytyshuoneeseen n. 13.30-14 ja olin silloin sen 4 cm auki, kuten olen tainnut jo kertoakin. Kalvot puhkaistiin melko pian ja synnytys lähti käyntiin, tipalla autettiin ja avautuminen kesti joitain tunteja, kun sain spinaalin, aukesi kohdunsuu hyvin pian täysin ja tunsin supistuksen ja vauva olikin jo tulossa. Ponnistin ilman kipuja 2-3 krt ja siinä se oli. :LOL:

Kävelin siitä suihkuun ja sitten vähän myöhemmin osastolle. En edes oikein tajunnut synnyttäneeni, kun kipuja ei ollut ja ompeleita, joita on ollut edellisissä. Synnytys oli tosi helppo ja suht nopeakin. Ajatella, synnytyksestä on jo kuukausi aikaa, olen hyvässä voinnissa yöheräilyistä huolimatta. Nukun syötön välit aina kun kerkeän. Äsken tyttö tankkasi ja tulin vielä pikaisesti tänne, kun ei tiedä koska taas kerkeen.

Oikein mukavaa joulunodotusta teille kaikille!

Tervetuloa mukaan myös kaikki uudet! :heart:
 
Moi Neeanäiti :wave: Ihanaa, että joku muukin valvoo täällä.... Tietenkin monet vauvansa saaneet valvovatkin, tottakai, mutta oli kiva lukea yöllinen viesti. Juuri tuli sellainen olo, että olisi niin mahtavaa jutella jonkun kanssa, ihan livenä, mutta vuorokauden aika "hiukan" rajoittaa :LOL: Miestäkään en kehtaa herättää, joutuu sen verran jo meikäläisen narinaa päivisin kuuntelemaan, että nukkukoon edes yönsä rauhassa :LOL:


Meikäläinen on saanut nuhan, h#¤%&tti soikoon. Muutenhan tässä ei mitään kummallista vaivaa entuudestaan vielä ollutkaan, saamari: oksettaa lähes koko ajan ja kylkiä jomottaa myös lähes taukoamatta + sitten tämä unettomuus, päätä särkee. Oliko muuta....? Eiköhän noilla jo pärjää. Kai tämä unettomuus sitten valmistaa "johonkin" tulevaan, nimittäin koskaan aiemmin elämässäni ei tällaista unettomuutta ole esiintynyt. Tänä yönä ensimmäistä kertaa on tullut mieleen, että kuinkahan kauan tällaista olotilaa vielä jatkuu.... Turhaahan sitä on miettiä, mutta kun ei oikein meinaa tajuta, että laskettu aika ihan tosissaan häämöttää ja että ihan oikeasti mikä hetki tahansa voisi olla lähtöhetki sairaalaan. En oikein osaa tajuta, että sitä todellakin on niinkuin päähenkilö maha-asukin kanssa nyt "tässä jaksossa" . Kun esim. eilen juttelin tytärpuolen joulujuhlissa muutamien tuttujen kanssa ja vastailin heidän kysymyksiinsä mm. joulusta, en oikein kykene tajuamaan, että minähän se olen tässä menossa lähiaikoina sairaalaan eikä esim. se vierustoveri, vähän niinkuin katsoisin elämääni ulkopuolisena. Kuulostaako skitsolta :D Joo, eiköhän todellisuus lyö sitten joku hetki tajuntaan kuin sadan kilon leka päähän, eipä olo sitten enää varmasti tunnu olo ulkopuoliselta :LOL:


Mukavaa, Neeanäiti, että pikkuinen tuolla vauhdilla kasvaa! Minä puolestani edelleenkin olen konkreettisemmin tajunnut, mitä nyt merkitsee se, etten mennyt sinne lapsivesipunktioon. Että todellisuus on vielä edessäpäin, ja kun ei tiedä eikä oikein kai haluakaan kaikkia vaihtoehtoja nyt ajatella näin yön pimeinä tunteina..... Nyt on juuri sellainen lapsellinen olo, että olisi kiva kuulla, että joku lohduttaisi ja sanoisi, että kyllä kaikki hyvin menee, vaikka eihän lohduttaja voi tulevaisuudesta tietää. Eihän tässä pitäisi enää pitkää aikaa mennä, mutta siltikin vähän pelottaa tulevaisuus.


Joops, täytyy kaivaa joku dvd esille, että saa tämänkin yön kulutetuksi. Muuten voisi touhutakin jotakin, esim. silittää, mutta kun tuo oksettava olo yleensä touhuamisella vain pahenee, niin täytyy taas kerran miettiä paikallaan olevaa ajankulua. Nevi tuli taas mieleen, että mitähän sinnepäin kuuluu....?


Mutta heissulivei taas kaikille!
 
Huomenta,
Akkis: susta on tullut kyllä todellinen yöeläjä. Mutta muistaakseni tuo on täysin normaalia. Loppuajasta ei millään tahdo pystyä nukkumaan. Keho käy kuin ylikierroksilla. olo on levoton ja tietty se nukkuma-asento ei tahdo niin vaan löytyä. Varmasti myös ajatukset synnytyksestä ja vauvasta askarruttavat, mutta hyvin se menee. Itsekin olen nyt jotekin tässä keskiraskauden vaiheessa alkanut ajatella, että vauvalla on varmaan kaikki hyvin. Toki nyt alkaa tuo synnytys mietityttämään, että mitenköhän tämä kroppa sen nyt jaksaa, mutta täytyypä siinäkin edetä vaan hetki kerrallaan.

Minnihiiri68: olipa sinulla sairaalareissu. No ihanaa kuitenkin, että nyt olet kotosalla ja voitte jo molemmat hyvin. Ota nyt vaan rennosti joulun kanssa. Vauvan ja sinun hyvinvointi on nyt tärkeintä!

Itse tuntuu ihanalta olla jo näin pitkällä, enää vain reilu kolme kuukautta. Kivaa kuulla, kun vauvelit kasvavat ja samalla toivon, että mullakin olisi jo pikkuinen tuossa sängyn vieressä. Mua nukuttaa kyllä todella hyvin, viime yönäkin meni 11 tuntia, tosin välissä ravasin veskissä 5 kertaa. Päivisin olen tosi energinen, mutta sitten illalla ihan simppi. Eipä voi telkkarista mitään puoli kymmenen jälkeen katsella.

Tänään laittelen vähän joulukoristeita ja ostoslistaa jouluruokia varten. Osan ostimmekin jo eilen, niin ei sitten kerralla tarvitse monta kärryllistä hankkia. Kaikki säilykkeet, kuivat tuotteet yms. säilyvät kun voi hankkia jo nyt ja tuorejutut sitten ensi viikolla. Mies paistaa kinkun varmaakin jo huomenillalla. Lahjat on kaikki paketoituina valmiina, mutta toki sitä vielä voi jotain kivaa eteen sattua, jos kaupoissa vielä käy. Meille ei nyt tule pukkia, vaikka varmaan ehkä se vielä olisi ollut paikallaan, mutta ensi vuonna sitten taas, kun tämä taapero masussani on kanssamme joulua juhlimassa.
Eilen juhlimme perheen kesken lasten hyviä todistuksia, vaikka nuorimmainen ei vielä todistusta saanutkaan. Ihanaa, kun nyt on lomaa ja ei ole kiire minnekään,

nautinnollista sunnuntaipäivää, mimuli ja Taimi-poitsu tänään 25 viikkoa
 

Yhteistyössä