4 vuotiaan kirjaintenopettelu

meillä 4 vuotias haluaisi kovasti oppia kirjaimia. miten te olette halukkaille opettaneet, ihan itse kirjoittelemalla, vai oletteko ostaneet jotain aapisia tai muuta mihin pystyy kirjoittamaan.
meillä on kaksi kirjaa joissa aakkoset, mutta pelkkä näyttäminen ja lukeminen ei kyllä enää riitä.

 

Minulla kanssa juuri 4v täyttänyt poika, joka on kiinnostunut kirjaimista. Kirjoittaa nyt oman nimensä ja harjoittelee myös kavereidensa nimen kirjoittamista. Kun luemme jotain kirjaa, niin usein kyselen, että mikäs kirjain tämä on, entäs tämä jne.. Poika voi harjoitella myös kirjoittamaan mallista niin, että itse teen mallin ja poika kirjoittaa perässä.
Myös tietokoneella haluaa itse kirjoittaa esim. nettiosoitteita, kun vain luettelen kirjaimet.
Ja kannattaahan sitä ostaa vaikka joku tehtävä kirja jos innostusta riittää

Esim eskarissa harjoittelevat kirjaimia muovailemalla, lumeen tallaamalla, hiekkaan piirtämällä ym...

 

meillä tuossa iässä mangeetti-kirjaimet olivat kova sana.

 

Meillä sellainen iso kirjainjuliste, joka kiinnitetty pojan sängyn yläpuolella. Kunkin kirjaimen kohdalla on joku sillä kirjaimella alkavan jutun kuva, esim. L niin kuin lehmä. Joka ilta ennen nukahtamista käydään läpi sitä julistetta, poika on ihan innoissaan. Tätä jatkunut jo useampi kuukausi. Joku kirjainhimo sillä on, ja hyvä niin. (Ikää 3,5 vee)

 

Meijän pikkumies oppi kirjaimet ihan yhtäkkiä. Ei varsinaisesti edes opeteltu yhdessä. Kaippa kohta menee niin päin että poitsu lukee äitilleen iltasadun

 

2,5vuotiaana tyttö oppi kirjaimet nuista magneettikirjaimista. ja kaikkien perheenjäsenten ja tuttujen nimien alkukirjaimet oli ne, mistä muisti, mikä kirjain on mikäkin..eli o niinku olli jne..
nyt sitte tietokoneella kirjotusohjelmalla on saanu vapaasti kirjotella.

 

Tehtäväkirjat ovat hyviä. Kirjakaupoista löytyy, monenlaista on tarjolla.

 

Taalla Englannissa voi tulla jo paineita - ainakin vanhemmille- kun 3-vuotiaana Nursery School:ssa testaavat kielellista ja matemaattista osaamista seka syksylla etta kevaalla. Huolettaa, miten lapsi parjaa ens vuonna, kun siirtyy esiluokalle, jos ei kaikkia numeroita ja aakkosia osaakaan, ja kun pitaisi jo osata vahennys-ja yhteenlaskujakin!. Onneksi meidan 3-vuotias on itse innokas oppimaan uutta ja haluaa tehda tehtavakirjoja, joita olen ostanut jos jonkinmoisia. Jotenkin vain ihan surettaa nain aikaisin oppiminen ja opettaminen. Ens syksyna koulupaivatkin on 9-15 joka paiva! Mita sita sitten iltapaivalla enaa kerkeaa ja jaksaa yhdessa touhuta tai kayda jossain noin pitkan koulupaivan jalkeen. Kun ois se Suomeen paluu vain himpun verran helpompaa...