40+ SO WHAT (VOL.11)

  • Viestiketjun aloittaja Ottis
  • Ensimmäinen viesti
Voimahalit ottikselle :hug:

Mur-mur ja mahdotontako, toivotan teille yllätysplussia!:) ja toki kaikille muillekin plussia testeihin! Plussatuulia uusiin kiertoihin niille, joiden luona täti on vieraillut!

Tervetuloa Morticia =)

Minulla piinapäivät lähenevät... Noin viikon kuluttua saattaisi olla testauksen paikka, taikka sitten odottelen rauhallisesti menkkoihin saakka. En kyllä ole sitä kyennyt aiemminkaan tekemään, joten ehkä esim. sunnuntaiaamuna kaivelen testin esiin. Aiemmista raskauksistani muistelen, ettei minulla ennen testin tekemistä ollut mitään oireita, saa nähdä onko samanlaista edelleen, vai pitäisikö yrittää jotain oireita kehitellä ;) Olen kyllä ollut mestari oireiden kehittelyssä nyt tätä kolmatta haaveillessa, on ollut nännit välillä kipeinä, välillä ei, alavatsassa paineen tunnetta ja outoja vihlaisuja, hurjaa väsymystä, finnejä, yökötystä, outoja tuntemuksia muuten vaan yms. Tässä kierrossa ei vielä ole ollut paljon mitään, jotain alavatsatuntemuksia oli eilen ja tänä aamuna, mutta eipä ne taida mitään merkitä, varsinkaan kierron tässä vaiheessa.

Mukavaa viikkoa kaikille :flower:

putunen
 
Voi, miten kauniisti liiza kirjoitit! Osaisinpa itsekin asettaa sanani noin lohduttavasti. Meillä kaikilla on huoli Ottiksesta, kiitos että kirjoitit minunkin ajatukseni sanoiksi! Vahvasti tuntevana, elämää ja koviakin kolhuja kokeneena naisena osaan hyvin samastua Ottiksen tuntoihin, ja vaikka sinä, liiza, Ottikselle sanasi kohdistitkin, lohduttivat sanasi myös minua. Kiitos :heart:. Ottis, olet vahvasti mielssäni ja tiedä, että täällä ollaan, sun kanssas ja sun tukena:hug::heart:.
 
Viimeksi muokattu:
Ottis
Kiitos Putunen, liiza ja Hysteria :hug: kauniista sanoistannne. Niin totta kaikki tuo mitä kirjoitit, liiza. Kiitos siitä.

Elämä voittanee, sillä tänään ei ole enää niin ahdistanut, mutt siitä osin kiitos miehelle. En lähtenyt töihin, vaan ollaan menty ja touhuttu yhdessä. Isänsä haudalle osti uudet lyhdytkin, ett saadaan sieltä kesävarastossa olleet lyhdyt kissojen haudoille, molemmille oma.
 


Nimi (ikä )........... Kiertopv....Yrityskierto...Monesko haaveissa
tetu68 (42).................kp3/27...........yk7....................3/1.yht.
Tirlittan1968 (42).........kp3/28.............yk4....................2.
Morticia (42)................kp5/29-34........yk 1v..................2
ulla4 (40)....................kp11/35-45......yk3.....................4.
liiza (44).....................kp11/24-27.......yk31...................4.
Nuuttimus (41)............kp14/28-36.........y2v...................3.
putunen (41)................kp18/24-32.......yk8....................3./1.yht.
sarppav (39)................kp19/28-30......yk3......................2.
wiiwi67 (42).................kp20/25-32......yk27 (km3/10)......4.
Ballerina Bolero (40)......kp21/25-28.......yk34....................3.
mur-mur (45)..............kp22/25-28......yk18(km2/10 kem.8/10)3/2yht.
Mahdotontako (45).......kp23/29.............yk4....................1.yht.
Raputar (40)................kp24/27...........yk4.....................2.
taavi166 (39)..............kp24/28-42........yk17...................3.
haave2010(44)............kp28/29............yk5(km6/10).......4./1.yht.
Iida-Karoliina (45).........kp9/23-29......yk16...................5./1.yht.
onlydream (37)............kp54/23-29........yk?...................3


Mahdotontako (45) .........dpo11
mur-mur (45) .................dpo6
putunen (41)...................dpo5

ovistestiplussapäivä = dpo-1
ovulaatio (myös oletettu ilman testailua) = dpo0
päivät ovulaation jälkeen = dpo1 jne..jne..
hoitopäivä = pp0; sitten pp1 jne.
pp = piinapäivä

:heart:Kaikki plussanneet löytyvät pinon ensimmäiseltä sivulta!:heart:
 
Viimeksi muokattu:
Kaunihisti liizukka osasit Ottikselle kirjoitella:kiss:

Pikkasen miekin luulen, että kisun menetys nosti pintaan muitahin "surun" aiheita Ottiksen elossa.
..ja se ainahin miusta jotensakkin hyvä - tulee asiat/tunteet kunnolla käsiteltyä! Halituksia:hug::heart:

Minnuu niin tympii tämä oloiseni: kuumottelee, ärtynyt mieli ja tisut yllättäin uudestaan aika kipiät..mikäs niille nyt..:confused:..Ei siis mitään masu tuntemuksia olleskaan..lämmöt kuiteskin onkin olleet tasaisen ylhäällä(37-37.2)perjantaista lähtien.
..uskaltaisin melkein lyödä vetoa, että täti yllättää jo perjantaina!!: /

Täällä aikas vesikelin yllättäin teki, aamupäivällä vielä aurinkonen lämmitteli.
Saan muuten ne kilppari vastaukset torstaina sitten..vähän jännittää..

Mukavan muikeaa päivää ja plussia paaaaaaljoooon!!!!
:heart:
 
Viimeksi muokattu:



Heippaus kaikille!:flower:

Tänään ei migreeniä, mutta armotonta väsymystä kyllä! Nukuin heti tunnin päikkärit ja herätessä taas pää vähän kipeä...Tuntuu kuin krapula olisi tullut minulle ilman viinaa, kummallista!

Mur-mur: Kivoja piinailuhetkiä sinulle!:heart:..Minulla menkat alkaisvat perjantaina-lauantaina.

Liiza: Onnea ovistestailuihin!:heart:

Ottis: Mukavaa, että olet suunnitellut matkaa sisjkojen luokse!:heart:

Hysterialle: Edelleen ihania masunkasvatteluja!:heart:..Koskas sinulla se seuraava ultra olikaan?..Ihanaa nähdä pienen Alqion kasvavan!:heart:

Putunen: Onnea sinunkin kiertoosi ja ihanaa plussaa toivottelen!:heart:


:)Kaikille plussakkaita aikoja!:)


Mahdotontako:heart:
 
Viimeksi muokattu:
KP 3 noin suurin piirtein kun oli niin hidas alku.. tuhrutti usean päivän ilman kunnon vuotoa. Nyt sitten odotellaan mokoman loppumista. Ei täällä ole koneelle ehtinyt kun lauantaina oli aamusta asti matkustusta( kyllä se aina automatkojen ja lennon kanssa sen 5,5 tuntia ottaa) ja sitten illalla kaverin "jälkipolttarit". Ruokaa ja enne kaikkea juomaa oli nonstoppina ja kyllähän sen tietää miten siinä käy.. huonosti. Sunnuntai meni sitten kärsiessä ja illalla huomasin, että ei se olo pelkästään viinistä johtunu. Flunnsan iski kaupan päälle. Ei auta kun sohvalla täristä ja välillä lapsen kanssa pelailla ja ruokaa laitella minkä jaksaa. Mies on vielä töissä mutta eiköhän tuo kohta ilmesty.

Ens viikolla sitte taas testaillaan josko Oili-täti vaihteeksi kylään.. mielummin kun se toine täti :LOL:
Ajan kanssa lueskelen sitte myöhemmin pinoa läpi, jotta kaikki uutiset saa rekisteröityä tonne hermokeskukseen joka ei tällä hetkellä ole ihan parhaimmillaan.
 
Mahdotontako mie siristelin ja zoomailin - ja jotain näen kyllä!!!:wave:
..väriä en saanut näkyviin, vaikka 400% suurensin..näkyykö punertavaa livenä?

Olisipa ihuna ylläri jos se NYT olis tärpännyt - peukutan d=)b:heart:!!!!

..voi kun sitä itsekkin alkaa aina haaaaaaaveksimaan..:rolleyes:..miulla on vain yksi testi(20mIU/ml) ja dippailen sen sunnuntaina 26.10 jos vuotoa ei siihen mennessä kuulu.
 
Hei!

Valitettavasti joudun kertomaan surullisia uutisia.

Nt-ultra eilen ja sydän ääniä ei enään kuulunut, ei näkynyt ja pikkuinen ei myöskään enään liikkunut. :'(

Koon mukaan 11+4 (11+3 omien laskujen mukaan.). Sydän lakannut toimimasta todennäköisesti päivän parin sisällä. :'(

Tänään aluesairaalaan. Sydän toivoo kovasti että tämän pvän ultrassa sydämen syke näkyisi mutta pää sanoo, että "älä huijaa itseesi. Petyt vain taas".

Päässä pyörii vain kysymyksiä joihin kukaan ei vastausta voi antaa: Miksi? miksi? miksi?

Eilen, itkuni keskellä, olin jo valmis luopumaan ajatuksesta, että jatkaisimme toivomista, että joku päivä, saisimme pienen nyytin syliin asti mutta mieheni valoi minuun uskoa ja tuumasi, että "Mehän ei luovuteta, niin kauan kuin pippelissä henki ees vähän pihisee"... Tähän laittasin hymiön, joka itkee ja nauraa samaan aikaan mutta sellaista ei taida olla...

Yritän ajatella, että kyllä se taas tästä ja kaikki muut asiat meillä hyvin mutta juuri nyt ei positiiviset asiatkaan lämmittä. Tuntuu, että sydäntä revitään rinnasta irti. Ottaa ihan aivan kamalan koville mutta kaippa tästäkin hengissä selvitään.

Mietin tässä, että miksi edes hetken aikaa jo menin uskomaan, että nyt kaikki menee hyvin ja sitten se paljon puhuttu matto lähteekin jalkojen alta. Ja taas ollaan alkupisteessä.

Tästä viestistä nyt näyttää tulevan tällainen sekavaa ajatuksen virtaa viesti mutta just nyt en parempaankaan taida pystyä.

Laittelen viestiä jahka sairaalasta kotiuduttu. :'(

Rominas
 
Viimeksi muokattu:
Voi Rominas, miten surullista ! Olet joutunut kestämään niin paljon muutaman kuukauden sisällä. Onneksi miehesi osaa tukea sinua tässä pohjattomassa surussa. Sormet eivät osaa kirjoittaa mitään lohduttavia sanoja, mutta ajatuksissani olet kokopäivän.
 
Ottis
Voi Rominas Ihan sydän rinnassa muljahti, kun luin uutisiasi. Itkukin pääsi, kun luin, ettei sykettä näkynyt. On varmasti aivan lohduton ja surkea olo :hug:. Kamalan surullista :'(, :hug:. Valtavasti haleja lohduttamaan :hug:. Pidetään toivon rippeistä kiinni viimeiseen asti. Olet ajatuksissani. Enkeleitä sinun ja pikkuisen matkaa turvaamaan!!

mahdotontako Minä luulin jo vähän seonneeni, kun luin sun jotain o-testiä dippaavan, mutta eikös toi r-testi ole? Ja kyllä minäkin siinä punertavaa haamusta näin. Toivon sydänjuuriani myöten, että se saisi vahvistua :heart:. Tuo tunne krapulasta ilman viinaa on yksi r-oire, näin muistan kuulleeni.

mur-mur Alan elätellä toiveita sun puolestasi :heart:, jotenkin lupaavan kuuloisia noi sun tuntemukset.

tetu68 Olen pahoillani, että täti tuli sun luoksesi, eikä ymmärtänyt pysytellä poissa :hug:.
 
Viimeksi muokattu:
Ottis
ON Aamulla vein miehen kuuden jäljestä töihin. Kotiinpäin lähtiessä, kun halattiin, mies käski ajamaan varovasti. Nämä pienet sanat ovat plussaa tässä suhteessa pitkään aikaan. Kotoa laitoin miehelle viestin, ett olen kotona ja yritän vielä nukkua. Lisäsinpä perään, että "soot rakas", johon tuli vastaus "hyvä". Hyvää oli kai se, että olen ehjänä kotona (tähän vaisu hymy).

Kotiin ajellessa muistin kuinka 'mustana perjantaina' mökille mennessäni oli hirvi juosta eteeni ja sitäkin pidän nyt enteenä, että mua varoitettiin liikenteen vaaroista. Kauan näitä asioita vielä varmasti mietin ja ihan turhaan, tiedän senkin. Kuitenkin, kun tulin kotiin, en 'uskaltanut' mennä suoraan nukkumaan, vaan luin Aku vähän aikaa ja ku alko väsyttää, käännyi kyljelleni ja yllättäen sain ajatukseni pidettyä niin kurissa, että nukahdinkin. Näin unta, ett pikkuinen tuli kotiin. Hellin ja halin sitä kuin sateenkaarisillalla ikään ja vannoin, etten päästäisi sitä enää koskaan ulos. Meillä oli kuitenkin paljon väkeä ja heräsinkin siihen, että kisuli oli kaivautunut jonkun verkon alta ulos ja sen läpi sitä leikitin, ettei se menisi kauemmaksi. Jos en tuohon vielä onnelliseen 'kohtaukseen' olisi herännyt, olisi uni varmasti muuttunut painajaiseksi.

Heräsin hämärään enkä ollut silmiäni uskoa, ett kello oli jo puoli yksitoista :confused:. Näin pitkään en ole nukkunut aikoihin, en edes ennen kisun kuolemaa, vaan mulla on ollut niin paljon murheita, ett ne ovat pitäneet mut valveilla siitä kun olen aamusta eka kerran herännyt. Nyt olin siis herätessäni miltei onnellinen, ensinnäkin jo muistoista, kuinka kisuli nautti, kun pötköttelin sen kanssa pitkälle päivään monena aamuna kesällä. Yhdelle siskolle tekstaroinkin aamulla, ett kaikki oli herätessä hyvin, paitsi ett se rakkain ei nyt ollutkaan jaloillani, eikä jatkanut unia vuoteella mun noustessani. Aina kisuli hetken jatkoi unia sitä rapsuteltuani ja seliteltyäni, ett nousisin. Sitten se venyi ja vanui ensin nukkumaan eteisen kynnykselle, siitä keskemmälle mattoa nukkumaan jne., kunnes 'ylsi' keittiöön. Ts. Tämä 'aamu' oli kisulin menetyksestä huolimatta niin onnellinen kuin olla voi. Tässä aamussa olivat onnellisten aamujen muistot ja ainakin tällä hetkellä uskon, että tästä selvitään, päivä kerrallaan.

Eilen käytiin illemmalla toimittelemassa miehen kanssa asioita toimistolla ja samalla vietiin isänsä haudalle lyhdyt. Mökilläkin käytiin, koska mies halusi (minua se vielä pelottaa), mutta yllätyksekseni, kun minä olin vasta ehtinyt kastella kukat pihalla, tuli mies jo tuvasta ulos ja laittoi oven lukkoon. Luulin, ett hän haluaisi meidän olevan siellä kauemmin. Kun mies tuli ulos, jäi hän katselemaan vintin terassille ja ihmettelemään miten kissa sinne kiipesi. Olin hänelle monta kertaa aiemminkin sanonut, ett eihän se ole ihme, sillä kissat kiipeilee ja menee vaikka minne. Kissan kynsien jättämät jäljet hirsissä ovat pysyvä muisto pikkuisen läsnäolosta mökillä ja jälkiä tuskin heti paikataan.

Kun kotiin lähdettiin, sanoin ääneen kuinka ihana olikaan mökillä olla ku poju oli mukana, josta jatkui hetken muistelot ääneen, sitten syvä hiljaisuus ja miehen itkunsekainen toteamus, että "Se lähti varmasti tulemaan kotiin, kun kuuli minun huutavan sitä". Kissan viimeiset hetket vainoavat meitä vielä pitkään ja uskon, ett vaikka minua painaakin se, ett olin mökillä yksin viimeisenä iltanaan, olisi meidän hyvä mennä joskus sinne yhdessä, antaa siellä muistojen nousta pintaan ja itkeä itkumme pois siltä osin. Se on rankkaa ja totista surutyötä, mutt sekin on elettävä. Vain niin paranee.

Anteeksi tämä omanapainen vuodatus taas kerran. Systereille en tänään lähtenytkään, vaan tämä on ainoa päivä, jonka joudun olla yksin kotona. Huomenna pitää taas heittää autokeikka ja torstaina lähdetäänkin risteilylle. Perjantaina tullaan takaisin. Olen jo kuvitellut mielessäni kaikkein pahimmat, mitä risteilystä voi olla seurauksena, joten nähtäväksi jää miten käy. Voi olla, ett me tästä pikkuhiljaa kasvetaan ja hitsaudutaan paremmin yhteen, tai sitten ei..
 
Viimeksi muokattu:
Ottis
Psst. Näin aamusta eroottistakin unta, yritin vaivihtaa hivuttautua miehen pikkareihin :). Ovis tuloillaan? Nyt kp 6 tai oikeastaan kp 5 ku ekan päivän vuoto oli niin niukkaa. Jos uskaltaisin haaveilla, haaveilisin isäinpäiväplussasta :|. Viime lauantaina jo kurkkasin testilooraani ja siellä on 3 ovistestiä.
 
Viimeksi muokattu:
Voi miten suuri menetys sinua kohdannut Rominas:'(..mitä lohduttavaa mie osaisinkaan nyt sanoa?..:|

Elämä on ihan.."siel-tä" välistä..:mad:..:ashamed:..miksi näin kävi siulle, niin väärin!!!!!!!!
..ja tietenkin sinä olet saanut uskoa, että tällä kertaa kaikki menee hyvin!..

Tiedätkös, lohduttavaa on tuo miehesi tuki ja tsemppi - aivan ihana mies!!!:heart:

Hirmuisen paljon laitan siulle jaksu&voima sätehiä Rominas!!
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä