5 lasta, opiskelu amk:ssa, oma talo, viikonlopputyö....

Nyt kun tiedän mikä minusta voisi tulla isona, on muutamia käytännön asioita jotka jarruttaa opiskelun harkinnassa.

Mä olen tietänyt aina, että haluan monta lasta, jonka takia esikoisen synnyttyä lähdin sitä haavetta toteuttamaan. Nyt on lapset tehty ja pikkuhiljaa ammatin opiskelu on tullut ajatuksiini.

Ammatin opiskelu kestäisi amk:ssa 4 vuotta, nuorin olisi kouluun mennessäni 2-3 vuotias, seuraava eskari-ikäinen ja loput kouluikäisiä.

Jos valitsen opinnot enkä suoraan työelämää vaikuttaa se heti rahalliseen pärjäämiseemme, oman talon ostaminen siirtyy koska varat eivät millään riitä opiskellessani ylläpitämään omaa taloa. Voisivat ehkä riittää, jos käyn opiskeluiden lisäksi ilta-/viikonloppu töissä, mutta voisin kuvitella sen olevan jo äärimmäisen raskasta perheen ja koulun lisäksi.
Ja lisäksi esikoinen olisi koulusta valmistuessani jo 14- vuotias ja nuorin menisi ekalle.

jos taas en hae opiskelemaan amk:n vaan oppisopimuksella jonnekin muulle alalle, vaikuttaa se heti palkkaukseen, työaikoihin ja loma-aikoihin.... mutta koulutus olisi nopeammin ohi, 2-3 vuotta ja käytännössä työtä kuitenkin koko ajan. Ei menisi talous liian tiukille.

en mä tällä kirjoituksella oikeen mitään hae takaa, yritän vaan purkaa ajatuksiani päässä... mut jos jollain on omaa kokemusta niin mielelläni lukisin niistä =)

 

Mä opiskelen oppisopimuksella.. Juuri päättyi jouluna yksi ja ajattelin parin vuoden päästä lähteä seuraavaa tekemään. Katson että se on ainoa mahdollisuus perheellisen (mulla 3 lasta) keskituloisen (mies ei saa niin hyvää palkkaa että pelkästään sillä pärjättäisiin) opiskella koska missään nimessä en enää viikonloppu-/iltatöihin lähtisi.. Mielelläni amk:iin menisin jos mahkut olisi, mutta aikanaan valitsin lyhyemmät opiskelut ja perheen nuorena.

 

Mä opiskelen oppisopimuksella.. Juuri päättyi jouluna yksi ja ajattelin parin vuoden päästä lähteä seuraavaa tekemään. Katson että se on ainoa mahdollisuus perheellisen (mulla 3 lasta) keskituloisen (mies ei saa niin hyvää palkkaa että pelkästään sillä pärjättäisiin) opiskella koska missään nimessä en enää viikonloppu-/iltatöihin lähtisi.. Mielelläni amk:iin menisin jos mahkut olisi, mutta aikanaan valitsin lyhyemmät opiskelut ja perheen nuorena.

Niin, ja meillä tosiaan juuri rakennettu omakotitalo josta en luovu.

 

Onpa sellaisia ajatuksia, että joskus tuntuu että vaaditaankohan meiltä naisilta jo liikaa? Pitäis saada koulutus, hyvä työpaikka ja tehdä vielä lapsetkin. Pitäis hoitaa lapsiansa ja samalla kerryttää eläkettä. Pitäis tehdä lapset hyvissä ajoin nuorena, mutta pitäis ehtiä opiskelemaankin. Phuuh.

Joku hullu oli vielä ehdottanut naisillekin pakollista inttiä/yhteiskuntapalvelusta (vai miksi ne sitä kutsui). Kysynpä vaan että mihis väliin se tungetaan?

 

Neljä vuotta on kuitenkin vain neljä vuotta. Valitse se työ, mikä on sinulle mieluisampi. Ihan sama, miten siihen kouluttaudutaan, jos se on sinulle mukavaa. Ainakin omalla kohdallani ensimmäinen kouluvuosi on kiireisin; muina kouluvuosina AMK:ssa oli minulla 1-3 vapaapäivää viikossa, jolloin minulla ei ollut ainuttakaan koulutuntia. Silloin pystyin tekemään töitäkin lastenkaan sen kummemmin kärsimättä tilanteesta.

 

Onpa sellaisia ajatuksia, että joskus tuntuu että vaaditaankohan meiltä naisilta jo liikaa? Pitäis saada koulutus, hyvä työpaikka ja tehdä vielä lapsetkin. Pitäis hoitaa lapsiansa ja samalla kerryttää eläkettä. Pitäis tehdä lapset hyvissä ajoin nuorena, mutta pitäis ehtiä opiskelemaankin. Phuuh.

Joku hullu oli vielä ehdottanut naisillekin pakollista inttiä/yhteiskuntapalvelusta (vai miksi ne sitä kutsui). Kysynpä vaan että mihis väliin se tungetaan?

Hyvä kirjoitus.

 

Neljä vuotta on kuitenkin vain neljä vuotta. Valitse se työ, mikä on sinulle mieluisampi. Ihan sama, miten siihen kouluttaudutaan, jos se on sinulle mukavaa. Ainakin omalla kohdallani ensimmäinen kouluvuosi on kiireisin; muina kouluvuosina AMK:ssa oli minulla 1-3 vapaapäivää viikossa, jolloin minulla ei ollut ainuttakaan koulutuntia. Silloin pystyin tekemään töitäkin lastenkaan sen kummemmin kärsimättä tilanteesta.

kiitoksia, oli mukavaa saada lukea tälläinen kannustava omakohtainen kokemus =)
Meinasin että viimeistään ensi keväänä teen sen päätöksen, aikaa onneksi vielä on!

Ja minulla on kuitenkin tälläinen ajattelutapa, että minä menen lasten ehdoilla, lapset eivät mene minun ehdoilla. En siis halua että jään paitsi jostain lasten elämässä taikka koti ja perhe-elämä kärsisi minun takia, koska itse olen tätä halunnut.
Se kauemmin kestävä koulutus toisi vain taatusti työpaikan, sekä hyvät työajat ja riittävästi rahaa palkan muodossa.

Kun vain saisi työn johon opiskelu kestää maks 2 vuotta, työajat ovat fiksuja ja palkkaus riittävä 7 hengen perheelle. Onneksi mies tienaa suhteellisen hyvin, mutta haluan silti kyetä itsekin hoitamaan raha-asioita. etteivät kaikki jää yhden harteille.

 

3 lasta , kesällä ostettu talo , lähihoitajaopinnot aloitettu työvoimapoliittisella koulutuksella, töitä teen vapaaehtoisaralla pari-3 kertaa viikossa iltaa ja ilta apuna nelisen kertaa kuussa vanhainkodilla palkallisena. Ensimmäisen kerran tunsin väsymystä eka työharjottelun/näytön jälkeen mutta koen täm'än kaiken kumminkin niin mahtavana asiana et onneksi uskalsin...

 

Neljä vuotta on kuitenkin vain neljä vuotta. Valitse se työ, mikä on sinulle mieluisampi. Ihan sama, miten siihen kouluttaudutaan, jos se on sinulle mukavaa.

Mä olen ihan samaa mieltä tuosta.
Itse tulen olemaan uudelle alalle valmistuessani 33-34 -vuotias. Lapsia meillä on kolme, nuorin syntynyt opiskeluaikana. Olin hänen kanssaan kotona n. 1,5 vuotta eli opiskeluaika (tuo kotonaoloaika mukaan lukien, vaikka eihän sitä oikeasti siihen kuuluisi laskea) tulee olemaan kohdallani kaikkiaan 6,5 vuotta. Välillä on suoraan sanottuna pirun rankkaa, mutten kuitenkaan ole alanvaihtoa sekuntiakaan katunut.

Aloitin opiskelut 27-vuotiaana (melkein 28-vuotiaana) ja ilman kuopuksen syntymää opiskeluaika olisi ollut ne normaalit viisi vuotta.

 

Riippuu varmasti alastakin kuinka paljon aikaa opiskelu syö.
Itse opiskelen nyt kokopäiväisesti amk:ssa, opiskeluaika on 3,5 vuotta ja viimeistä vuotta viedään. Mies on reissuhommissa, joten kodin-/lastenhoito jää minun harteilleni suurimmaksi osaksi, ja voin sanoa että toisinaan on tosi rankkaa, kun koulussa on kiirettä ja kotona pitäisi hoitaa kaikenlaista.
Jos tähän yhdistettäisiin vielä työnteko, niin ainakin minulta loppuisi voimat kesken, sillä nytkin saa potea huonoa omaa tuntoa siitä ettei aikaa riitä riittävästi lapsille - minulla niitä on vain kaksi, joista toinen alle kouluikäinen.
Jokaisestahan se on tietysti itsestään kiinni kuinka paljon jaksaa ja kuinka paljon on valmis minkäkin asian eteen tekemään, jos asettaa tavoitteekseen suoriutua noista kaikista, niin kyllä se varmasti onnistuukin.

 

Neljä vuotta on kuitenkin vain neljä vuotta. Valitse se työ, mikä on sinulle mieluisampi. Ihan sama, miten siihen kouluttaudutaan, jos se on sinulle mukavaa.

Mä olen ihan samaa mieltä tuosta.
Itse tulen olemaan uudelle alalle valmistuessani 33-34 -vuotias. Lapsia meillä on kolme, nuorin syntynyt opiskeluaikana. Olin hänen kanssaan kotona n. 1,5 vuotta eli opiskeluaika (tuo kotonaoloaika mukaan lukien, vaikka eihän sitä oikeasti siihen kuuluisi laskea) tulee olemaan kohdallani kaikkiaan 6,5 vuotta. Välillä on suoraan sanottuna pirun rankkaa, mutten kuitenkaan ole alanvaihtoa sekuntiakaan katunut.

Aloitin opiskelut 27-vuotiaana (melkein 28-vuotiaana) ja ilman kuopuksen syntymää opiskeluaika olisi ollut ne normaalit viisi vuotta.

itse olen nyt 27-v, täytän kesällä 28-v. Olisin 30 kun aloittaisin opinnot, ja näin ollen 34 v kun pääsisin työelämään. Intensiivistä opiskelua, tarkoituksena ei ole enää jäädä äitiyslomalle.

Mä olen punninnut noita työasiota vähän silleenki et mikä sopii meidän elämän rytmiin :ashamed: Eli siis nimeomaan millaiset työajat saa olla, millainen palkkauksen tulee olla jne...
olen suhteellisen hakoteillä vieläkin siitä mitä haluan tehdä. Siksi myös epäilen tuota 4-vuoden kouluun lähtemistä, mut kai sitä koulutustakin voi vaihtaa jos ei olekaan mieluinen.
Lukiossa selvis etten ole ollenkaan lukija-tyyppiä, haluan oppia tekemällä. Ja niin opinkin parhaiten. Harmi ettei tuohon kyseiseen ammattiin voi opiskella töitä tekemällä, silloin tässä ei olisi mitään kyseenalaistettavaa. Mutta ehkä nyt olen vanhennut tarpeeksi jotta opiskelumotivaatiokin alkaa olla kohdillaan....

 

Ja voihan sieltä amk:sta kikistää aiemminkin ulos...puoli vuotta voi pätkästä lopusta helposti pois, jos edes vähän extraa viitsii ahkeroida

 

Kannattaa toteuttaa unelmansa ja opiskella ja unelma-ammatti! Oma talo ei ole mikään välttämättömyys (vaikka tietysti noin isossa perheessä tilaakin kaivataan).

Itse opiskelen terkkariksi, aloitin viime syksynä, jolloin kuopus oli 1v10kk, keskimmäinen 4v ja isoin eskarissa. Ja opiskelemaan lähteminen oli oikein hyvä ratkaisu tähän tilanteeseen, sillä meillä on ainakin ollut niin löysää, että lasten hoitopäivät ovat olleet lyhyitä. Rahallisesti tietenkin on tiukkaa, mutta kaipa tässä pärjätään. Yritän kyllä päästä välillä keikkailemaankin jahka saisin ensimmäisen harjoittelun suoritettua (tällä hetkellä jalka paketissa, joten harjoittelu lyykkääntyy kai elokuuhun). Saa nähdä sitten miten siihen jää aikaa, sillä lastenhoitoapua meillä ei juuri ole.

Siitä vain unelmia tavoittelemaan!

 

AMK on hyvin pitkälle tekemällä oppimista. Kyllä sieltä annetut teoreettisetkin eväät ovat suoraan käyttökelpoisia työelämässä, ainakin omalla alallani.

 

Kannattaa toteuttaa unelmansa ja opiskella ja unelma-ammatti! Oma talo ei ole mikään välttämättömyys (vaikka tietysti noin isossa perheessä tilaakin kaivataan).

Itse opiskelen terkkariksi, aloitin viime syksynä, jolloin kuopus oli 1v10kk, keskimmäinen 4v ja isoin eskarissa. Ja opiskelemaan lähteminen oli oikein hyvä ratkaisu tähän tilanteeseen, sillä meillä on ainakin ollut niin löysää, että lasten hoitopäivät ovat olleet lyhyitä. Rahallisesti tietenkin on tiukkaa, mutta kaipa tässä pärjätään. Yritän kyllä päästä välillä keikkailemaankin jahka saisin ensimmäisen harjoittelun suoritettua (tällä hetkellä jalka paketissa, joten harjoittelu lyykkääntyy kai elokuuhun). Saa nähdä sitten miten siihen jää aikaa, sillä lastenhoitoapua meillä ei juuri ole.

Siitä vain unelmia tavoittelemaan!

nimenomaan tuo rahan riittäminen elämiseen sekä tilan riittäminen tämän hetkisessä asunnossa ovat suurimpia kysymysmerkkejä. Tälläkin hetkellä tuntuu että rahaa menee joka reikään ja aina vaan enemmän ja enemmän. Vaikka tuskin sitä koskaan tulee riittävästi saamaankaan.. sitä kalliimpi elämä mitä enemmän rahaa käytettävissä.
Mutta kyllä mieluummin laittaisimme tähän asuntoon uppoavat joka kuukauden vuokrarahat ( reilut tuhat euroa ) oman talon lainan lyhentämiseen. Pankit kun vaan tuskin ovat suostuvaisia lainaa antamaan niin kauan kun minun tuloni ovat mitättömät. Sitä on kysytty jo nyt tänä aikana kun olen kotiäitinä häärännyt ja käynyt viikonlopputyössä. Tai ainakaan emme saisi riittävästi.

Mut tää on tätä, valintoja valintoja. Onneksi voin vielä vuoden miettiä ja pohtia mitä haluan elämässäni tapahtuvan seuraavaksi ja mikä minusta lopulta tulee isona. muukin kuin Äiti.

 

Hieman OT mutta tuohon naisiin, vaatimuksiin jne... Täällä kolmen lapsen äiti, nuorin 1v. Rakennamme taloa, opiskelen lukiota loppusuoralla, käyn ilta/yötöissä 3-4 krt kuukaudessa ja päivisin 2-3 krt kuussa. Lapset ovat hoidossa 2 pv viikosta (nuorin vain yhden). Käyn salilla kolme kertaa viikossa, hoidan kodin ja niin edespäin.

Joskus pysähdyn miettimään mikä helvetin kiire mulla on mutta sitten pitää taas juosta... :/

 

Olethan ottanut huomioon että voit hakea työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta eikä tarvitse opiskella opintotuella jos olet vähintään 25?

 

Olethan ottanut huomioon että voit hakea työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta eikä tarvitse opiskella opintotuella jos olet vähintään 25?

ja suoritat siis ensimmäistä tutkintoa.

ap: kaverillani on menossa toinen amk-tutkinto. on päivätyössä, kaks lasta ja koulu. opiskelee amk:ssa iltaisin, eli työn ohessa. hyvin jaksaa ja ehtii, parina iltana viikossa on tunteja.

 

Olethan ottanut huomioon että voit hakea työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta eikä tarvitse opiskella opintotuella jos olet vähintään 25?

ja suoritat siis ensimmäistä tutkintoa.

ap: kaverillani on menossa toinen amk-tutkinto. on päivätyössä, kaks lasta ja koulu. opiskelee amk:ssa iltaisin, eli työn ohessa. hyvin jaksaa ja ehtii, parina iltana viikossa on tunteja.

Ei tarvitse olla suorittamassa ekaa tutkintoa. Vai mistä olet moisen väitteen kuullut?

 

Itse tulen olemaan uudelle alalle valmistuessani 33-34 -vuotias. Lapsia meillä on kolme, nuorin syntynyt opiskeluaikana. Olin hänen kanssaan kotona n. 1,5 vuotta eli opiskeluaika (tuo kotonaoloaika mukaan lukien, vaikka eihän sitä oikeasti siihen kuuluisi laskea) tulee olemaan kohdallani kaikkiaan 6,5 vuotta. Välillä on suoraan sanottuna pirun rankkaa, mutten kuitenkaan ole alanvaihtoa sekuntiakaan katunut.

Aloitin opiskelut 27-vuotiaana (melkein 28-vuotiaana) ja ilman kuopuksen syntymää opiskeluaika olisi ollut ne normaalit viisi vuotta.

itse olen nyt 27-v, täytän kesällä 28-v. Olisin 30 kun aloittaisin opinnot, ja näin ollen 34 v kun pääsisin työelämään. Intensiivistä opiskelua, tarkoituksena ei ole enää jäädä äitiyslomalle.

Mä olen punninnut noita työasiota vähän silleenki et mikä sopii meidän elämän rytmiin :ashamed: Eli siis nimeomaan millaiset työajat saa olla, millainen palkkauksen tulee olla jne...
olen suhteellisen hakoteillä vieläkin siitä mitä haluan tehdä. Siksi myös epäilen tuota 4-vuoden kouluun lähtemistä, mut kai sitä koulutustakin voi vaihtaa jos ei olekaan mieluinen.
Lukiossa selvis etten ole ollenkaan lukija-tyyppiä, haluan oppia tekemällä. Ja niin opinkin parhaiten. Harmi ettei tuohon kyseiseen ammattiin voi opiskella töitä tekemällä, silloin tässä ei olisi mitään kyseenalaistettavaa. Mutta ehkä nyt olen vanhennut tarpeeksi jotta opiskelumotivaatiokin alkaa olla kohdillaan....

Eihän tuossa ole mitään häpeämistä. Itse tosiaan luin ennen lapsia sairaanhoitajaksi ja tein niitä töitä muutaman vuoden ajan, siihen syssyyn sitten syntyi kaksi vanhinta lastammekin. Kuopuksen syntymän jälkeen aloin pohtimaan nimenomaan noita mainitsemiasi asioita, jotka tekstistäsi mustasin.

Mulla oli silloin kolmivuorotyö vanhushoidon puolella, tein paljon tuplavuoroja (07-21.30/22) sijaispulan vuoksi ja samasta syystä monet vapaapäivät menivätkin sitten töissä. Välillä meni useita päiviä, etten nähnyt kuin vilaukselta lapseni ja mieheni. Aloin sitten pohtia, että haluanko elämäni olevan tätä seuraavat vuosikymmenet. Tulin helposti siihen tulokseen, etten halua. Halusin viettää aikaa myös perheeni parissa ja halusin päivätyön.

Mietin, mikä se minun juttuni loppujen lopuksi olisi, kunnes lapsuudenkaverini 'töytäisi' minua oikiksen suuntaan ja se veikin sitten mennessään. Sen jälkeen tein päätöksen opiskelemaan hakemisesta, pänttäsin pääsykokeisiin ja ilokseni pääsin myös sisään. Tarkoitus olisi tosiaan valmistua jouluun 2011 mennessä. Kyllä tämä opiskelupäätös on omalla kohdallani ollut oikea päätös, ilman muuta.

Tsemppiä sulle, mitä sitten ikinä päätätkin!

 

Itse tulen olemaan uudelle alalle valmistuessani 33-34 -vuotias. Lapsia meillä on kolme, nuorin syntynyt opiskeluaikana. Olin hänen kanssaan kotona n. 1,5 vuotta eli opiskeluaika (tuo kotonaoloaika mukaan lukien, vaikka eihän sitä oikeasti siihen kuuluisi laskea) tulee olemaan kohdallani kaikkiaan 6,5 vuotta. Välillä on suoraan sanottuna pirun rankkaa, mutten kuitenkaan ole alanvaihtoa sekuntiakaan katunut.

Aloitin opiskelut 27-vuotiaana (melkein 28-vuotiaana) ja ilman kuopuksen syntymää opiskeluaika olisi ollut ne normaalit viisi vuotta.

itse olen nyt 27-v, täytän kesällä 28-v. Olisin 30 kun aloittaisin opinnot, ja näin ollen 34 v kun pääsisin työelämään. Intensiivistä opiskelua, tarkoituksena ei ole enää jäädä äitiyslomalle.

Mä olen punninnut noita työasiota vähän silleenki et mikä sopii meidän elämän rytmiin :ashamed: Eli siis nimeomaan millaiset työajat saa olla, millainen palkkauksen tulee olla jne...
olen suhteellisen hakoteillä vieläkin siitä mitä haluan tehdä. Siksi myös epäilen tuota 4-vuoden kouluun lähtemistä, mut kai sitä koulutustakin voi vaihtaa jos ei olekaan mieluinen.
Lukiossa selvis etten ole ollenkaan lukija-tyyppiä, haluan oppia tekemällä. Ja niin opinkin parhaiten. Harmi ettei tuohon kyseiseen ammattiin voi opiskella töitä tekemällä, silloin tässä ei olisi mitään kyseenalaistettavaa. Mutta ehkä nyt olen vanhennut tarpeeksi jotta opiskelumotivaatiokin alkaa olla kohdillaan....

Eihän tuossa ole mitään häpeämistä. Itse tosiaan luin ennen lapsia sairaanhoitajaksi ja tein niitä töitä muutaman vuoden ajan, siihen syssyyn sitten syntyi kaksi vanhinta lastammekin. Kuopuksen syntymän jälkeen aloin pohtimaan nimenomaan noita mainitsemiasi asioita, jotka tekstistäsi mustasin.

Mulla oli silloin kolmivuorotyö vanhushoidon puolella, tein paljon tuplavuoroja (07-21.30/22) sijaispulan vuoksi ja samasta syystä monet vapaapäivät menivätkin sitten töissä. Välillä meni useita päiviä, etten nähnyt kuin vilaukselta lapseni ja mieheni. Aloin sitten pohtia, että haluanko elämäni olevan tätä seuraavat vuosikymmenet. Tulin helposti siihen tulokseen, etten halua. Halusin viettää aikaa myös perheeni parissa ja halusin päivätyön.

Mietin, mikä se minun juttuni loppujen lopuksi olisi, kunnes lapsuudenkaverini 'töytäisi' minua oikiksen suuntaan ja se veikin sitten mennessään. Sen jälkeen tein päätöksen opiskelemaan hakemisesta, pänttäsin pääsykokeisiin ja ilokseni pääsin myös sisään. Tarkoitus olisi tosiaan valmistua jouluun 2011 mennessä. Kyllä tämä opiskelupäätös on omalla kohdallani ollut oikea päätös, ilman muuta.

Tsemppiä sulle, mitä sitten ikinä päätätkin!

Katotaan, tulisko nyt oikein.

 

Olethan ottanut huomioon että voit hakea työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta eikä tarvitse opiskella opintotuella jos olet vähintään 25?

kerrohan lisää! syksyllä olis tarkoitus lähtä opiskelemaan mutta tuo taloudellinen puoli mietityttää. onko siis mahdollista saada jostain muutakin rahaa kuin opintotukea?!! :O

ja joo, väännä vaikka rautalangasta.. siis työkkäriltäkö vai mistä tuon saa?

 

ja hei,tuohon työkkärin rahaan.. jos olen jo aloittanut opiskelun ja eka tutkinto niin onko mitään mahdollisuutta enään saada..?

 

ja hei,tuohon työkkärin rahaan.. jos olen jo aloittanut opiskelun ja eka tutkinto niin onko mitään mahdollisuutta enään saada..?

Ei enää, kun olet jo aloittanut opiskelut.

 

Olethan ottanut huomioon että voit hakea työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta eikä tarvitse opiskella opintotuella jos olet vähintään 25?

kerrohan lisää! syksyllä olis tarkoitus lähtä opiskelemaan mutta tuo taloudellinen puoli mietityttää. onko siis mahdollista saada jostain muutakin rahaa kuin opintotukea?!! :O

ja joo, väännä vaikka rautalangasta.. siis työkkäriltäkö vai mistä tuon saa?

Kelahan sen maksaa. Sun täytyy käydä ensin työkkärissä juttelemassa, tekevät päätöksen jokaisen kohdalla erikseen. Mutta jos olet yli 25-vuotias ja koulutus on työllisyyttä edistävää voi 2 vuoden ajan saada työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta.