6-vuotiaasta

onko 6-vuotiallakin jonkinlainen uhmaikä ?
meidän 6-vuotias on nyt alkanut tekeen kaikenlaista varastaa, valehtelee, syö pihalla kukkaisa ym. vaikka hyvin tietää sen olevan erittäin väärin..
asiasta puhuminen, uhkailu ym. ei auta, sama tyyli jatkuu vaan..

 

ON uhmaikä meillä ainakin.

 

Täällä myös :headwall: :headwall: :headwall:
Loppuuko tämä myös joskus......

 

\

onko 6-vuotiallakin jonkinlainen uhmaikä ?
meidän 6-vuotias on nyt alkanut tekeen kaikenlaista varastaa, valehtelee, syö pihalla kukkaisa ym. vaikka hyvin tietää sen olevan erittäin väärin..
asiasta puhuminen, uhkailu ym. ei auta, sama tyyli jatkuu vaan..

Joo, ne kyseenalaistaa aikuisen toiminnan aivan uudella ja entistä älykkäämällä tavalla...esim. matkii aikuisia tai parodioi..niinku "äiti,sä sanot aina näin..balabalabala..äiti sä oot aina tän näkönen...jne."

valehtelu kuuluu kans asiaan. Ja asioiden liiottelu. Varastamista ei o meillä vielä ilmennyt (huoh!). Jee jejee, uusi ikä tuo aina uudet kujeet =)

 

En tiedä onko uhmaikä, mutta 6-vuotias on vaikeassa iässä, kun ei ole oikein enää ihan pieni, eikä niin vanhemmissa kiinni, mutta ei kuitenkaan vielä "iso" koululainenkaan. kuin ei kuuluisi oikein mihinkään porukkaan...

 

Kyllä. Meidän tulevalla eskarilaisella on ihan uusi vaihde taas päällä... \|O Toisaalta hän on kyllä ollut jatkuvassa uhmassa jo puolivuotiaasta... että ei kai tässä ole mitään toivoa uhman loppumisesta.

Yleensä 6-vuotiaalle tulee myös uusia pelkoja, kuolemaan liittyviä pohdintoja jne. Meillä on toistaseksi vaan ylitsepursuavaa raivoa, huutoa, pienempien ärsyttämistä, vastaansanomista, ilmeilyä, ovien paiskomista, nyrkillä seinään hakkaamista, karkailua, tottelemattomuutta jne. jne.

Hyviä hetkiä on ne, kun pikkusisarukset on poissa jaloista... valitettavasti vain silloin esikoinen on erittäin lempeä ja kiltti. Mutta kun ei voi jakautua kolmeksi äidiksi... :/

 

millä tavoin te käsittelette asiaa kun toinen jää (taas kerran) valheesta kiinni tai varastamisesta?

 

Olen lastentarhanopettaja ja lukuisten "eskareitteni" vanhempien kanssa jutellut tästä 6-vuotiaitten vaikeasta iästä. Moni äiti tai isä on sanonut, että tuntuu kuin kaikki mitä olet siihen mennessä saanut opetettua unohtuisi. Lapsi kokeilee rajusti rajojaan, kiukkuaa, laajentaa reviiriään ja kaverit tuntuvat tulevan selvästi tärkeämmiksi.

Painin täällä kotona itsekin oman melkein 6-vuotiaani kanssa, joten hengessä ollaan mukana. Tsemppiä

 

Tää myös yksi tulevan eskarilaisen äiti :wave: Ja kyllä,samojen ongelmien kanssa painimme.. Olen huomannut saman,että kun pikkuveli poissa jaloista,tämä 6vee on mitä ystävällisin,reippain ja ihanin lapsi Mutta kun ovat pikkuveljen kanssa yhdessä he kinastelevat koko ajan ja pientä kilpailua on tän 6veen puolelta. No,onneksi joskus kyllä leikkivät sovussa

Rajoja koettelee myös! Sanat tuntuvat kaikuvan kuin kuuroille korville! Ja tekee aivan lapsellisia juttuja välillä esim.talloo kukkapenkkejä,heittä sadevettä pikkuveljen päälle,saatta huitasta kepillä,paiskoo ovia,hakkaa ovia,heittelee tavaroita... Aivan kuin joku 3vee Sitten kun luulee itse olevansa tosi iso jätkä Eli toooosi ärsyttävä välillä :kieh:

 

Täälä olis kans yks 6 vee likka :wave:
Ja samanlaista on täälläkin.

 

JUU, 6-vuotiaalla on ikään kuin pieni buperteetti. Ja siihen kuuluu myös motorinen kömpelyys, kun ei enää hallitsekaan kehoaan, kompastuu omiin nilkkoihinsa, kaataa maitolasinsa, ja niin edelleen. Ja sitten se näsäviisastelu ja mieletön, mieletön vastaan inttäminen ja uhma ja kiukuttelu, kun mikään ei ole hyvin, eikä mikään kelpaa.

 

Onpa kiva kuulla, että muillakin 6-vuotiailla on uhmaa. Juuri tuo aikuisen uhmaaminen ja näsäviisaus koettelee hermoja päivittäin. Ja 4-vuotias pikkusisko yrittää ottaa mallia tästä esikoisesta :/

 

Täällä myös yksi 6-vuotias uhmaikäinen neitokainen! Kuulostaa noi ap:n kertomat jutut niin tutuilta =). Päiväkodissakin välillä kokeilee hoitotätien hermoja päättämällä ettei tee yhtään mitään, eikä kans tee :ashamed: .
Mutta eiköhän aika rauhoita pahimmankin uhmiksen, pitää vaan yrittää ajatella että on tärkeä osa kasvuvaihetta( niin vaikeeta kun se välillä onkin!)

 

No, meillä tyttö osaa olla välillä tosi hankala ja nyt on sellanen vaihe päällä et kokeilee rajoja. Meillä on aika tarkat säännöt ja välillä on todella hankalaa ku naapurin tyttö saa käydä kaupassa yksin ja kauppakeskuksessa ominpäin. Tyttö ei oikein halua ymmärtää miks hän ei pääse ku naapurin lapsi pääsee.
Mutta sit toisaalta osaa olla rauhallinen ja todella reipas sisko, jos vain haluaa.

 

Huh, kylläpä kiinnostaa tutulle nämä jutut
Meiän 6-vee myös alkaa itkeä pillittää kaikesta, jos vaikka kysyy uudestaan 'tarkoitatko, että haluat lisää maitoa' tms.
Niin jo alkaa ihan kammo ulina..................

Raivoa ja räiskettä ja inttämistä jne.

:attn:

Jaksamista kaikille mammoile

 

\

Huh, kylläpä kiinnostaa tutulle nämä jutut
Meiän 6-vee myös alkaa itkeä pillittää kaikesta, jos vaikka kysyy uudestaan 'tarkoitatko, että haluat lisää maitoa' tms.
Niin jo alkaa ihan kammo ulina..................

Raivoa ja räiskettä ja inttämistä jne.

:attn:

Jaksamista kaikille mammoile

Näin meilläkin. Ikinä ei tiedä "mistä päin tuulee".

 

Kuulostaapa niin tutulle, niin tutulle. Meillä 6 v on alkanut piirtämää seiniin ja repimään tapettia seinästä mitä ei ikinä ole aiemmin tehnyt tähän mennesä. Hän myös varastaa namia vaikka en mielestäni sitä häneltä erityisemmin kiellä. Kerran kävi niin että hän ottikin konvehdin missä oli viinaa sisällä. Karkki oli tietenkin pahaa ja lapsi sylki sen huoneessaan pöydän alle ja piilotti sinne :headwall: Lisäksi mitään mitä pyydän häntä tekemään hän ei tee ilman vastalausetta ja kysymystä: miksi aina minä?

 

Huh, muillakin siis samanlaista. Ehkäpä helpottaa jossain vaiheessa...
Hope so!

 

meillä poika täyttää heinäkuussa 6v ja kyllä tuntuu uhmaa riittävän ennen ei ole edes isän kans ollu ristiriitoja mutta nyt on niitäkin uhmaa oikein kunnolla perheenpäätä ja minua (äitiään) pitääjoskus ihan pilkkanaan no yritä nyt siinä sitten jaksaa ku tytyllä on 2v uhma ja pojalla 6v uhmaja mulla syöpä hoidot päällä mutta elämää se vaan on ja loppuu ne uhmat joskus aikanaan B)

 

uhmaapa hyvinki...ennen niin reipas ja sopeutuva tyttö on nykyisin mitä milloinkin.
On välistä niinreipas, huomaavainen, aurinkoinen, itse rakkaus... seuraavassa hetkessä mököttää, kiusaa pikkuveljeä, huutaa, raivoaa, ovia paiskoo, kun seuraavassa hetkessä taantuu ihan vauvaksi, ei muka osaa, tekee ihan tyhmiä, mitä tosiaanki tieteää ettei saa tehä.....
Siinäpä sitten osaat olla aina oikein reagoimassa joka tilanteelle... :\|

Mutta sitä kasvuahan tämä on, ihan tervettä uhmaa, haetaan omaa reviiriä, uutta minää ja omaa tilaa.Ollaan vielä pikkutyttöjä, mutta samalla halutaan olla jo vähän isonpaa..
kunpa sitä vaan jaksaisi/osaisi joka tilanteessa rakkaudella kurittaa ja kasvattaa, ymmärtää tätä pikkuihmisen mieltä... :heart:

 

Meillä on todella "rakkautta ylipursuava" 6 vuotias. Hän haluaisi halata ja pussailla koko ajan ja on muutenkin todella huomaavainen ja tottelias. En tiedä johtuuko se siitä että pikkuveli on päinvastainen ja sisko sitten haluaa näyttää hyvää esimerkkiä ja sillä saada huomiomme??
Nämä rakkauden osoitukset ovat kuitenkin jatkuneet pitkän aikaa ja olemmekin mieheni kanssa ajatelleet että emme ikinä ole keneltäkään kuulleet yhtä paljon ylistyksiä (edes toisiltamme) kuin mitä 6 v tyttäremme on viime aikoina antanut. Kommentit kuten " äiti (tai isä mutta useimmiten äiti) sinulla on niin kauniit hiukset, äiti olet niin ihana, äiti minä rakasta sinua, äiti olet niin kiltti, olisi ihan kiva kuulla joskus myös partnerin suusta....

 

meillä on kans 6 vuotias tyttö jolla kamala uhma päällä.kiroilee,kiusaa pienempiä sisaruksiaan,karkaa pihasta, ei usko mitään mitä sanotaan yms. välillä hermot tosi tiukalla kun koko päivän kiljuu tolle et usko ees yhen kerran ja taas tekee jotain älytöntä niin tuntuu et kaikki kasvatus on menny kuuseen.meilläkin tyttö oli ennen mitä kiltein mutta nyt on tää jatkuva uhma ja poika 4 v. ottaa mallia siskostaan ja uhoo kans.tosi kivaa. :/ .mutta toivottavasti tää ei kestä kauaa ja kait tästä hengissä selviää.meillä myös tyttö on mitä kiltein jos on yksin minun kanssani mutta näitä hetkiä ei ole paljon kun perheessä on 4lasta.

 

\

millä tavoin te käsittelette asiaa kun toinen jää (taas kerran) valheesta kiinni tai varastamisesta?

Olen päättänyt ottaa lapsen mielilelja sitä mukaa pois ku kiinni jää jommasta kummasta. Laita se sitten niin korkealle että lapsi sen näkee mutta ei voi leikkiä. Meillä on tepsinyt nyt syksyllä eskariin menevällä tytöllä. Mutta ei saa myöskään unohtaa niitä haleja ja suukotuksia joita tulet saamaan, nauti niistä.

 

Minustakin on oikein mukavata kuulla mitä se 6v tuo tullessaan. Ja "Oireet täsmää osiin näistä kerrotuista joten täytymee olla tyytyväinen että lapsi on ihan normaali :kieh:

 

no entäs nämä 6 vuotiaan kiinnostukset omasta ja kavereidensa pippeleistä? olen kuullut että on normaalia että pojat tutkii sekä omia ja toisten pippeleitä..onko tuttua?