vierailija
Hyvä että selvisit hengissä! Toivon sydämestäni että et kadu vaan olet onnellinen, että teit noin 
vierailija
Hyvä että selvisit hengissä! Toivon sydämestäni että et kadu vaan olet onnellinen, että teit noin
Juu kyllä lapsensa murhaamisesta vielä onnelliseksi tulee varsinkin moraalittomana.
vierailija
Noniin kerron vielä jos jotain mietityttää, että kävin lääkärissä. Kaikki meni hyvin ja raskausmateriaali tullut ulos, vielä vähän vuotoa pitää kestää. nyt sitten ensi maanantaina laitetaan kierukka ja tätä en sitten koe enää toista kertaa! Kiitos kaikille neuvoista ja tuesta
nyt sitten ensi maanantaina laitetaan kierukka ja tätä en sitten koe enää toista kertaa! Kiitos kaikille neuvoista ja tuesta
vierailija
Kai sulla ultrattiin, että tiedetään kaiken varmasti tulleen ulos? Itselläni jälkitarkastuksessa mitattiin vaan veren hcg-pitoisuus joka oli kyllä lähtenyt laskuun, mutta muutaman viikon päästä jouduin kuitenkin ambulanssilla sairaalaan kun kohtuun olikin jäänyt vielä jotain:/Noniin kerron vielä jos jotain mietityttää, että kävin lääkärissä. Kaikki meni hyvin ja raskausmateriaali tullut ulos, vielä vähän vuotoa pitää kestää.
vierailija
Hui kauhea! Näitä tarinoita on ihan liikaa missä on otettu vaan verikoe ja sitten se on sairaalareissu myöhemmin.
Juu mulla onneksi ultrattiin Asun siis Tanskassa ja täällä on aivan upea systeemi, että jopa hyvällä yksityisellä gynellä saa kaikki täällä asuvat ilmaiseksi keskeytyksen, ja kaikki tosiaan ultrataan keskeytyksen jälkeen. Ainakin siellä missä kävin. Mulla tosiaan testin teosta olin lähes samantien jo gynellä ja nyt kaikki on ohi. Ehkä siksi kaikki menikin niin hyvin, että kun oli viikkoja vasta 4 ja pääsin ihan suoraan sitten keskeyttämään ettei tarvinnut odotella. Täällä tosiaan jos sun pitää keskeyttää, jonotusaika lääkärille on 1-3 päivää.
Juu mulla onneksi ultrattiin
Asun siis Tanskassa ja täällä on aivan upea systeemi, että jopa hyvällä yksityisellä gynellä saa kaikki täällä asuvat ilmaiseksi keskeytyksen, ja kaikki tosiaan ultrataan keskeytyksen jälkeen. Ainakin siellä missä kävin. Mulla tosiaan testin teosta olin lähes samantien jo gynellä ja nyt kaikki on ohi. Ehkä siksi kaikki menikin niin hyvin, että kun oli viikkoja vasta 4 ja pääsin ihan suoraan sitten keskeyttämään ettei tarvinnut odotella. Täällä tosiaan jos sun pitää keskeyttää, jonotusaika lääkärille on 1-3 päivää.
vierailija
Minä tein abortin 2-3 kuukautta sitten. En ole tähän saakka kokenut mitään niin hirveää kipua vaikka söin särkylääkkeitä yli suositellun määrän. Pyörryin lopulta suihkun lattialle pariksi tunniksi. Illalla kivut oli lähteneet. Vuotoa tuli sitten 4-5 viikkoa ja minulta otettiin vain verikoe, josta todettiin raskauden olevan ohi, ei tutkittu mitään.
Luulin, että unohtaisin tapahtuneen tai edes jatkaisin elämääni melko normaalisti, mutta saatan tuntea päivittäin surua, ahdistusta, levottomuutta ja jopa katumusta. Päätös oli järkisyin tehty ja on yhä, mutta silti olen alkanut katumaan ja olisi pitänyt miettiä enemmän tai tehdä jopa toisenlainen päätös. En tiedä johtuuko hormoneista vai mistä, mutta tuntuu kuin jotain puuttuisi. Ihan kuin minulta olisi viety jotain pois. Saatan yksinollessa alkaa yhtäkkiä itkemään kun jokin muistuttaa tapahtuneesta. Pääseekö tästä asiasta ikinä yli tai helpottaako tämä joskus?
Mies oli hyvin tukena ja mukana aborttia tehdessä, mutta kun asia saatiin hoidetuksi ei olla edes keskusteltu siitä saati nähtykään. Ei olla missään tekemisissä enää. No eihän me oltu koskaan yhdessäkään, mutta varmaan suren nyt sitäkin sitten tässä samalla kun menetettyä lasta. Tai minun itse aiheuttamaa lapsen menetystä. Voin vain toivoa että joskus saisin lapsen vaikken tästä häpeästä ja surusta pääse koskaan eroon.
Luulin, että unohtaisin tapahtuneen tai edes jatkaisin elämääni melko normaalisti, mutta saatan tuntea päivittäin surua, ahdistusta, levottomuutta ja jopa katumusta. Päätös oli järkisyin tehty ja on yhä, mutta silti olen alkanut katumaan ja olisi pitänyt miettiä enemmän tai tehdä jopa toisenlainen päätös. En tiedä johtuuko hormoneista vai mistä, mutta tuntuu kuin jotain puuttuisi. Ihan kuin minulta olisi viety jotain pois. Saatan yksinollessa alkaa yhtäkkiä itkemään kun jokin muistuttaa tapahtuneesta. Pääseekö tästä asiasta ikinä yli tai helpottaako tämä joskus?
Mies oli hyvin tukena ja mukana aborttia tehdessä, mutta kun asia saatiin hoidetuksi ei olla edes keskusteltu siitä saati nähtykään. Ei olla missään tekemisissä enää. No eihän me oltu koskaan yhdessäkään, mutta varmaan suren nyt sitäkin sitten tässä samalla kun menetettyä lasta. Tai minun itse aiheuttamaa lapsen menetystä. Voin vain toivoa että joskus saisin lapsen vaikken tästä häpeästä ja surusta pääse koskaan eroon.
vierailija
Minä sain keskenmenon pari viikkoa sitten ja jouduin siis tekemään tuon lääkkeellisen tyhjennyksen. Se tunne kun pieni syntyi ulos. Vaikka sydän olikin jo pysähtynyt pari viikkoa sitten.
Järkytyin kun tajusin että toiset tekee abortteja täysin samoin keinoin. Toivottabasyi raskaus menee seuraavalla kerralla paremmin ja piekkuinen jaksaa loppuun asti.
Järkytyin kun tajusin että toiset tekee abortteja täysin samoin keinoin. Toivottabasyi raskaus menee seuraavalla kerralla paremmin ja piekkuinen jaksaa loppuun asti.
vierailija
Eli olin ite viikolla 6+2 ja sain heti apua ja hyvän selostuksen ja tottakai luin netistä mutta oli pakko tehä tämä päästös koska elämän tilannen on tosi vakava ja yhdynnöissa on aina käytetty suoja mutta yks päivää ennen lääkärii tein testin ja olin ihan ihmeissää mutta onneksi oli alussa sain ekan lääkkeen ja seuraavan otin kotona ja tungin ne aamulla alapäähän nii syvälle ku sain ja otin ennen buranaa ja sit alko vuoto ja kipu ja se kipu oli ehkä 30 minuuttia aika paha et pikeesti vähä ahisti makaa sängys ja puristella peittoo mut mietin vaa et kestää yhen päivän ja sit yritin nukkuu niin paljo kun mahollista et pääsee päivästä läpi ja särky lääkeetki jätin koska tuli oksentelua niitten takia ja pahimmaal ku sattu ponnistin niinku synnytykseesä mietin että se tulee ulos ja niin se tuliki ja nyt vaa vuotaa mut vähä painetta