Adoptioneuvonta alkaa 2013

Muita ketjuja olen lukenut, mutta aloitan nyt uuden alkuvaiheessa oleville. Itsellä mielessä kv-puoli, mutta kaikki kuitenkin avoinna. Katsotaan mihin suuntaan ajatukset infossa ja neuvonnassa liikkuu. Vielä ei olla minkään palveluntarjoajan asiakkaana, heti vuoden alusta haluan kuitenkin rekisteröityä. Maainfoihin ja muihin osallistuminen kai edellyttää asiakkuutta? Ilmeisesti ainakin 6 kk on odotusaikaa ennen neuvonnan aloittamista eli ensi vuoteen menee.
 
Taidanpa listautua tähän ketjuun, kun perhelomaketta juuri täytellään, ja toiveena on päästä ensi vuonna aloittamaan neuvonta. Meillä on ennestään biologisia ja adoptoitu lapsi, joten perheen koko rajoittaa vaihtoehtoja kv-adoption kohdemaissa. Erittäin todennäköisesti kohteemme on Kiinan sn-ohjelma.

Palvelunantajan valintaa ja asiakkaaksi rekisteröitymistä ei kannata tehdä liian aikaisin. Kannattaa ensin neuvonnassa kuulostella omia valmiuksiaan ja asenteitaan ja käydä noissa palvelunantajien avoimissa tiedotustilaisuuksissa. Varsinaiset (ainakin Pelan) kohdemaa tutuksi -tyyppiset tilaisuudet on toki tarkoitettu vain niille, joilla on jo hakemus tietyssä kohteessa, mutta kaikille avoimiakin tilaisuuksia löytyy. Esim. Pelan ja IP:n Kiina sn -tilaisuudet ja IP:n adoptiokontaktit -tilaisuudet (viimemainittuja on lähes joka kuukausi) ovat kenelle tahansa neuvonnassa olevalle (tai alkua odottavalle) avoimia.
 
Viimeksi muokattu:
Juu ei tosiaan vielä neuvonnan alussa kannata minkään palveluntarjoajan asiakkaaksi rekisteröityä, siinä vaiheessa taisi joutua jo jonkun maksun maksamaan ja kun se neuvonta kestää kuitenkin sen vuoden niin sinä aikana ehtii jo tapahtua vaikka mitä. Jos rekisteröidyt jonnekin niin voi olla että siinä vaiheessa kun haette lupaa onkin teidän suosikkimaa ihan jumissa ja kyseisellä palveluntarjoalla ei olekaan yhtään teille sopivaa kontaktia tai huomaatte että jollain toisella olisi juuri se teille parhaiten sopiva... Kontaktinvalintainfoihin saa mennä kuka tahansa, netistä löytyy paljon tietoa ja palveluntarjoajille voi soitella ja kysellä itseä kiinnostavista kontakteista. Ja tietenkin täällä voi kysellä, melkeimpä kaikista kontakteista löytyy joku hakija tai muuten tietävä...
 
Noinhan se tietysti menee. Jotenkin sitä haluis jo kiirehtiä ja hankkia lisää tietoa, mutta tottahan se, että neuvontakin kestää kauan ja siinä ajassa ehtii kontaktien tilanteet muuttua. Oikeastaan meille ei asialla ole kiirettä, mutta kun omassa päässä prosessi on jo käynnissä, niin haluis viedä asioita jollain lailla eteenpäin. Täytyypä mennä infoon kuulemaan lisää. IP ei ole vastannut viestiini ja ehdin jo miettiä, onko kyse siitä et en ole rekisteröitynyt asiakkaaksi. Kyselenpä uudestaan.
 
Hei vaan!
Hyppään mukaan juttelemaan. Meillä on myös suunnitelmissa neuvonnan aloittaminen alkuvuodesta 2013. Meillä on kotona kaksi adoptoitua alle kouluikäistä lasta. Prosessi on siis kyllä ihan tuttu, mutta niinhän adoptiokenttä muuttuu koko ajan, joten hyvä kuulla muitten odottajien kuulumisia. Ja Valvira on tietysti myös uusi juttu meille. Onneksi vaikuttaa että se on lähtenyt toimimaan ihan hyvin. Meidän ensimmäisen prosessin odotusaika neuvontaan oli lähes vuoden ja lupaprosessikin kesti pahimmillaan 8kk jossain vaiheessa, vaikka meidän luvanodotus olikin sitten lyhyempi. Onneksi nyt tuntuu että odotusajat näitten Suomen askeleitten kohdalla ovat edes vähän kohtuullisempia. Tsemppiä muille alkumetreillä olijoille!
 
Heippa!

Ilmoitin juuri meidän alkuinfoon 8.1.2013 eli aivan alussa ollaan.
Mutta nyt alkoi tuntumaan siltä, että tämä prosessi täytyy saada liikenteeseen! Viime keväänä tuolla 2012 ketjussa kävin pari kertaa kirjoittelemassa, mutta silloin lapsettomuushoidot vielä tilanteessa, että halusimme tähän vielä lykkäystä. Nyt siis yhteensä 10 lapsettomuushoitoa takana tuloksetta, mieli on kääntynyt adoptioon jo monta vuotta sitten, mutta nyt olisi aika tehdä asialle jotain :)
Meillä taustalla siis 4,5 vuoden lapsettomuus.

Kun mukana on myös jo kokeneempia (ja tietysti Kaarin olet neuvonut aikaisemminkin niin hieman neuvoa kaipaan nytkin), niin mitenkä homma oikein etenee? Ensi tuo alkuinfo josta ilmeisesti saadaan tietoa mitä papereita laittaa liikkeelle ensimmäisenä että pääsee kohti neuvontoja. Sitten ilmeisesti neuvonnat jotka kestävät 6-12kk riippuen tilanteista, kesäkuukausista tms. Eli onko se Suomen päässä noin 1-1,5vuotta mitä menee ennen kuin asia liikahtaa kohti kohdemaata? Ja kohdemaassa sitten x-aika? Jonkin verran olen lueskellut että adoptioajat ovat pidentyneet ja hakijoita on enemmän liikkeellä, mutta eivätkö nuokin ole maakohtaisia ainakin osittain?
Anteeksi tämä kysymysten tulva, jotenkin sitä koittaa itselle kirkaistaa prosessia!

Meillä siis kv-adoptio mielessä tällä hetkellä, kohdemaa ei niin oleellinen mutta mies ei halua Venäjää, eli olisi jokin Aasian maa todennäköisesti. Myös Kiinan sn-kiinnostaa, täytyykin sitten mennä siitä erikseen infoon kun sellainen tulee ajankohtaiseksi että oikeasti käsittää, mistä ja millaisista lapsista on kyse.

No tällainen lyhyt alkuesittely ;)
 
Hei, johkunen! Minä ja mies käytiin viime viikolla Pelan alkuinfossa (vaikkei olisi tarvinnut oikeastaan käydäkään, kun postitse oltiin jo saatu perhelomake, kun ollaan jo toisella kierroksella...). Ajatuksena oli nähdä sos.tt ja kysellä neuvontajonoista ym, mutta kuultiinkin että sos. tt vaihtuu vuodenvaihteessa, eikä uudesta työntekijästä ollut vielä varmaa tietoa eikä tietenkään varsinkaan aikatauluista sitten.

Alkuinfosta siis saa täytettäväksi perhelomakkeen, josaa on hlötietoja, työhistoriaa, lapsitoivetta yms mietittäväksi. Sen liitteenä on sitten toimitettava lääkärinlausunto (T-todistuslomakkeen ensimmmäinen sivu tarkkoine esitietoineen ja tutkimuksineen) sekä virkatodistukset kummastakin erikseen (avioliitot, mahd. lapset näkyviin niissä). Verotustodistus ja rikosrekisteriotteet pyydetään myöhemmin neuvonnan kuluessa. Ekalla kerralla me varattiin lääkärille ajat jo etukäteen heti alkuinfoa seuraaville päiville, kun oltiin jo ennen infoa päätetty, että adoptioon lähdetään.
 
Vuvuzela kiva kun vastailit näin nopeasti!
Ok, eli tuolla saadaan sitten lomakkeet joista eteneminen alkaa. Ja tietysti voidaan kysellä tarkemmin jonotuksesta tms. mitä nyt mieleen aluksi tulee.
Miten tuo T-todistus, minkä sortin lääkäri täytyy olla, eli mitä se sisältää? Meillä yhteydet vielä lapsettomuuslääkärille, joten siksi mietin.
Hassua miten sitä voi näin innostua vaikka vasta päätös alkuinfosta tehty :)
 
T-todistus on sellainen yleinen lääkärintodistuslomake, jota käytetään esim. johonkin opintoihin pyrittäessä tai uuteen työpaikkaan mennessä. Siinä etusivulla ilmoitetaan itse aiempi terveydentila, mahdolliset sairaudet/lääkitykset ja sitten siinä on ihan peruslääkärintutkimus ruksi ruutuun -systeemillä esim. verenpaine, sydämen kuuntelu, tuki- ja liikuntaelimistö, näkö.... Useimpiin tarkoituksiin riittää, kun todistuksen pyytäjälle toimittaa T-todistuksen kakkossivun, jossa vain lyhyesti todetaan, onko hlö sopiva johonkin vaikka työhön. Mutta Pelalle siis neuvontaa varten tarvitaan se tarkempi ykkössivu! Pelan lääkäri katsoo todistuksen ennen neuvonnan alkua. Perhelomakkeen yhteydessä on tarkat ohjeet lääkärintodistuksesta. Sen voi tehdä kuka tahansa lääkäri. Parasta olisi tietysti, jos on joku lääkäri, joka hyvin tuntee ennestään terveydentilan, mutta jos nyt on ollut yleensä aika terve, niin sellaista lääkäriä ei ehkä olekaan. Me käytiin ekat t-todistukset hakemassa terveyskeskuksesta, kun silloin vielä tälläkin paikkakunnalla joskus tk:een pääsi. Toiset (kohdemaahan lähetetyt englanninkieliset lääkärintodistukset) jouduttiin hakemaan yksityiseltä yleislääkäriltä, kun ei päästy terkkariin.

Ja niitä T-todistuslomakkeita pitäisi kyllä löytyä miltä tahansa lääkäriltä, mutta eniten niitä varmaan laativat ihan tk- tai muut yleislääkärit sekä työterveyslääkärit. Harvalla ehkä kuitenkaan on niin hyvä työterveyshuolto, että sieltä tällaiseen työelämän ulkopuoliseen tarkoitukseen todistusta saisi...
 
Viimeksi muokattu:
Johkunen, mukavaa että pääsette eteenpäin asian kanssa. Aikataulut riippuvat tosiaan aika paljon siitä missäpäin Suomea asutte ja minkä kohdemaan valitsette. Usein neuvonan alkua joutuu odottamaan muutaman kuukauden, mutta joissain kaupungeissa jopa yli vuoden. Ainakin Pelalla on periaatteena että ensimmäinen neuvonta kestää sen vuoden, tässäkin voi olla eroavaisuuksia eli aluetoimistojen välillä.
Sen jälkeen aika riippuu ihan kontaktista, osaan kontakteja joutuu suomessa jonottamaan ennen kun saa laittaa papereita matkaan ja osaan saa laittaa heti. Hyvä että olette harkinneet Kiinan sn-ohjelmaa, se on nimittäin tällä hetkellä ainoa Aasian kontakti joka toimii sutjakkaasti. Intia on vähän mysteeri, siellä odotusajat kai vaihtelevat suuresti riippuen lapsitoiveesta ja Filippiinit toimii, mutta sinne ei kai vieläkään oteta uusia hakemuksia vastaan. Afrikassa sen sijaan on useampi toimiva kontakti :)
 
Moi johkunen! Jos haluaa nyt jo tehdä jotain adoptiohankkeen edistämiseksi, voisi katsella sopivia adoptiovalmennuskurssien aikatauluja. Viikonloppukurssit varsinkin ovat täyttyneet nopeasti, joten voisi olla jo järkevää kohta ilmottautua jos haluaa kevään kurssille. Kiinaan ja osaan muistakin maista tarvitaan koulutustunteja adoptiosta neuvonnan lisäksi. Adoptiovalmennuskurssilla saa tosi kätevästi tarvittavia tunteja kasaan ja muutenkin kurssi on suositeltava. Meillä on myös kokemus, että neuvonta meni sutjakammin kun osa asioista voitiin kuitata käsitellyksi jo adoptiovalmennuskurssilla.
 
Kiitos teille muillekin vastanneille :)
Me ollaan hyvin etelässä, melkein ytimessä joten kaupunkimme kuuluu tuohon Helsingin Pelan piiriin. Jos ymmärsin oikein kun keväällä soittelin pelaan, niin meillä oma kaupunkimme ei hoida noita neuvontoja vaan ne tehdään tosiaan pelan puolesta (oma kaupunki sen verran pieni). Mutta näihinhän saa sitten vastauksia, täytyy alkaa tekemään listaa mitä kysellä!
Mies tarvitsee vielä hetken aikaa kun alkuinfosta vasta päätettiin, joten en viitsi häntä vielä alkaa liikaa piinaamaan kursseilla tms. Asiat saa edetä nyt rauhassa eli ensin tuo info ja sitten katsotaan lääkärit + muut tarvittavat papereita varten. Itselle vaan tuli hyvä fiilis näiden hoitojen päätyttyä taas tietyllä tavalla, että jossakin asiassa voi päästä eteenpäin jo henkisesti ennen kuin varsinaisesti alkaa tapahtumaan :)
 
Viimeksi muokattu:
Hei!

Olemme myös aloittelemassa adoptio-projektia. Neuvontaan päästään vuoden alusta (toivottavasti). Mukavaa löytää muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa. Vertaistuki on parasta: koskaan ei tiedä, että kuinka pitkä ja kivinen matka on edessä. Se, että halutaanko lasta kotimaasta vai ulkomailta on itselle se ja sama, lämmin syli on auki kaikille. Mutta vähän ollaan mietitty kansainvälistä puolta ja sieltä Intiaa. Mutta luulen, että noissa neuvonnoissa asiat selviää....
 
Hei, Dizzy. Mukavaa että pääsette aloittamaan neuvontaa. Se on ihan pakko mainita että ei kannata odottaa että "neuvonnassa" saisitte mitään tietoa eri maista ja kontakteista. Sosiaalityöntekijä toki kertoo teille kelpaatteko kotimaan jonoon, mutta jos päädytte kansainväliseen adoptioon niin sillä puolella mahdolliset kohdemaat täytyy itse selvittää palveluntarjoajien kanssa. Sossut ei yleensä tiedä paljoa eri maiden kriteereistä yms. Neuvonnan parempi nimi olisi "kotiselvitys", neuvoja sieltä ei juurikaan heru...
 
Heippa, liittyisin mukaan keskustelemaan. Yhden viestin jo laitoin, mutta se ilmeisesti katosi johonkin bittiavaruuteen :) Olemme parin viikon päästä menossa alkuinfoon ja kaikki on vielä hyvin auki. Takana on reilut 4,5 vuotta lapsettomuutta ja aika kivinen tie on ollut. Nyt kuitenkin katseet käännetty kohti adoptiota, vaikka vielä meillä ei ole hajuakaan haluammeko kotimaiseen vai kv-adoptioon. Mutta ehkä asiat vähän selkenevät tuon alkuinfonkin jälkeen. Ja kiva tulla tällaiseen ketjuun jossa monta samassa tilanteessa olevaa ja muutama "kokeneempi" joilta saada vinkkejä. :)
 
Ilmoittaudunpa minäkin tähän ketjuun - meillä on huomenna ensimmäinen neuvontakerta ja 2. kierroksella ollaan, kotona on yksi kv. adoptoitu poika meidän arkea sulostuttamassa.

Toisella kierroksella ei ehkä ole niin kovia paineita neuvonnan suhteen, kun kerran ollan jo yhden kerran kelvattu vanhemmiksi, mutta tietysti nämä prosessit aina mietityttää. Nyt meillä on neuvojana eri sos.tt., mikä on meistä vain hyvä juttu.

Meillä on kohdemaa aika selvä, haluttais samasta maasta kuin 1. kerralla, mutta sen tässä adoptiomaailmassa on oppinut, että muutos on jatkuvaa, joten aika lailla avoimin mielin ollaan liikenteessä.

Lähinnä toivon, että meidän neuvontaprosessi olisi nopea ja lupakin saatais tällä kertaa ilman lisäselvityspyyntöjä, niin päästäis sitten jonottaan taas seuraavaan vaiheeseen, kun niissä jonoissa nyt tuntuu sitten menevän aikaa, eikä se oma ikäkään tästä vähene...

Kiva, että täällä on muitakin tänä vuonna neuvonnan aloittavia, on mukava, kun voi vaihtaa kuulumisia.
 
Täällä yksi innokas vihdoin ja viimein rekisteröityi tänne että pääsee myös kirjoittelemaan. Olen jo parin vuoden ajan taustalla seuraillut ja lueskellut, mutta nyt vuodenvaihteen jälkeen alkaa tuntua jo siltä että ehkä vihdoin meidänkin kohdalla alkaa joskus tapahtumaan tämän asian suhteen! Tiedättekö täällä viisaammat, pitääkö neuvontaan ilmoittautuessa olla jo täyttänyt se lain vaatima 25-v vai voiko jo aiemmin alkaa "jonottamaan jonoon"? Itsellä tämä merkkipaalu on täyttymässä vasta myöhemmin tänä vuonna.
 
Vadelmiina- kyllä mielestäni neuvontajonoon voi hyvin ilmottautua jo ennen kuin 25 on täynnä. Lain mukainen ikäraja pitää täyttyä lupaa hakiessa. Varmaan on neuvonnan antajasta kiinni, että kuinka paljon ennen syntymäpäivää neuvontaa pääsee aloittelemaan.

Meillä on nyt ensimmäinen neuvonta sovittuna. Maaliskuun loppupuolella olisi käynti. Sosiaalityöntekijä on jo valmiiksi tuttu, joten eiköhän tämä tästä taas. Vaikka kyllä vähän jo jännittääkin!
 
Hei!

Olipa hienoa löytää tällainen keskisteluketju. Minulla ja miehelläni on lapsettomuutta takana vajaa kolme vuotta. Heti lapsettomuustaipaleemme aluksi selvisi, että todennäköisyydet ovat pienet saada minun munasoluillani lapsi aluilleen, edes IVF-hoidoilla (tämä on käynytkin nyt toistuvissa hoidoissa toteen). Adoptointi on ollut meillä nämä kuluneet lapsettomusvuodet vakaasti mielessä, ja mahdollinen lapsi adoption kautta on luonut hoitorumbassa toivoa vanhemmuudesta. Nyt tuntuu, että olisi aika ruveta toimiin tällä tiellä.

Kysyisin siis "adoptiota harkitsevana" (en tykkää termistä, koska lapsen haluaminen adoption kautta tuntuu itsestäänselvältä etenkin nyt kun hedelmättämyyteni on alkamassa varmistua), että onko pääkaupunkiseudun kuntien välillä suuria eroja adoptioprosessin käynnistämisessä ja jonoissa. Esim. onko adoptioneuvontaan pääsy Espoossa nopeamaa kuin Helsingissä? Hoitaako nykyisinkin neuvonnan Helsingissä kaupungin sosiaalitoimi ja Espoossa PeLa?

Ajattelin ensitöikseni soittaa Yhteiset Lapsemme ry:n adoptiokuraattorille ja jatkaa siitä miehineni hiljakseen alkuinfoon. Kuulostaisiko mielestänne toimivalta alulta?

Valoisaa alkukevättä!
Sufka
 
Sufka tervetuloa! Alkuinfo on Pelan termi, espoolaiset saavat neuvonnan Pelasta. Helsinkiläisten ja vantaalaisten neuvonnan hoitaa Helsingin kaupunki. Hesan kaupungin neuvonnassa ei ole alkuinfoa, vaan neuvontaan ilmoittaudutaan vain suoraan sosiaalityöntekijöille. Neuvonnan antaja määräytyy kotikunnan mukaan. Pelan tämän hetken jonoista en tiedäkään, Helsingin kaupungin jonot ovat kai noin vuoden luokkaa.

Kannattaa kyllä ilmottautua neuvontaan hyvissä ajoin, aikaa tässä prosessissa kuitenkin kuluu.

Meillä eka neuvonta on nyt takana, ihan mukavasti meni. Tuttua puuhaa ja rentoa paikan päällä vaikka etukäteen kumminkin sitten jännitti. Erityistarveasiat ehkä tällä kertaa ovat isoin kysymysmerkki. Maa lienee selvä jos nyt ei jotain ihan kummia matkan varrella satu.
 
Hei!

Quinson liittyy mukaan keskusteluun. :)

Olemme mieheni kanssa hieman päälle 30-kymppinen pariskunta ja meillä on 8 vuoden lapsettomuustausta takana tuloksettomine hoitoineen. Adoptio on pyörinyt mielessä jo useamman vuoden ajan ja otimme ensimmäisen kerran yhteyttä kuntamme sosiaalitoimistoon marraskuussa 2012. KV-adoptioneuvonta alkoi tammikuussa 2013 ja saadaan päätökseen elokuussa 2013.

Tällä hetkellä meillä on menossa rekisteröityminen Interpediaan ja tarvittavien dokumenttien ja suositusten kerääminen hakemuksen yhteyteen adoptiolupaa varten. Alunperin olimme valinneet kohdemaaksi Kolumbian, mutta keväinen yleinen kontakti-info antoi melko synkän kuvan Kolumbian adoptiotilanteesta ja päädyimme harkitsemaan myös muita vaihtoehtoja. Tämänhetkinen suunnitelma on liittyä Etelä-Afrikan, Etiopian ja Kolumbian yksityisten lastenkotien "triangeliin" jossa on mahdollista jonottaa avointa hakemuspaikkaa johonkin näistä kolmesta maasta kotimaassa.

Toiveissa on adoptoida kaksi sisarusta. :)
 

Yhteistyössä