Adoptioneuvonta alkaa 2013

Moi Quinson! Tervetuloa mukaan, toivottavasti teille sopiva kontakti löytyy. On kyllä minusta tosi hyvä idea lapsettomana pariskuntana hakea sisaruslupaa. Jos olisin vuosia sitten tiennyt saman mitä nyt, olisimme mekin adoptoineet sisarukset. Perhe voi olla kasassa aika piankin jos hyvä tuuri ja sopiva ajoitus käy. Me tarvotaan adoptioprosesseissa nyt yhdeksättä vuotta, eikä loppua näy...

Syksyllä jatkuu neuvonta, saapa nähdä missä vaiheessa meidän sossu on tyytyväinen. Mitäs kuuluu muille ketjulaisille? Onko neuvonta-aikoja jo järjestynyt?

Mukavia kesäpäiviä kaikille!

 

Moi ja kiva että olette kirjoitelleet! Meillä on aloitettu neuvonta, joka kestää luultavasti vuoden 2014 puolelle. Vähän kauhistuneena olen seurannut luvanhakuprosessia. Ilmeisesti siellä ollaan tarkkana ja pyydetään jokaiselta lisäselvityksiä. Täytyy varautua vuosien odotteluun...
No, asiat kai tapahtuvat kun niiden on tarkoitus tapahtua, niin uskon. Silti on välillä niiiin malttamaton fiilis.

 

Hei kaikille!

Meilläkin adoptioprosessi pikkuhiljaa alkamassa, ensi viikolla pitäisi saada infopapereita PeLalta kotiin ja alkuinfo on syyskuun alkupuolella. Meillä kunta ostaa palvelun PeLalta ja siellä käymme siis neuvonnan, kohdemaa on vielä auki mutta kv -puolella todennäköisesti. Itse olen juuri täyttämässä 25 ja mies kymmenisen vuotta vanhempi. Tästä se lähtee

Adoptio on ollut meillä mielessä siitä saakka kun päätimme, että haluamme tulla vanhemmiksi. Koska itse olin tuohon aikaan vasta 19 ja odottaminen 25 ikävuoteen saakka tuntui loputtoman pitkältä, päätimme yrittää ensin biologista lasta. Tässä emme kuitenkaan yli neljän vuoden yrittämisen aikana onnistuneet. Hoitojakin aloittelimme, mutta ne olivat liian raskaita. Eräänä joulukuisena ilta puolitoista vuotta sitten itkin miehelleni hoitojen kamaluutta ja muita asiaan liittyviä surujani. Silloin mies päätti, että hoidot lopetetaan siihen ja jäädään odottamaan adoptioprosessin alkua. Lopullisen adoptiopäätöksen teki meillä siis mies. Kertaakaan emme ole katuneet, ja olemme hoitojen jälkeen viimein oppineet iloitsemaan elämästä jossa ei -vielä- ole lapsia. On kuin taakka olisi otettu pois harteilta.

Nyt on kuitenkin 25 ihan nurkan takana. Toisaalta on ihan innoissaan ja toisaalta pakokauhu iskee. Ristiriitaiset tunteet ovat toivottavasti normaaleja. Luin ketjun läpi ja pari kysymystä heräsi. Lääkärintodistus tarvitaan siis neuvonnan aloittamiseksi ja sen saa vaikka tk:sta, mutta tarvitaanko siis vielä toinen, englanninkielinen? Käydäänkö sitä varten palveluntarjoajan nimeämällä lääkärillä vai missä vaan? Ja mikä on tämä Valvira juttu josta joku mainitsi? Ja onko rikosrekisteriote sama joka tarvitaan lasten kanssa työskenteleviltä (tämä tuttu kun olen itse sos.alalla), jossa siis näkyvät lapsiin suunnatut rikokset, vai joku "yleisrikosrekisteri"? Toivottavasti ymmärsitte kysymykseni Ihanaa jos joku vastailee.

Oikein lämmintä ja mukavaa kesän jatkoa kaikille!

 

Hei vaan!

Minä ilmottaudun myös uutena tulokkaana. Ikää on 25, ja miehellä muutama vuosi enemmän. Lapsettomuutta takana pari vuotta, ja muutama epäonnistunut hoitokerta alkuvuodesta..Enempää emme lähteneet kokeilemaan, henkinen kantti ei kestänyt sairaala- ja lääkeriepotusta.
Ja kuten Karoliinakin sanoi, meiltäkin lähti se järkyttävä taakka harteilta. Sen päätöksen kanssa on ollut hyvä olla.

Adoptioinfossa olimme jo viime vuoden puolella. Ajatuksissa kv-adoptio, ja mahdollisesti sisarustoive

Perhelomake liitteineen lähti matkaan pari viikkoa sitten, että tästä tämä vuosien odotus sitten alkaa.

Karoliinalle vielä, että rikosrekisteriä ei tarvita vielä neuvontaan hakeutumis-vaiheessa. Meillä perhelomakkeen mukana lähtivät suomenkieliset (ihan terveyskeskuslääkärin kirjoittama) T-todistukset, virkatodistukset molemmista erikseen ja suostumuslappu, jonka saatte infotilaisuudesta perhelomakkeen kanssa.

 

Moi Karolina ja Wiira!

Englanninkielistä lääkärintodistusta tarvitaan tosiaan vasta paperien kohdmaahan lähettämisvaiheessa, sitä ei kannata pyytää vielä. Rikosrekisteriote pyydetään adoptioa varten, lienee eri paperi kuin lasten kanssa työskenteleville, mutta pyydetään samasta paikasta. Ja Valvira myöntää adoptioluvan kotiselvityksen valmistumisen jälkeen.

 

Kiva että täällä on myös samanikäistä porukkaa liikenteessä, itselläkin maaginen 25 kurkkii jo nurkan takaa

Alkoi nuo lisäselvitykset mietityttämään, millaisia lisäselvitystarpeita sieltä on tullut ja voiko niihin varautua jo etukäteen? Meillä ei kyllä prosessi varmaan vielä tämän vuoden puolella pääse alkamaan, mutta olisi kiva silti saada mahd. paljon lisätietoa. Onko Helsingin kaupungilla mitään alkuinfoja vai pitääkö vaan tyytyä odottamaan että kutsuvat neuvontaan?

 

Lisäselvityspyyntöjä on tosiaan tuntunut tulevan viime aikoina aika usein. Ainakin terveydentilaan liittyen, adoptiomotiiveihin ja perheenjäsenille kertomiseen. En tiedä voiko niihin oikein valmistautua. On sosiaalityöntekijän ammattitaidosta kiinni, että saako hän käytyä läpi ja kirjattua asiat riittävässä laajuudessa. Paras olisi jos kotiselvitykseen tulisi kerralla kuntoon, mutta ei tuo lisäselvityspyyntö mikään katastrofi ole. Hesalla pitäisi kyllä olla kokeneet sosiaalityöntekijät asialla, tsemppiä prosessiin!

 

Alle kolme viikkoa perhelomakkeen lähetyksestä saatiin jo postia pelalta. Ens kuussa saadaan soittaa ja varata eka neuvonta-aika =)
Onko kellään tietoa kuinka usein noita terveydentilaluentoja on? Kun ei päästä siihen lokakuiseen : /

 

Heissan porukka! Minä ja mieheni ollaan pikkuhiljaa liukumassa adoption suuntaan. Oltiin myös tuolla turun pelan infossa kuten Karoliinakin (me oltiin se pari siinä lähinnä tätä pelan setää) Sen vähän mitä kuumetokkurassa sisäistin oli juuri sitä karuhkoa kieltä mitä osasin odottaakin.

Emme ole vielä tehneet päätöstä suuntaan eikä toiseen. Ehkä aloitamme neuvonnan ensimmäisellä tapaamisella ja jatkamme harkintaamme vielä senkin jälkeen. (kuis kauan sitä voi oikeen olla harkitsevalla kannalla?) Meillä ei lapsettomuuteen ole syytä mutta 9 alkionsiirtoa on takana ja odotamme tietoa tyksiltä suostuvatko vielä tekemään yhden hoidon meille vai jääkö tämä tähän. Jos ovat sitä mieltä että ei ole onnistumisesta suuria toiveita niin sitten mennään adoptioon, mutta jos heillä on vielä usko korkealla niin sitten yritetään lisää ja siirretään adoption aloitusta.

Itse olen valmis kotimaan hitaaseen adoptioon koska ikä ei ole vielä ongelma, mutta minkäänmoista etnisen taustan broblematiikkaa meillä ei ole. Isäntä on ihan valmis myös afrikan suuntaan tarpeen tullen.

Itseäni eniten jännittää omat pari pientä lääketieteellistä dilemmaa... Toinen on ihan tuiki tavallinen kilpirauhasen vajaatoiminta joka tuskin on mikään ongelma, mutta toinen on sitten mystisempi sydämen rytmihäiriö joka ei ole vaarallinen vaan oikeastaan tuiki tavallinen sekin, mutta esiintyy minulla vaan niin valtavissa määrin että ollaan ihan uskomattomissa lukemissa. Erikoislääkäritkään eivät asiasta tiedä mitään, eikä sitä voi millään korjata, mutta ei se mitään aiheutakaan... On vaan erittäin harvinainen asia. Nyt sitten pelkään jo valmiiksi että sellaista paperia ei saada aikaan missä tämä ongelma saataisiin lakaistua maton alle... Onko teillä kellään parempia tietoja asioista?

 

Meillä vierähti erinäisistä syistä aikaa siten, että neuvonta päästiin aloittamaan vasta tässä syksyllä. Pari neuvontakertaa on nyt takana. Yllätykseksemme sosiaalityöntekijä olikin meille aiemmin tuttu, ei kuitenkaan siis sama kuin edellisessä neuvonnassa. Hyvin lähti neuvonta käyntiin, ja mukava oli kuulla heti alkuun selkeä suunnitelma neuvonnan kestosta ja käyntien sisällöstä. Ennen joulua ehditään vielä yhdellä toimistokäynnillä käydä, ja sitten ensi vuoden alussa on kotikäynti. Saapa nähdä, saadaanko aikanaan lupahakemus vireille jo ennen lautakunnan kesätaukoa... Jostain blogista bongasin tiedonjyvän, että erään pariskunnan lupahakemus oli juuri äskettäin viipynyt lautakunnan jonossa vain kuukauden, nopeaa toimintaa! Lisäselvityksiä näyttävät tosiaan nyt pyytävän asiasta kuin asiasta?!?!

Wiira tuolla aiemmin kyseli Pelan terveydentilaluennoista. Ne luennot tuollaisenaan alkoivat meidän ollessamme edellisessä neuvonnassa vuonna 2006, ja viime vuosina niitä on ollut kaksi kertaa vuodessa (syksyllä ja keväällä). Veikkaisinpa, että maaliskuussa 2014 on seuraava luento! Ne luennot ovat tosi suosittuja, joten kannattaa ilmoittautua heti, kun tietää pystyvänsä menemään. Me kävimme nyt lokakuun luennon kuuntelemassa, ja aina sieltä jotain uutta tarttuu " kertauskurssilaisillekin".

83yrittäjälle: Tietääkseni mistä tahansa pitkäaikaissairaudesta vaaditaan erikoislääkärin lausunto, jonka sisältönä on myös pohdintaa kyseisen sairauden vaikutuksesta arkielämään, sairauden ennusteesta ja mahdollisista riskeistä tulevan " vammautumisen" tai ennenaikaisen kuoleman suhteen. Jos rytmihäiriösi syytä ei tiedetä eikä se aiheuta mitään haittaa nyt eikä tulevaisuudessa, niin eipä tuon luulisi olevan kovin merkittävä asia. Tärkeintä kai lausunnossa olisi sen korostaminen, että kyseessä on täysin vaaraton tilanne, siten pikemminkin erikoinen ominaisuus kuin varsinaisesti sairaus. Jos rytmihäiriö (tai mikä tahansa muu terveydentilaan liittyvä seikka) tulee esiin antamissasi tiedoissa tai lääkärin tekemissä tutkimuksissa, niin ei sitä taida maton alle saada lakaistua. Peruslääkärintarkastukset ovat kyllä usein aika pintapuolisia, ja kun tekijänä on vielä usein lääkäri joka ei tunne todistuksen hakijaa ennestään eikä muita esitietoja välttämättä ole kuin hakijan itsensä antamat, niin on varmaan sellaisia asioita, joita ei edes huomata tarkastuksissa. Ne mitkä huomataan/tiedetään tuntuvat joutuvan tosi tarkkaan syyniin neuvonnanantajan ja palveluntarjoajan taholta. Perusteena tässä tietysti lapsen etu, samoin kuin joidenkin kohdemaiden asettamissa rajoituksissa hakijoiden terveydentilan suhteen.

 

Lautakunnan pienen kokoonpanon käsittelyajat on tosiaan olleet vain kuukauden luokkaa, tosi nopeita! Ison kokoonpanon käsittelyssä on jonoa, joten kestää kauemmin. En sitten tiedä millä kriteereillä pääsee nopeampaan käsittelyyn. Ehkä jos on hyvin tavanomainen tilanne eikä esim niitä erikoislääkärintodistuksia?

Meillä ollaan neuvonnan loppusuoralla. Ihan kivasti on mennyt prosessi tähän mennessä. Toivottavasti se lupakin heltiäisi ilman kovin suuria mutkia.

 

Heippa vaan kaikki tänä vuonna aloitelleet!

Elän siinä käsityksessä, että pienen kokoonpanon käsittelyyn menee sellaiset, missä ei ole mitään ihmeellistä, eli lääkärin- tai muitakaan lausuntoja liitteenä, ei ihmeellisyyksiä motiiveissa, tai missään muussakaan, sellaset peruskauraa-jutut. Silti toki voi sieltä pienestäkin kokoonpanosta näillä peruskaurajutuilla lisäselvityspyyntö tulla.

 

Heippa ja hyvää uutta vuotta! Mitenkäs prosessi etenee itse kullakin? Me odotellaan ens kuun kolmatta neuvontaa, ja pohdiskellaan maavalintaa.
Lääkäriluennolle ilmottauduttu, Ii55:n arvio luennon ajankohdasta meni oikein

 

Moi Wiira!
Meillä etenee tällä hetkellä oikein hyvin, saatiin lupa ilman lisäselvityspyyntöjä tai muita mutkia! Mukavalta tuntuu, vaikka taitaa olla vielä pitkä matka edessäkin päin. Tsemppiä ja kirpeitä pakkaspäiviä!

 

Onnea luvasta , Li55! Saako kysyä, onko kohdemaanne tällä kertaa teille uusi vai tuttu isosisarusten kohdalta?

 

Vuvuzela kiitos! Samaan maahan ollaan näillä näkymin suuntaamassa kuin edelliselläkin kerralla. Erityistarvetoive meillä on, odotusaika on nyt täysi kysymysmerkki. Pikaesityksiäkin voi kyllä tulla, mutta yhtä mahdollista on että tässä menee vielä vuosia. Täytynee yrittää keskittyä nyt ainakin vähäksi aikaa muihin asioihin ettei mene ihan pelkäksi odottamiseksi elämä.