Äidit 40+

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! :wave:

Meni tuo vuodenvaihde ihan ok...raketit ei tyttöä häirinneet, mutta muuten on nyt iltaisin ollu nukkumaanmeno välillä hiukan haasteellisempaa. Tyttö saattaa nukahtaa normaalisti iltatoimien jälkeen, mutta herää sitten puolentunnin-tunnin kuluttua eikä sit nukutakaan yhtään! No vähän erilaisia variaatioita ollu tästäkin ja joka ilta on uudenlaisia haasteita :O Mutta muuten sit nukkuu yöt aika hyvn niin eiköhän tästäkin vaiheesta yli mennä...

Mulla olis kans tarkoitus ens viikolla aloittaa yksi mammatauolla ollut liikuntaharrastukseni. Olenhan toki ollu muutaman kerran poissa muutaman tunnin, mutta tästä tulee nyt viikottaista eli hiukan jänskättää. Tyttö suostuu syömään lypsettyä maitoa pullosta vaihtelevalla innolla eli saa nähdä miten isän kanssa pärjäilevät :rolleyes:

Meinasitkos Minni lähteä pallon perässä juoksentelemaan? Muistelin et sellaista harrastit...minä kun olen samaa pallonhuiskimista harrastanut =) Paljon on toki rakkaita harrastuksia jäänyt pois vauvan myötä ja kaikkea ei pysty enää varmaan jatkamaankaan kun ei yksinkertaisesti aika riitä. Mutta vauvelin myötä on taas tullut niin paljon kaikkea muuta ihanaa ja tuleehan niitä uusia harrastuksiakin...ensi viikolla kokeillaan nimittäin myös vauvauinnin aloitusta! Sitä odotamme innolla koko porukka!

Vauvatoiveelle lämpimät halit ja jaksuja tulevaan koitokseen :hug:

Pinkkis
 
Heippatirallaa pitkästä aikaa!

Vauvatoive, ei meilläkään aluksi meinannut pullomaito kelvata, ihan sama oliko rinnasta lypsettyä vaiko nannia. Aluksi poika hekotteli pullolle epäuskoisesti, myöhemmin sitten oikeen suuttui kun moista tarjottiin. Muutamassa viikossa kuitenkin tottui asiaan ja nyt juo kerran pari päivässä lisämaitoa ihan iloisena. Meidän poika ei syö tuttia, liekö sitten vaikuttanut tuohon ettei pullokaan meinannut kelvata. Pullojen tuttiosissa on myös paljon eroja, ehkä kannattaa kokeilla vähän erilisia jos joku alkais kelpaamaan paremmin?


Kiinteistä: me aloiteltiin soseet 4,5 kk maissa neuvolan suosituksesta, nyt ikää siis kohta 6 kk. Aloittelin porkkanalla, bataatilla, maissilla, hedelmäsoseilla. Enkä ole "jaksanut" syöttää vaan sitä yhtä tavaraa kokonaista viikkoa, vaan ihan vaihdellen poju on ruokia saanut. Perunaa olen toistaiseksi välttänyt, kun se on kovin tärkkelyspitoista eikä välttämättä vatsalle sieltä hellimmästä päästä. Myöskään viljoja ei ole vielä ruvettu syömään, vaan kaupan riisipuuroa hedelmäsoseella höystettynä on poju nyt viikon verran hyvällä ruokahalulla syönyt. Aluksi sosetta meni tosiaan vain t-lusikallinen tai pari, nyt menee noin 1/3 sosepurkkia kerralla. Lisäksi tietysti imetän, kuulemma äidinmaito auttaa ruoansulatuksessakin.

Poju on käynyt nyt parina päivänä potalla :). Vaippaan ei tullut kuin ihan pieni kikkare kerrallaan, näitä "nappeja" saattoi tulla vaikka 5 päivässä. Eilen istutin pojun yhden "vaippanapin" jälkeen potalle, sinnehän sitä sitten kelpasi viukurat laittaa. Sama juttu tänään, saas nähdä tuleeko ihan tavaksi.
 
Kiitos kannustuksesta, en uskalla tässä liikoja kertoa, tiedä vaikka joku vielä tunnistaa ja tulee harmia.
Miehen kiinnostuksesta en osaa sanoa, onko aitoa, en usko , mutta ulkomaalaisella se kun vaikuttaa oleskelulupaan ja siteisiin Suomessa että onko lapsen huoltaja vai ei yms....
Itse kaiken jälkeen tosiaan toivon saavani yksinhuoltajuuden, ja valvotut tapaamiset miehelle,
jos johonkin tapaamisiin pakko suostua, mieshän on lapselle ihan vieras ja vain nimi paperissa ja spermaläiskä : /
 
Heippa hei ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille. ILmoittaudun nyt sitten tännekin kunnolla, en edes muista olenko jo jotain kirjoittanut... meni se eka viikko synnytyksen jälkeen niin ohi ettei ihan muista kaikkea... ja syykin siihen sitten löytyi:

Minulla meni vuodenvaihde sairaalassa osastolla. 7 pv synnytyksen jälkeen verenpaineeni nousi "kriisitasolle" ja jouduin magnesiumtippaan ja sitäkautta osastolle tarkkailtavaksi. Paineet olivat pahimmillaan yli 200/130. Kyseessä ei kuitenkaan ollut raskausmyrkytys, vaan minun perusverenpainetautini pääsi vähän yllättämään ilman kunnollisia lääkkeitä. Pääsin kotiin kolmen yön tarkkailun jälkeen uudenvuodenpäivänä. Vauva oli kotona isänsä kanssa ja heillä meni kokoajan tosi hienosti. Eniten ehkä vaivasi minun ikäväni kotiin.

Nyt lääkitys tuntuu olevan kunnossa, levätä pitää kuitenkin kunnolla ja ottaa herkästi yhteyttä synnytysvastaanottoon, mikäli paineet taas alkaa nousta. Tilanne taisi silloin keskiviikkoiltana, kun hakeuduin ensiapuun olla paljon kriittisempi kuin lääkärit antoivat minun ymmärtää.

Vauva voi hyvin. Isä voi hyvin ja äitikin pikkuhiljaa. Toisaalta on jotenkin ulkopuolinen olo täällä kotona, kun noilla kahdella on niin tiivis side, mutta onneksi minua ja hinkkejäni kuitenkin tarvitaan. Vauva onneksi juo pullosta (sekä tuttelia että äidinmaitoa) eikä irvistä tissillekkään. Taitaa olla saanut molempien ruokahalun!

t. Siiri S ja typsy 11 pv
 
Meillä myös uusivuosi meni hyvin, kun vauveli nukahti yöunilleen ei raketteihin herännyt. Niin ja Päikki pallon perässähän sitä pitäisi lähte juoksemaan. Saas nähdä miltä juokseminen taas tuntuu...vaunuilemassa olen käynyt melkein jokapäivä ja lumitöitäkin tullu tehtyä. Vaikka eihän tuo samaa ole kun juokseminen.

Hepulin vauvelilla jo hyvin "soseet hallussa", kiva juttu.

Tervetuloa Siiri S, jopas sulla ollut "jännä" uusivuosi. Hyvä kuitenkin että vauvelilla ja isällä meni hyvin. Kyllä ehdit hyvän yhteyden vielä vauvaasi saada. Sulla vaan vauveli vielä niiiin pikkuinen, mulla oli esikoinen 2 kuukautinen kun mun umppari leikattiin ja silloin oli sairaalassa 4 yötä. Maitoa vaan lypsin osastolla ja viemäriin meni aluksi kun oli nukutuslääkkeitä vielä kehossa. Isä syötti vauvalle tuttelia, ne sai kyllä silloin olla siellä osastolla päiväsaikaankin (tuon ikävöinnin takia), vaikken voinut imettää. Noo tuostakin on aikaa 26 vuotta..heh.
 
Tervetuloa Siiri tänne vauvautuneiden puolelle! =)
Mutta huh kun säikäytit noilla verenpaineillasi. Nyt iisisti siellä kotona!!

Kyllä meilläkin tytöllä ja isällä on ihan omat juttunsa...näkee et isä on neidistä aivan erityisen ihana :D Mutta hyvä niin...kyllä sitä äidillekin viellä tilaa tytön elämässä löytyy. Minun tissini saa tytöltä osakseen niin suurta kiintymystä ja hellyyttä, että en voi olla huolissani :LOL:

Pinkkis
 
Siirille tuhannesti onnea ja tervetuloa mukaan! Kylläpä sulla olikin ollut jännät paikat. Onneksi kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti ja oma nyytti on nyt kainalossa. Otapa rauhallisesti ja nauti levosta ja vauvasta.

Meilläkin tosiaan jo syödään kiinteitä. Vauva on nyt reilu 6,5 kk. Juuri olemme siirtyneet sellaiseen rytmiin, että aamulla riisipuuroa (Muksun "pikahiutaleista"), lounaaksi kasvissosetta, iltapäivällä hedelmäsosetta, päivälliseksi kasvissosetta ja sitten vielä iltapuuro (samaa riisipuuroa). Joinakin päivinä unirytmin takia ip:n hedelmäsoseet jäävät väliin ja muksu saa hedelmäsosetta päivällisen jälkkäriksi. Tissiä sitten vielä noiden kiinteiden lisäksi, yhteensä 6-7 kertaa vuorokaudessa.

Valitettavasti kaupan kasvissoseista kelpaa vain maissi, muut kasvissoseet pitää tehdä itse. Aloitimme luomuporkkanalla, mutta siitä tuli kovat vatsavaivat. Ehdottomia suosikkeja ovat kesäkurpitsa- sekä bataattisose. Perunaa olen antanut vain hyvin hyvin pieniä määriä muiden soseiden seassa Hepulinkin mainitsemista syistä. Lihoihin pitäisi tässä alkaa siirtyä pikkuhiljaa. Ajattelin tänään päivälliseksi tai huomenna lounaaksi tarjota naudanlihakasvissosetta. Katsotaan kelpaako!

Vauvalla on varmaankin noista kiinteistä johtuen aina ajoittain ummetusta. Kiitos Hepuli tuosta pottavinkistä! Jospa täälläkin se auttaisi noihin pupunpapanoihin. Olen alkanut antaa myös muutamia hörppäyksiä vettä ruoan jälkeen (vauva saa juoda itse nokkamukista), jos nestemäärän lisääminen auttaisi ummetukseen. Kävin tänään apteekissa ostamassa varuiksi Levolacia, jos tilanne menee liian pahaksi.

Senkin takia tuota vettä hörpyytän, että HAMPAAT puhdistuisi. Joulupukki nimittäin toi kaksi pientä valkoista legoa alas eteen. :heart: Meillä olikin tänään ekaa kertaa suuhygienistillä käynti. Mies oli kuuntelemassa vuorostaan "valistuksen"; mä kävin ekan lapsen kohdalla.

Mitäpä muuta... Yöt ovat hieman rauhoittuneet. Otin joulun jälkeen tiukan linjan ja tissiä ei tule tarjolle ennen klo 04. Muihin itkuihin ja hulinoihin pitää riittää tutti ja silittely. Tiukka linja on tepsinyt ja jos vauva herää yöllä, niin nukahtaa todella helposti ja nopeasti uudestaan tutin ja silittelyn avulla. En tiedä olisiko tuo klo 04 tissittelykään oikeasti tarpeen, sillä syöminen silloin ei ole kovin kiihkeää, vaan sellaista lupsuttelua. Omaa oloa se kuitenkin helpottaa, sillä usein 8 tunnin jälkeen alkaa olla jo aika maitopaineet tisseissä.

Oma mieliala on kummasti kohonnut, kun on saanut nukkua! Nyt jaksaa pyörittää arkea, käydä punttisalilla ja olla muutenkin jo ihmisen oloinen.
 
Tuosta ummetuksesta, että kaverilla oli 7 kk poika ja kova ummetus oli vauvalla, vauva oikein itki ja huusi kun oli niin vatsa kipeä, mutta sitten antoi mallasuutetta ja se kuulemma auttoi.

Siirikin, lisätty listalle tuonne etusivulle. Toivottavasti paineet ovat nyt ok.

Meilläkin tuli tapaninpäivänä hampaat (siis kaksi) tuonne alas, pitäis kait alkaa niitä jo pesemään, jostain luin että heti pitäisi kun puhkeavat.

Niin ja Päikillä hyvä konsti tuohon yösyöttöön, eli klo 4 jälkeen sitten vasta. Ajattelin sitä kans kokeilla, kunhan saadaan kiinteät ruokavalioon vakiintumaan.

Hyvää loppiaista!!!
 
Viimeksi muokattu:
Moi!

Voi minkä vesisateen tänne etelärannikolle lykkäs :mad:

Käytiin tällä viikolla 4 kk neuvolassa. Oli lääkärineuvola ja kaikki oli neidillä hyvin. Hyvin on kasvanutkin eli 7,5 kg ja 64,5 cm. Iloinen pullukka :D

Ja vauvauintia on nyt myös kokeiltu ensimmäisen kerran. Uinti oli aika aamusta ja typy oli varmaan hiukan väsynyt eli keskittyi hämmästelemään asioita. Mutta ei ainakaan pelännyt tai protestoinut. Hienosti meni. Ens kerralla on tsekin jo viisaampi pukkariproseduureista yms ja tiettää ottaa hiukan lisää hyödyllisiä tarvikkeita mukaan et homma menee sujuvammin.

Huomenna alkaa sitten kunnolla arki kun meidänkin iskä palaa pitkän joululoman jälkeen töihin ja me ollaan typyn kaa taas päivät kahdestaan kotona.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Pinkkis
 
Tervetuloa Siiri! Kiva kun saadaan tänne lisää väkeä.

Joku aika sitten tuskailin, miten saada vauva nukkumaan aiemmin kuin 23-01. Aloin tehdä niin, että en laittanutkaan ulos nukkumaan päivisin. Seurauksena luonnollisesti pätkäpäikkärit pitkin päivää, mutta myös aiempi nukkumaan meno. Neiti on nukahtanut 20.30-22 välillä. Kerran jopa 19.30. Myös aamut ovat aikaistuneet eli aiemmin, kun yöunta riitti yhteentoistakin, alkaa päivä nykyään 7-9. Olihan se ihanaa, kun aamuisin sai itsekin nukkua pitkäääään, mutta yhteiskunnan ja muun perheen rytmin kannalta tämä nykyinen on parempi.

Eilen kokeilin unia ulkona. Tyttö nukkui siellä 4 tuntia ja olisi nukkunut kauemminkin, mutta herätin. Silti unille alkoi kymmeneltä.

Olen jo alkanut miettiä, miten vanhempainloman jälkeen teen: jatkanko kotihoidontuella, joka on surkea vai menenkö töihin, johon ei ole hinkua. Ajankohtaista vasta kesällä, mutta pitää tuokin miettiä. Vauva jäisi kyllä isän hoitoon, ettei tarvisi viedä muualle. Talous vain mietityttää.

Miten te muut aiotte toimia, kun vanhempainrahakausi loppuu?
 
Pantteri tervetuloa! :) Tää meitin foorumi on melko uusi, perustettu vasta muistaakseni syksyllä, kun tuolla 40+ - odottajissa alkoi vauvoja syntyä ja todettiin, että tarvitaan meille aikuisille äideille oma foorumi. Kiva, että uskaltauduit mukaan. Täällä me ei mollata, tuomita ja haukuta, vaan kannustetaan ja kuunnellaan, jos niin voi sanoa ja jaetaan asioita elämää jo vähän enemmän nähneiden naisten näkökulmasta.
 
Tervetuloa Pantteri, lisään (kun tämän olen kirjoittanut) sut tuonne etusivullekin, missä pikkasen tietoa palstalaisista, niin ja komppaan tete-a-teteä tästä palstalilusta.

Kiva tete-a-tete että teilläkin rytmi saatu muun perheen mukaan. Pitkiä unosia teidän tyttönen tykkää päivällä ulkona nukkua :)

Tänään kaksi juttua samalle päivälle, eli tänään aloitettiin kiinteät, ei kyllä peruna maistunut pojalle, no huomenna uudestaan. Loppuviikosta ajattelin antaa päärynää. Meillä neuvolassa sanottiin että voi antaa tutustua 2 eri ruokaan viikossa. Ajattelin nyt antaa yhden kiinteän annoksen (pienen) / päivä ekan viikon ja lisätä sitten sitä määrää. En sit tiedä olenko liian varovainen...:confused:

Aika jännä tuo peruna kun siitä tulee vatsavaivoja ja jokaikisessä oppaassa sanotaan että aloitetaan perunalla. No katotaan että tuleeko täällä vatsavaivoja.

Niin ja se toinen, eli vauva nousi konttausasentoon, ei kyllä siitä pääse mihinkään paitsi takaisin mahalleen. Polvien alla kun on jotain pitävää esim. matto niin siitä kampeaa konttausasentoon ja sängyssäkin sitä tekee. Tästä se sitten lähtee ja eiku kämppää laittaan "vauvakuntoon". Nytkin hilaa itsens jo kaikkien kiinnostavien tavaroiden luokse.
 
Tervetuloa Pantteri!:wave:

Siiri voisi myös ilmoittautua kun vähän huolestuttaa...onhan siellä paineet hallinnassa? :|

Tete...minä olen myös kovasti jo vaivannut päätäni sillä mitä ihmettä vanhempainrahakauden jälkeen teen. Odotusaikana olin vielä kovasti menossa heti takaisin töihin..käytännössä ensi kesän jälkeen. Mutta me joutuisimme laittamaan tytön päivähoitoon ja se on alkanut mietityttää kun on silloin vasta vajaan vuoden ikäinen. Olen tykännyt työstäni, mutta työpaikalla on nyt ollut isoja mullistuksia ja ikäviäkin sellaisia. En tiedä onko sinne ollenkaan hauska enää palata...ja ei ole tietty edes ihan satavarmaa onko minun paikkani tallella : / Mutta talous huolettaa...miten ihmeessä sitä tulee toimeen niin pienellä rahalla? Mulla on isohko asuntolaina eli nyt pitäisi saada jotain säästöön et sais edes korot maksettua. Hitsiläinen :headwall:

Pinkkis
 
Poika n. 4,5 kk ja toista viikkoa maistelemme soseita. Aloitin perunalla, sitten peruna-porkkanaa, ei oikein maistunut, kokeilin bataattia, ja siitä tykkää kovasti. Keitän yhden kuoritun ja pilkotun bataatin kattilassa, ja kaadan suurimman osan vettä pois, ja sosesauvalla soseutan pienen veden kera.
En siis lisää siihen äidinmaitoa enkä korviketta, vain vettä ja bataaattia, ja se on paljon paremman makuista kuin peruna, maistelen itsekin . Kerran olen antanut vähän banaania, raaputtelin lusikalla, siitäkin tykkäsi. Kannattaa vaan olla varovainen makeiden herkkujen hedelmäsoseiden kanssa, ettei tykästy niihin niin että kohta ei perunat ja bataatit kiinnosta ollenkaan.
 
Minä jään joksikin aikaa hoitovapaalle, vaikka talous olisi kuinka kuralla, myös asuntolainaa ja olen yksin. Mutta maksan pelkkiä korkoja hetken ja en halua sitä stressiä että alle 1-vuotias hoitoon ja sitten hermot menee töissä ja ehkä lapsi sairastelee.....kiitos ei .....mieluummin köyhyyttä jonkun aikaa.
 
Pinkkis, täällä ollaan. Kiitos huolenpidosta. Kävin vielä la-su-yön nukkumassa osastolla, kun paineet jälleen kerran nousi. Nyt pitäisi lääkityksen olla kohdallaan (vaikkakaan nämä lääkkeet joiden kanssa saa imettää eivät todellakaan pure niin, että voisin olla turvallisin mielin paineideni kanssa), mutta olen aivan totaalisen poikki ja vaan nukun. Onneksi vauvakin nukkuu kiltisti. Keskiviikkona sisätautilääkärille.

Käyn itseni kanssa ihan valtavaa kamppailua: imetys vai lääkitys kohdalleen? Yritän ajatella, ettei minusta tee huonompaa äitiä se etten imetä, mutta silti ajatus ahdistaa. Mitä ihmettä mä asian kanssa teen? Onneksi siellä osastolla oli kätilö, joka ei moralisoinut vaan yritti sanoa, että tärkeintä on että minä olen kunnossa. "Kyllä ne lapset tuttelillakin kasvaa". Silti vieläkin mietin voisiko asiaa ratkaista jollain muulla tapaa... miksi ihmeessä tästä saa näin huonon omantunnon?

- Siiri ja typsy melkein 3 vkoa (ja nimikin on jo päätetty ja vahingossa mummolle lipsautettu)
 
Viimeksi muokattu:
Ai niin, minunkin on tarkoitus jäädä hoitovapaalle vaikka talous siitä kärsiikin, olen jo nyt ottanut lyhennysvapaata asuntolainaani.

Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tämä lapsi jää ainokaiseksemme enkä kyllä tiedä parempaa syytä olla töistä pois kuin seurata lapsen kehitystä... yritän siis sanoa, että viihdyn kyllä työssäni, mutta tämä on minun ainoa mahdollisuuteni olla hieman pidempään sieltä pois ja kerätä voimia vielä varmaan 25 vuotta kestävään työuraan.

- Siiri S
 
Tervetuloa minunkin puolestani Siiri ja Pantteri, kiva kun tulee lisää väkeä palstalle.

Meillä on keskiviikkona 6 kk neuvola, saas nähdä miten on paino ja pituus kehittyneet, ainakin tuntuis että ruoka on maittanut vauvalle kiitettävästi.

Kotona olemisesta: maaliskuun lopulla pitäis siirtyä kotihoidontuelle, voi onnetonta! Meillä kans massiivinen talolaina painaa päälle ja molempien tulot tarvitaan sen makseluun... Mutta aion pistää säästöt sileeks, oon jo töihin ilmoittanut olevani kotona elokuun alkuun 2012, silloin lapsi olis just 2 täyttänyt... Tiukkaa tulee tekeen mutta on se varmasti sen arvosta, työt kun ei vois vähempää kiinnostaa tässä vaiheessa enkä raaski ihan pientä päiväkotiin laittaa...

Päikin tiukka linja yösyötöissä on mietityttänyt mua, tepsisköhän tuo meilläkin... Meillä siis melkonen yöheräilijä tuo poika, sen seitsemän kertaa yössä heräillään. Pitkään annoin tissiä heti joka kitinään (lähinnä siks että muut, mies ja 6 vee sais nukuttua), nyt muutaman viikon olen antanut vaan pari-kolme kertaa yössä jos ei ole muuten rauhoittunut ja antanut pojan vähän ääntelehtiäkin öisin. Poju ei syö tuttia joten siitä ei ole meillä apua. Joskus silittely auttaa pikkuisen uneen, mutta yleensä poika innostuu vallan jos menen pinniksen viereen, joten oon havainnut parhaaksi huudella omasta sängystä hyssystä ja nukkuu vaan... siihen välillä rauhoittuu, ja välillä ei. Esikoinen alkoi simsalabim nukkumaan täysiä yöunia kun täytti puoli vuotta, mutta sitä ihmettä ei sentään tämän pikkukakkosen kohdalla tapahtunut. Päivisin nukutaan parit pikku päikkärit, yleensä puoli tuntia + tunti, joten ei se varmaan noihin öihin vaikuta. Jossain luki että vauvan unisykli on vain vajaan parin tunnin pituinen, eli epäilemme että tuo pikkuinen herää aina siinä vaiheessa kun uni on kevyempää eikä itsekseen saa unenpäästä enää kiinni. No aikansa kutakin, kun vaan jaksais |O.
 
Mulla loppuu vanhempainvapaa huhtikuun alussa ja sen jälkeen olisi tarkoitus jäädä hoitovapaalle. En tiedä miten pitkäksi aikaa, mutta vähintään ensi syksyyn. Ideaali olisi, jos pystyisin töissä junailemaan homman niin, että teen 2-3 työpäivää kuukaudessa, mutta pääsääntöisesti olisin kotona. Saisi sitten edes vähän enemmän rahaa käyttöön ja pystyisi auttamaan työkavereitakin. Yksi iso syy haluun olla kotona on, että isompi lapsi menee eskariin ja haluaisin olla kotona häntä sinne viemässä ja hakemassa.

Mies pitää todennäköisesti isäkuukauden (4-6 viikkoa) keväällä, mutta en itse mene siksi aikaa töihin, vaan lähdemme koko porukka reissuun.

Viime yö oli historiallinen: vauva heräsi ensimmäisen kerran syömään vasta aamulla klo 5.15! Oli mennyt nukkumaan siis klo 21.15.
 
Heips!

Voi tätä loskakeliä, kyllä vaunujen kanssa taas hankalaa, Jos ei ole loskaa niin sitten on liukasta.

Töihin paluusta, mulla olisi tarkoitus mennä töihin syyskuussa, eli vanhempainloma loppuu mulla (2 viikkoa menee isäkuukauteen) huhtikuun alussa ja sitten on lomaa 9 viikkoaa jonka jälkeen hoitovapaalla 3 kuukautta. Mies pitää isäkuukauden eli 1,5 kk ja hoitaa vauvaa. Poika olisi vuosi ja kolme kuukautta kun pitäisi viedä hoitoon, onhan tuo aika pieni kuitenkin. Olen myös miettinyt että jos jos tekisi jonkun aikaa osapäivähommaa kun vauva pitäisi hoitoon viedä. Tosin nyt (teidän kirjoituksia lukiessa ;) ) rupesin miettiimään että jos olisikin vielä pitempään hoitovapaalla ja rukkais uudestaan meidän suunnitelmat, tosin mulla kyllä ihan mielenkiintoinen työ ja tykkään siitä(kin). :)

Meillä ei tuo peruna sitten ollenkaan maistunut annoinpa sitten päärynää ja sehän kelpasi. Ensiviikolla sitten bataattia. En viitsi tälläviikolla ottaa kolmatta uutta ruokaa listalle. Tuosta makeasta en huolestu kun äidinmaito on luonnostaan makeaa eli vauva jo siihen tottunut.

Lisäsin Pantteri sun tiedot kans listalle. Toivotaan että tuo Neocate auttaisi eikä tulisi allergiaoireita. Aika monella mun "vauvatuttava" piirissä olevalla vauvalla on allergiaa ja monella äidillä tarkka ruokavalio imetysaikana mm. juuri tuon maitoallergian takia.

Siiri S, koita vaan olla armollinen itsellesi, vauva tosiaan pärjää vastikkeellakin hyvin, sulle tulee turhan rankkaa jos lääkitys ei ole ok.
 
Vauva on 5 päivää vajaa 7 kk. Neuvolassa oltiin tänään. Pituutta 70,8 ja painoa 8,28. Pituuden suhteen siis vähän keskikäyrän yläpuolella ja painon suhteen vähän alapuolella. Vertasin isonveljen neuvolakorttiin, niin näyttäisi menevän samoja jalanjälkiä: isoveli on pitkä ja hoikka poika.
 
Meillä oli 6 kk neuvola tänään, Pituus 68 cm ja paino 7755. Pikkuruisen menee nollakäyrän alapuolella tuo pituus, paino melkeen nollalla... siro poika mahtaa olla, vaikka nostellessa aika jytkyltä tuntuukin. Seuraavaksi onkin sitten 8 kk neuvolalääkäri maaliskuussa.

Ihan viime päivinä poika on alkanut liikuskeleen jollain konstilla (pyörien, kääntyillen) pois leikkialustaltaan. Sit kun pääsee liukkaalle puulattialle niin matka taittuukin jo helpommin =). Napansa ympäri pyöriminen on nyt hanskassa, oikeen oli viime yönäkin pitänyt pyöräyttää jalat "tyynylle". Vauva myös vetää kovasti polvia koukkuun masun alle ja epäilenpä että liikkeellelähtö konstilla tai toisella on nyt ihan lähellä...

Onko muilla tämmöisiä tissihassuttelijoita: eilen kun ei ollut kovin nälkä nukkumaan mennessä niin vauvalla oli mielestään oikein hauskat tissibileet. Ensin tissi suussa vuoroin muristiin ja vuoroin naurahdeltiin muutama minuutti... sitten flirttaamaan äiskän kanssa, poju killisteli "salaa" minua ja aina kun sai katsekontaktin niin päästi röhönaurut ja äkkiä taas tissi takaisin suuhun, samaa menoa jatkui hyvän tovin... No sitten alkoi väsyttää sen verran että imaisujen välissä piti aina pyöritellä äkkiä päätä hurjasti puolelta toiselle, ettei vaan pääse uni yllättään. Oli kyllä niin hassua menoa, ettei sitä voinut nauramatta itekkään katella :heart:.

"Pottailu"kin on jatkunut hyvällä menestyksellä. Päivittäin saadaan jotain tuotosta pottaan, ja jos on vikkelä ja vie pojan potalle heti kun naama alkaa isoa hätää hälyyttää, niin se useimmiten saadaan kokonaan pottaan. Ihan kiva näin, mutta tiedä sitä sitten auttaako mitään siinä vaiheessa kun pottailua ihan oikeasti alamme harjoitteleen.
 
Meilläkin tyttö keksinyt, että tissitellä voi muutenkin kuin nälkää tyydyttääkseen. Kuuntelee, katselee, killittää ja hymyilee. Välillä taukoja imemisessä, kun ympäristö on niin mielenkiintoinen. Olen välillä laulanut vauvalle joitain itsekeksittyjä lauluja, joita vauva jää kuuntelemaan ja vastaa niihin tissi suussa.

Onko teillä muilla kokemuksia päinvastaisesta eli rintaraivareista? Niitäkin meillä ollut. Tyttö selvästi itkee nälkää, mutta ei huoli rintaa. Huutaa vain. Se auttaa, kun joku muu ottaa hetkeksi syliinsä tai jos olen yksin, kävelen vauva sylissä ja tarjoan rintaa samalla. Tätä on ollut muutaman viikon aina välillä, ei onneksi joka kerta.
 

Yhteistyössä