ÄITIIIII...

Miten ihana sana, mutta miten se voi alkaa kuulostamaan ahdistavalta!! Onko muita äitejä jotka ovat väsyneet siihen että lapset huutavat joka asiassa äitiä, siis joka paikassa ja joka asiaan! Isä yrittää kaikkensa, mutta mihinkään ei kelpaa. Miten masentavaa isänkin osalta.

Olen kotiäiti. Meillä 3 pientä lasta. Tunnen että en riitä. Joka paikkaan pitäis ehtiä ja joka itku tyrehdyttää. vaipat, puurot, vaatteet, leikit, unet, ulkoilut.. rakennusvaihe just takana ja isä ollut paljon pois kotoa. iltaisin mulla ei mitään viisasta harrastusta, jos nyt lenkillä silloin tällöin käyn. Ei ystäviä täällä. Joten ihan ok, olen kotona perheen kanssa. Lapset niin kiinni mussa et kukaan muu ei käy hoitamaan. Kun lähden esim. lenkille, se lenkkiaika menee lapsilla siihen että ikkunassa itkevät äitiä. Vierailuilla tai muissa tilanteissa kaikki kolme ovat kiinni minussa, Äitiii... Helpompaa monesti olla kotona. En ehdi keskustella muiden kuin lasteni kanssa ja yrittää heitä mm narrata muiden lasten kanssa leikkimään. Ne kyläilyt ottavat enemmän kuin antavat.

Sukulaiset asuvat kaukana ja kunnan talous heikko, ei ole vara antaa kodinhoito apua. Mies iltaisin töiden jälkeen kotona. auttais kaikessa ja yrittää. Mutta esim. ruokailut eivät onnistu. Lapset huutavat ja itkevät, eivät anna isälle mahdollisuutta. Pakolla ollaan kokeiltu, mutta ei sekään ole oikea tapa.. Nukumaan eivät isän anna viedä, vain äiti kelpaa. Tai jos isä vie, voivat itkeä sen 1-2 tuntia..

olen liian kiinni lapsissa, tiedän sen. Onko muita? olenko liian ylihuolehtiva äiti? Olisiko syytä olla lujempi ja jättää lapset kylmästi isänsä tai muiden sukulaisten passattavaksi, ja häipyä kuvioista joksikin aikaa? Tähän alan väsyä!

 

Meillä oli jokin aika sitten ihan sama juttu nuoremman kans.Tilannetta pahensi vielä se, että oltiin kaikki lomalla yhtä aikaa. Loman loputtua tilanne muuttui paremmaksi, koska olen töissä muutamana iltana viikossa ja lapsella ei ole muita hoitajia niin isän on kelvattava.

 

Sinun on otettava oma tilasi, ja omaa aikaa! Jatkuva läsnäolosi liimaa lapset kiinni sinuun. Poistu kotoa säännöllisesti. Päättäväisesti ja iloisin m ielin. Tee se pari, kolme kertaa viikossa, opeta lapsesi luottamaan omiin siipiinsä. Isä pärjää kyllä. Ja isän jälkeen palkkaa hoitaja, joka tulee pian tutuksi, niin että pääsette vanhemmat myös kahden kesken leffaan tai vain tuulettumaan. Älä itse roiku lapsissasi!!

 

Helpommin sanotu kuin tehty! Aina ei ole kovin yksinkertaista lähteä kun ei tiedä minne mennä.. pieni paikkakunta ja pienet kuviot. Mut eiköhän se tästä. Omasta mielestäni en roiku lapsissani. Isään luotan täysin hoitajana vaikka lapset ovat pieniä, 3, 2, ja 1- vuotiaita. Myös muihin hoitajiin luotan, niitä kun vain sais. en ole sellainen äiti et tarkat säännöt ja ohjeet hoitajalle, pääasia on et pärjää. Herkkuja voi antaa ja kaikenlaista kivaa voi tehdä.

Isän jäädessä hoitamaan, tai muun hoitajan, tilanne on vaan kaaottinen palatessanikin.. esim. kyl lapsi voi sen 2-3 tuntiakin panna vastaan isälleen syöttämispuuhissa. Ja odottaa et äiti tulee. Vaik kuinka sanon et isä on ihan yhtä hyvä syöttämään ja et äiti ei nyt syötä.. tilanne jatkuu. kunnes uni voittaa vaik syöttötuoliin.. kuka teistä jaksais tätä?

Entä siipien kantavuus. Antakaapa vinkkejä omien siipien kantamiseen? Siihen että lapsi oppii luottamaan itseensä?

 

Ota nyt hyvä ihminen itselles omaa aikaa!! Tota menoa et kauan jaksa kärsivällisesti vastata lastesi jokaiseen tarpeeseen! Tiedän että tekee tiukkaa, mutta lähde ulos ja jätä mies selviämään lasten kanssa. Lapset tottuvat siihen ennen pitkää, että äidilläkin on omia harrastuksia ja kavereita.

 

Hei!

Kyllä lapsesi tottuvat poissaoloosi ja siihen, että isänsä tai joku toinen heitä hoitaa - se vaan vie oman aikansa. Eikä maailma siihen kaadu, vaikka ateria tai kaksi jäisi syömättä. Hoitajalla taytyy tietysti olla myös päättäväisyyttä pitää kiinni säännöistä, sehän lisää turvallisuuden tunnetta, kun samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen, vaikkei äiti olisikaan aina paikalla. Levännyt ja tuulettunut äiti jaksaa olla parempi äiti, muista se, kun otat sitä omaa aikaa! =)

 

Siis ei oo totta....en olekkaan ainoa äiti joka on "kyllästynyt" sanaan ÄITIIIIIIIIIIIII...... Kun luin tarinasi, oli kuin olisin lukenut omaa "päivääni", ainoa ero oli että minä olen töissä. Työssä joka jo uuvuttaa, ja sen päälle vielä ÄITIIIII, ÄITIII, ÄITIIII. Aikaa ei ole harrastaa mitään ja hoitajat on meilläkin "kiven takana". Kummitkin ovat säikähtäneet näitä meidän 3 ja 4 vee ÄIDIN huutajia, etteivät uskalla hoitoon ottaa. Pelkäävät että jos ne huutavat heilläkin äitiä, enkä ole siellä...aaarghhhhh!!! Ei sellaista asiaa ole etteikö kuulu ÄITIII, vaikka isi olisi paikalla....äiti anna, äiti avaa, äiti laita video, äiti pyyhkimään, äiti ota, äitiäitiäitiäitiäitiäitiiiii.....
En edes "kauneusunia" voi ottaa, sillä lapset ei anna siihen mahdollisuutta...isi kyllä saa nukkua vaikka koko päivän. Kerrankin kuulin kun tyttö sanoi pojalle: "Ollaan hiljaa, isi nukkuu".... :headwall: :headwall: :headwall:
Toivotan Sinulle OIKEESTI voimia jaksamaan tuota äiti-rumbaa....Niinkun sanoit, niin kaunis sana, mutta.....LIIKAA ON LIIKAA!!!!