äitipuolen ja äidin eka tapaaminen

Oon nähny ja jutellutkin hänen kanssaan.Ei ongelmia,musta tuntuu et ku mun miehel ja sen exällä ei oo tunteita enää toisiaan kohtaan niin asiat sujuu.Lapsista ne puhuu jos asiaa on.Vaik ei se exä mun lemppari-ihmisiä oo,niin toivoin et paranisi siitä kamalasta taudista,kasvain isoissa ja pikkuaivoissa...Ja onneksi parani.
 
silloin vuosia sitten kun nähtiin ekan kerran niin miehen kans vietiin laps kotiin, hyvin meni. ollaan nähty useesti ja juteltu, kaikki ok. Tietty jurppii välillä "kielenkäyttönsä" kun puhuu usein hänestä ja eksästään et silloin kun me.. sitä ja sitä.. ja ville on sellanen ja sellanen, ihan kuin en omaa miestäni tuntis.. mut en halua haloota, asialliset välit niin kaikki hyvin. harmi kun ei oo löytäny itelleen uutta vaikkapa ei se kyllä meitä kiinnosta, mut loppuis ehkä tuo " et sillon kun me oltiin.."-lärpätys jos sais uudenaikaisia puheenaiheita tilalle=)
 
Olen nähnyt muutaman kerran parkkipaikalla tai jossain kauppakeskuksessa, enkä ole mennyt juttelemaan. Tyyppi ei halua olla missään tekemisissä minun kanssani, eikä se minua haittaa, mutta se ettei hän halua minkäänlaista yhteistyötä lasten isänkään kanssa, se on minusta omituista.
Mies kuitenkin hoito lapsia kun yhdessä asuivat, ja ottaa tapaamiselle sovitusti, olisi aikoinaan ottanut enemmänkin mutta ei antanut. Ja maksaa ne elarit ajallaan ja sovitusti.
 
Mie ihmettelen nyt sitten asiaa toisten päin.. Eli ex mieheni nykyinen..
Ensi tapaaminen oli, kun mainitsin exälleni asiasta, että olisi kiva tietää minkälaisen "äitipuolen" kanssa lapseni ovat tekemisissä.. Ex mies toi sitten naisen näytille lapsia tuodessaan, mutta ei se kyllä sanonut sanaakaan, poltti vain tupakkia ja aina yhtä masentuneen ja väsyneen näköinen tapaus.. Nykyinen mieheni ja exäni ovat hyvissä väleissä keskenään ja monesti jäävät kaksistaan juttelemaan kun poikia haetaan tai viedään tai tuodaan.. Mutta tämä täti ei sitten ole sanonut miehellenikään edes moi tai terve. Esikoiseni on kyllä hyvin oppinut kyseisen tädin nimen ja ilmeisesti niillä menee ihan hyvin lasten kanssa. Minulle riittää tieto, että siellä ei tapella, eikä riehuta lasteni paikalla ollessa, mihin exälläni oli taipumus.. Mutta kaipa minä olen sitten paha ex vaimo hänen mielestään, kun ei edes tervehtiä voi...vaikka exän kanssa välit nykyisin on hyvät. :)
 
1) Exän nykyisen kans on vähä nihkeet välit, saatan kyllä soittaa jollen esikon isää kiinni puhelimella saa nii vaikka sille. Tuli ja rikkoi perheen (mie raskaana sillon, olimme naimisissa), jotenki tuntuu että sitä nolottaa edelleen. Tai sit vaan toivon.

2) Exän exän kans ollaan hyvät ystävät. Ko.exästä en oo kuullu mitään koko pojan olemassaolon aikana mutta onneks tää sen exä on hyvä tyyppi!!

3) Nykyisen mieheni exän kans olen paremmissa väleissä ku mies ite. :D
 
Tapasin juuri mieheni exän ja lapset ensimmäistä kertaa! Aiemmin ex ei halunnut minun olevan tekemisissä lasten kanssa, mutta kun menimme syksyllä naimisiin, niin hänkin tuli (psykologin kanssa juteltuaan?) siihen tulokseen, että lasten pitää tutustua minuunkin.

Lapset siis asuvat eri maassa, ja mieheni menee heitä tapaamaan kerran kuussa tai kahdessa viikon verran kerrallaan.

Nainen on aiemmin puhunut minusta todella kurjaan sävyyn, vaikka olivat asuneet erillään jo vuoden, kun tapasimme ensimmäistä kertaa mieheni kanssa, mutta mieheni suvun ja kavereiden mukaan nainen on aika itsekeskeinen ja mukavaa elämää arvostava tyyppi, niin että ehkä se ja lapsuuden traumat selittävät käytöksen.

Olihan se kova kolaus miehelleni, kun nainen muutti toiseen maahan lapset mukanaan, kun ei halunnut enää asua mieheni kotimaassa. Tätä tempausta eivät ole koskaan mieheni ystävät ja sukulaiset oikein sulattaneet.

Menin matkalle todellä nöyrällä asenteella, lapset olivat ihania ja siksi oli helppoa kehua myös lasten äitiä, ja niin meni tapaaminen tosi hyvin. Kävimme myös kolmestaan lounaalla, kun lapset olivat koulussa, ja autoin innokkaasti lasten synttärijuhlien järjestämisessä (ja vein tuliaisia sekä exälle, hänen äidilleen että veljelleen), niin että ystävällinen asenteeni taisi ainakin jonkinverran sulattaa naisen sydämen, oli minulle ystävällinen, vaikka miehelleni meinasi pari kertaa napsahtaa jostain tosi hölmöstä :/
Mutta onnistuin vaihtamaan puheenaihetta aina niin sopivasti, ettei mitään riitoja syntynyt (aina joskus nainen yrittää riitaa lastenkin edessä, mutta mieheni nielee kiukkunsa, ei sano mitään ja niin nainen lähtee ovet paukkuen jonnekin mököttämään).

Mieheni sanoikin, että ex käyttäytyi erikoisesti seurassani, eli oli melkeinpä harvinaisen ystävällinen ylipäätään, halusi varmaankin todistaa mieheni vanhempien ja muiden puheet roskaksi, ja että hän on oikeasti kiva ihminen. Ja ihan kiva hän minua kohtaan olikin, en voi valittaa. Mutta pidin kyllä tarkasti huolen, ettei kukaan kuvittele minun vievän äidin asemaa, vaan että lasten äiti ja hieno kasvattaja on ex enkä tosiaankaan minä, niin että tällainen asenne kyllä toimi!
 
Moi.
Meillä meni näin että mieheni oli eronnut exästään vuorokausi enemmin kun me tapasimme. Ja sitten tämä exä alkoi jauhaa kakkaa että olemme pettäneet häntä. Joten asiat meni tosi huonosti. Minä en olisi muka saanut nähdä lasta, minun olisi pitänyt isä vkl poistua 200km päähän kotiini siksi aikaa.

Nyt lapsi on aina minun hoidettava kun tämä minua 10vuotta vanhempi nainen ryyppää ja rellestää :D Toki hän on nykyään tyytyväinen kun minä koti äitinä otan tyttöpuolenkin hoiviini. Hänellä mihet vaihtuu ja viina virtaa. Mutta jos ilmotamme mieheni kanssa eettä joku vkl ei haetakkaan niin siitä syttyy sitten sota.
 
Meillä kävi vähän huonommin..
Olin toista kertaa yökylässä miehen luona ja aamulla sitten ovikello soi. Sieltä se exä pöllähti sisään, eikä aluksi huomannut minua ja sitten kun huomasi nousi kunnon show..
Hän oli tullut anelemaan miestäni takaisin mutta kun näki minut alastomana peittoon kääriytyneenä, niin alkoi huuto ja ovi paiskahti.
Oli aika kuumottavaa..
Sen jälkeen haukkui minut huoraksi julkisesti jne..
Nyt kuitenkin helpottunut, kun ollaan juteltu kahden kesken, mutta todella vihataan toisiamme.
 
Meillä ex tapasi lapsia aiemmin satunnaisesti. Sitten viikonlopun kerrallaan meidän luonamme. Sitten siihen tuli tyttöystävä, jonka kanssa tulin toimeen, mutta he erosivat. Ja nyt exälläni on pieni tytär uuden naisen kanssa. Odotan tapaamista, miksikäs en.

Edelleen minä huoltajana olen se joka päättää lasten asioista, mutta odotan kuulevani eriäviä mielipiteitä ja ehdotuksia oman kasvatustapaani nähden. Lasten asiat on pääsääntöisesti sovittavissa olevia asioita.
Meidän uuden tulevan äitipuolen ajatuksia voi lukea täältä; Yksiplus Yksin: joulukuu 2011
 
Meillä en tule valehtelevan ja niljaisen exäni kanssa toimeen ollenkaan, juurikin tämän valehtelun ja niljaisuuden vuoksi :D minulta aikanaan vaati että uusi mies pitää sitten tuoda hänelle näytille että hän voi "hyväksyä ". Itse piilotteli uutta naisystäväänsä vuoden päivät ennen kuin lopulta tavattiin, olikohan nainen silloin jo raskaanakin?

Mielestäni ensi tapaaminen sujui hyvin, kättelin sekä naisen että hänen lapsensa ja mielestäni hän vaikutti oikein mukavalta ja asialliselta. Myöhemmin on ollut ongelmia koska niljainen ex mies ilmeisesti pelkää että jos tutustutaan liikaa niin kerron ikäviä asioita menneisyydestä. Oli naiselle sanonut että olen kutsunut häntä huonoksi äidiksi ja haukkunut hänen lapsiaan...mikä siis ei pitänyt paikkaansa.

Soitin naiselle ja selitin oman osuuteni tarinasta ja kerroin todellisen mielipiteeni hänestä. Elämä exäni kanssa voi olla todella stressaavaa muutenkin joten ymmärrän että tollasesta "faktasta" voi normaali äiti ihminen seota.

Hän on myös lapsia tuonut välillä ja ollaan oviaukossa moikattu. Mieluummin hoitaisin asioita hänen kuin exäni kanssa. Ainoa asia mistä olen häntä arvostellut oli se kun snaoin että en pidä siitä että raskaana olevat naiset tupakoivat. Mutta tuokin mielipide koski kaikkia niin tekeviä naisia eikä vain häntä ja eihän se asia minulle kuulu.
 

Yhteistyössä