Äitiyslomalla, esikoinen tarhassa

Mitä mieltä olette siitä, että äiti hoitaa vauvaa kotona äitiyslomalla ja esikoinen on tarhassa? Meillä tämä on ajankohtaista ensi vuoden alussa. Mies tekee reissuhommia, joten päävastuu lastenhoidosta arkiviikolla on minulla. Ajattelinkin, että esikoinen (nyt 1v.) voisi jatkaa tarhassa ainakin 3-4 päivänä viikossa. Kun sitten olen tästä puhunut, on yleinen asenne ollut lähinnä kummeksuva :/ Itse olen ollut lujilla jo esikoisen kanssa, joka on ns. vaativa lapsi. Nyt sitten olosuhteiden pakosta minulla olisi hyvässä lykyssä päivisin 2 vaativaa lasta. On tämä vaikeaa, toisaalta olisi ihannetilanne hoitaa molempia kotona, mutta epäilenpä riittääkö rahkeeni. En ilmeisesti ole superäiti joka jaksaa, jaksaa ja jaksaa päivästä toiseen :ashamed: Kertokaapa mielipiteitänne.

 

Mä pidin 5-vuotiaan puolipäivätarhassa kun jäin äitiyslomalle ja 3-vuotias jäi kotiin. Jos susta tuntuu ettet jaksa kahden lapsen kanssa, niin vie hoitoon! Älä välitä muiden kommenteista. Itse tiedät mikä sopii sulle parhaiten. :hug:

 

Minä olen äp lomalla ja tytär, 4v tarhassa. Minusta arki hoituu paremmin ainakin tässä vaiheessa kun saan tutustua uuteen lapseen rauhassa, eikä ole toinen vaatimassa huomiotani. Lisäksi koen asian niin että vanhempi lapsi tulee vähemmän mustasukkaiseksi, kun hänellä on oma toiminta ja asioita mistä hän tykkää.

 

Itse henk.koht. en laittaisi esikoista päiväkotiin. Ehkä voisin parina päivänä viikossa muutamaksi tunniksi laittaa. Mutta minusta tuntuu, että esikoinen tulee mustasukkaiseksi vauvalle, joka saa jäädä äitin kanssa kotiin ja hänet viedään tarhaan, pois sotkemasta arkitouhuja! Kyllä se alusta asti yhdessä totuttelu on MIELESTÄNI paras vaihtoehto kaikkien kannalta. Oppii lapsetkin ottamaan toiset huomioon ja kodin uudet säännöt vauvan tultua!

 

Jos olet nyt ihan varmasti sitä mieltä, että lastasi hoitaa joku muu paremmin kuin sinä, niin vie ihmeessä tarhaan. Muussa tapauksessa nauti itse lapsistasi, jotka ovat pieniä vain niin pienen hetken.

 

\

Jos olet nyt ihan varmasti sitä mieltä, että lastasi hoitaa joku muu paremmin kuin sinä, niin vie ihmeessä tarhaan. Muussa tapauksessa nauti itse lapsistasi, jotka ovat pieniä vain niin pienen hetken.

Peesailen. Minusta kuitenkin reilu 1v on toooosi pieni ja tarvitsee kaikista eniten sitä äidin ja isin läheisyyttä. Mutta päätös on sinun.

 

En itse veisi kokopäivähoitoon noin pientä lasta. On hyvä, että tunnistat omat heikkoutesi, tee niin kuin sinusta tuntuu hyvältä, äläkä välitä liikaa muiden mielipiteistä. Mutta uskon, että 4 tuntia päivähoitoa tulevalle esikoiselle olisi kuitenkin paras vaihtoehto, silloin sinulla olisi aikaa keskittyä vauvaan ja itseesi, hoitaa esim neuvolakäynnit sinä aikana kun esikoinen on hoidossa. Ja se 4 tuntia ei olisi liian pitkä päivä yksivuotiaalle, hakisit päikkäreille kotiin.

 

Kyllä minusta tuntuisi pahalta ajatus siitä, että 1-vuotias (joka itsekin on vielä ihan vauva) joutuisi lähtemään tarhaan kun äiti jää vauvan kanssa kotiin. Kyllä hän varmasti sitä ihmettelee kovasti kun on niin pieni vielä ettei ymmärrä kaikkea.
Sitäpaitsi en oikein käsitä sitäkään että ihmiset vievät ylipäänsä toiset lapset hoitoon jos ovat itse kotona. Jollain tavalla se on aika väärin, eri asia olisi jos perhe maksaisi itse kokonaan lapsen ulkopuolisen hoidon. Toki vanhempi lapsi varmasti kaipaa jo muidenkin seuraa mutta onhan niitä kerhoja tms. Yksivuotias on kuitenkin kovin pieni vielä. Itse en veisi tarhaan.

 

Riippuu lapsen iästä, mitä tekisin. Meillä likkojen ikäero on 1 v 7 kk eikä tarha esikoisen kohdalla ollut edes vaihtoehto. Eikä olisi ollut pitkään aikaan tuon jälkeenkään. Mun mielestäni alle kolmivuotiaan on hyvä olla kotona, jos vaan suinkin mahdollista. Ei pitäis hankkia lapsia pienellä ikäerolla, jos ei hermot niitä kotona kestä!

Jos taas esikoinen on yli 3 vuotias kun vauva syntyy, niin ehkä joku kerho/tarha parina päivänä viikossa, muutama tunti kerrallaan on ihan paikallaan. Tuon ikäinen jo kaipaa tekemistä ja kavereita, muttei kuitenkaan kovin paljoa. Pieni kerhoilu riittää.

Jos taas esikoinen on 5-6 v, niin ehdottomasti tarhaan, jos lapsi vaan itse suostuu siihen. Tuon ikäiset kyllä jo hermostuvat kotona äidin ja vauvan kanssa varsinkin, jos ovat jo olleet tarhassa ja sitten pitäis yhtäkkiä jäädä kotiin ja kaverit jää tarhaan. Jos taas lapsi on ollut kotihoidossa tuohon asti, niin miksei sitäkin voisi jatkaa, jos tosiaan lapsi itse siihen suostuu. Tämän ikäiseltä pitäisi jo kysyä, he osaavat jo itsekin kertoa, mitä haluavat.

 

meillä pikkukakkonen tulossa ihan lähi päivinä ja esikoinen on 1v8kk. itse en voisi viedä noin pientä vieraalle hoitoon enkä haluaisi pitää pois kotoa. paremminhan he tottuvat olemaan yhdessä ja huolehtimaan toisistaan kun ovat molemmat kotona. tietty vaikeetahan se tulee olemaan. meilläkin mies tekee vuorotyötä ja iltavuorot on vaikeimmat lasten kanssa. itse myös ajattelisin että jos vanhempi olisi päivät poissa niin kyllä hän sitten vaatisi enemmän huomiota iltaisin kun on ollu muualla niin kauan. tuonkin ikäinen tarvitsee vielä paljon syliä ja rakkautta.. mutta itsehän tiedät omat voimavarasi ja joikainen kasvattakoon lapsensa niin kuin haluaa toisten mielipiteistä huolimatta! paitsi tietenkin jos lapsi kärsii siitä jotenkin.. ei kannata murehtia liikaa etukäteen asiat voikin mennä hyvin. esikoinenkin voi olla iso apu vauvan kanssa..viihdyttää, tuo vaipan jne. ja suhde siskoon/veljeen pääsee kehittymään jo alusta asti

 

Meillä esikoinen vaati lapsi, hyvin uhmakas. Lapsilla on päivää vajaa vuos ikäeroa ja kotoan ollaan oltu. Ei tulis edes pieneen mileen viedä esikoista tarhaan. meillä isäntä tekee vuorotöitä, joten koti hommissa on aikas vähän mukana, mutta silti.

 

Mites jos hän olisi vaikkapa 3 pv viikossa sen alle 5 tuntia kerrallaan?

Tai jos saisit vaikkapa joltain opiskelijalta apua kotiin, jos hoitoon ei halua viedä. Mielellään esim. lähihoitajaopiskelijat ottaisivat pidempiaikaisen pestin. Eihän sen hoitajankaan tarvii välttämättä joka päivä tulla... ajattelin tässä niitä palkkakuluja, kotitalousvähennys vaan käyttöön.

Toki perhe tietää parhaiten, miten menettelee, pitää vaan muistaa, että se yksivuotias tai vähän reilu on kovin pieni vielä... eikä äiti meinaa pysyä vielä muistissa koko päivää, ja tulee kova ikävä.

Itse olen junaillut myös kaikenlaisia vaihtoehtoja tässä, eikä kannata välittää mitä toiset supattavat, teet just niinkuin se teidän perheelle sopii parhaiten Jaksamisia :flower:

 

Tämäpä aihe, mistä voidaan vääntää kättä ajan loppuun asti, joten heti alkuun: jokainen omalla tyylillään ja ehdottomasti oman jaksamisen mukaan!

Vaikea sanoa, kun ei tuota "pikkukakkosta" ole harkinnassa varmaankaan vielä vuosiin, mutta jos elämä olisi mennyt niinkuin suunnittelee, niin olisi se tällä hetkellä jo varmaan ainakin tilauksessa. Siinä tapauksessa en henkilökohtaisesti veisi omaa lastani tarhaan ja itse olisin kotona pienemmän kanssa, mutta voihan siinä mieli muuttua... Toisaalta, jos lapsella on jo päivähoitopaikka, onhan se aika luontevaa jatkaa hänelle tutussa ympäristössä, jossa tutut tädit ja kaverit. Tietenkin kovin pienihän ei tarvitse muuta kuin hellää hoivaa; virikkeitä ehtii saamaan monen monta vuotta vielä tästä eteenpäinkin.

Meidän kaupungissa on ainakin olemassa pari kerhoa, mihin voi neljänä päivänä viikossa viedä aamupäiväksi lapsen. Ja voihan esim. päivähoitomuotoa yrittää muuttaa, siis niin että kokopäiväpaikka muutetaan osaaikaiseksi, esim. 4h/pvä tai 5h/pvä. Meidän kaupunki tarjoaa osa-aikaista hoitoa myös 10pvä/kk tai 15pvä/kk. Tämä taitaa vaihdella kaupungeittain.

Itse en niinkään olisi tuon neljän tai viiden tunnin kannalla, sillä siinä jää hyvin lyhyeksi se "oma aika", mitä jää sitten pienellä vauvalla tai kotihommille. Esim. tuo 10pvä/kk on aikas kiva vaihtoehto, siinä tulee lapselle hoitopäiviä 2-3viikossa ja sitten ei ainakaan kotona tarvitsisi heti alkaa kelloa kyttäämään, että koskas se neljä tuntia onkaan mennyt.

Mutta niinkuin alussa, haluan vielä muistuttaa, että teet juuri niinkuin itsestäsi parhaalta tuntuu!!! Jos koet, että omat voimat koetuksella, on varmasti järkevää, että helpotat arkeasi viemällä esikoisen tarhaan. Se, mitä kaikki muut sanoo tai kommentoi, on sitten aivan heidän oma asiansa. Itse olen päivähoitoalalla ja jos minulta on "neuvoa" kysytty, kerron kyllä oman mielipiteeni, mutta senpä perusteella ei taas niitä omiaan kannata muiden muodostaa

Teidän perheelle onnellista loppuodotusta ja :hug:

 

Mulla kaksi lasta ja ikäeroa heillä on päivälleen 1v6kk,esikko nyt 1v10kk.Uhma iässä ollaan,mies aina töistä väsynyt eli minä hoidan kodin ja lapset periaatteessa.Ei tulisi mulla mieleenkään viedä hoitoon tai muuhun vastaavaan paikkaan lastani,ensinnäkin tulisi hirveä ikävä isoa vauvaani ja toiseksi se on suuri apu minulle ja ilo pikkukakkoselle.Jokainen tyylillään,kaikillä en ole pitkää pinnaa. :wave:

 

Meillä esikoinen täytti 2 v. kun juniori syntyi ja kyllä minä hänet kotiin otin äitiysloman ajaksi. Tiedän perheen, jossa samanikäiset lapset ja esikoinen oli hoidossa, mutta vain muutaman päivän viikossa niin että hoitopaikka säilyi, koska heillä oli ollut työn ja tuskan takana saada se hoitopaikka. Samalla se tarkoitti sitä että nuorempi pääsi samaan hoitoon. Kyseessä perhe, jossa muut hoitopaikat kauempana ja tämä hoitotäti vielä kuulema eri huippu.

Kukin tekee miltä omalta kohdalta tuntuu.

 

Ite ootan nyt viimesilläni toista ja ikäeroa tulee 1v3kk, toisinaan mietin miten jaksan kun pojalla meinaa jo uhmaa olla eikä oikeen tottele,mutta kyllä sitä pärjää kun alkuun pääsee. En ite voisi kuvitella vieväni poikaa hoitoon,vaikka raskasta varmasti tulee olemaan.

 

\

Minä olen äp lomalla ja tytär, 4v tarhassa. Minusta arki hoituu paremmin ainakin tässä vaiheessa kun saan tutustua uuteen lapseen rauhassa, eikä ole toinen vaatimassa huomiotani. Lisäksi koen asian niin että vanhempi lapsi tulee vähemmän mustasukkaiseksi, kun hänellä on oma toiminta ja asioita mistä hän tykkää.

vaikka use4immiten tässä käy kyllä niin että se 4v jo ymmärtää että äiti haluaakin olla sen uuden vauvan kanssa kahdestaan ja hylkää hänet tarhaan jotta saa olla pienen kanssa kahdestaan, ja siitä jos ei mustasukkaisuusoireita näy niin on helposti lapsella masennuksia ja ikävä olo äidin hylköäämisestä. Ikävä vielä jos äiti ajattelee että isompi "vaatii" huomiota. se kun on aivan normaalia että esikoinen joka on tottunut samaan kaiken huomionj, on mustasukkainen kun perheeseen tulee uusi jäsen joka tarvii pakosta huomiota joka on pois häneltä, ja jos esikoinen vielä tumpataan päiväkotiin pois vaatimasta huomiota..

nelivuotias on vielä pieni, jos sen ikäinen itse haluaa päiväkotiin on kotioloissa yleensä jotain vialla..

olen ollut töissä useammassa opäiväkodissa eri ryhmissä ja voin kyllä sanoa että alle esikouluikäiset eivät päiväkodista saa mitään semmoista mitä eivät voisi kotoa saada paremmin. Päiväkoti on laitos, ryhmät helposti aika isoja, toiminta aikataulutettua ja yksilöllisyys pannassa, kaikki olapset opetetaan samaan muottiin.

ehkä jonkun mielestä rankasti kirjoitettu, mutta tämä on oma mielipiteeni päiväkotitouhuja 8 vuotta seuranneena että päiväkoti on vaan lasten "narikka" johon lapset viedään säilöön.

toki pyrimme antamaan mahdollisimman hyvän hoidon lapsille, mutta resurssit on jokapaikassa todella pienet ja mitä pienenpi lapsi sen parempi kotona. ja ennen eskaria lapsi ei tarvitse päiväkotia virikkeiden takia! lapsi ehtii tottua isoihin ryhmiin yms eskarissa ennen koulua, ja jakamista yms hän oppii kyllä parhaiten kotonma sen pikkusisaren kanssa ja kodin arjessa riittää parhaita virikkeitä. lapselle parasta virikettä on kun saa auttaa äitiä siivouksessa ja ruoan laitossaq yms perusjutuissa, verrattuna päiväkotiin juonka virikkeet on sitäö että kaikki tekee samaa ja samaan aikaan. kun maalataan niin kaikki maalaa kiinnosti tai ei. toimintatuokion aikana kaikki tekee samaa, kun taas kotona lapsi saa tehdä enenpi silloin kun huvittaa ja sitä mitä huvittaa ja silloin hänella on parhaat mahdollisuudet käyttää omaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan, mitä ei päiväkodin askartelutuokioissa paljon rtarvbita kun kaikki tekee samanlaisia juttuja samalla kaavalla.

 

\

Riippuu lapsen iästä, mitä tekisin. Meillä likkojen ikäero on 1 v 7 kk eikä tarha esikoisen kohdalla ollut edes vaihtoehto. Eikä olisi ollut pitkään aikaan tuon jälkeenkään. Mun mielestäni alle kolmivuotiaan on hyvä olla kotona, jos vaan suinkin mahdollista. Ei pitäis hankkia lapsia pienellä ikäerolla, jos ei hermot niitä kotona kestä!
Jos taas esikoinen on yli 3 vuotias kun vauva syntyy, niin ehkä joku kerho/tarha parina päivänä viikossa, muutama tunti kerrallaan on ihan paikallaan. Tuon ikäinen jo kaipaa tekemistä ja kavereita, muttei kuitenkaan kovin paljoa. Pieni kerhoilu riittää.

Jos taas esikoinen on 5-6 v, niin ehdottomasti tarhaan, jos lapsi vaan itse suostuu siihen. Tuon ikäiset kyllä jo hermostuvat kotona äidin ja vauvan kanssa varsinkin, jos ovat jo olleet tarhassa ja sitten pitäis yhtäkkiä jäädä kotiin ja kaverit jää tarhaan. Jos taas lapsi on ollut kotihoidossa tuohon asti, niin miksei sitäkin voisi jatkaa, jos tosiaan lapsi itse siihen suostuu. Tämän ikäiseltä pitäisi jo kysyä, he osaavat jo itsekin kertoa, mitä haluavat.

Juu minustakin pitäisi ehdottomasti miettiä jo tekovaiheessa että jaksaako kahta lasta! ja kuitenkin lapsesi joka on nyt 1 v ei varmaan pitkään ole vielä ollut hoidossa vieraalla niin hän kyllä tottuisi uusiin sääntöihin. itse palkkaisin välillä vaikka Mannerehimin lastensuojeluliitosta ihmsen välillä olemaan esikoisen kanssa, viemään vaikka ulos tms.

 

Vuosi kaksi sitten olisin ollut sitä mieltä, että on sydämmetöntä pistää toinen hoitoon, kun vauva tulee. Nyt kun esikoinen on 2v2 kk ja kuopus 7 kk. Ajattelen toisin. Olen harkinnut osa-aikaista hoitoa pojalle, olen ollut niin hajalla. Tämä ikä, sisarkateus, poika on todella vaativa, koko ajan pitäisi olla silmät selässäkin ettei poika ehdi pikkuista muksia ym. eikä johdu siitä etteikö mies osallistuisi...Tää nyt vaan on tällä hetkellä tällaista. Meidän kunnassa ei kerhoja ym. harrasteita noin pienelle juur ole joten pph olisi ainoa vaihtoehto. Mutta jokainen tekee niin, kun parhaaksi näkee.

 

meidän 2-vuotias jatkaa osa-aikaisessa perhepäivähoidossa 10 pv/kk toisen lapsen synnyttyä. eli n. 6-7 tunnin päiviä n. 2 kertaa viikossa. meidän perheelle sopivin ratkaisu ja taustalla myös halu pitää kiinni hyvästä hoitajasta. alle viiden tunnin päivät eivät ainakaan sovi meidän pojalle, sillä rytmit menevät ihan sekaisin. ei malta kotona käydä päiväunille, jos haetaan kesken päivän kotiin. taas kerran, kukin taplaa tyylillään.

 

\

Itse henk.koht. en laittaisi esikoista päiväkotiin. Ehkä voisin parina päivänä viikossa muutamaksi tunniksi laittaa. Mutta minusta tuntuu, että esikoinen tulee mustasukkaiseksi vauvalle, joka saa jäädä äitin kanssa kotiin ja hänet viedään tarhaan, pois sotkemasta arkitouhuja! Kyllä se alusta asti yhdessä totuttelu on MIELESTÄNI paras vaihtoehto kaikkien kannalta. Oppii lapsetkin ottamaan toiset huomioon ja kodin uudet säännöt vauvan tultua!

Peesailen. Aion totutella olemaan alusta asti tulevan vauvan ja esikoisen kans kotona..molempien! Esikoisella tulee varmasti ajatus että miksi hänet viedään hoitoon kun äiti jää "uuden" vauvan kanssa kotiin..

 

Itselläni on 1,5 vuotias tyttö ja 4,5 vuotias poika. Itse olen ajatellut alusta lähtien kun toista aloin odottamaan että esikoinen jää kotiin minun ja vauvan kanssa vaikka esikoinen osaa olla välillä aika vaativa.

Olen ajatellut että haluan oppia tuntemaan lapseni kunnolla ja nähdä niiden kehityksen tärkeät jutut. Vein meinaan esikoisen hoitoon kun hän oli vuoden vanha kun sain vakituisen työpaikan. Esikoinen oli päivähoidossa 2 vuotta kun olin töissä ja tuntuu että en tuntenut häntä laisinkaan kun illalla jäin niin vähän aikaa yhdessä oloa. Viikonloput meillä oli eri rytmi kuin päivähoidossa ja se tietty teki viikonlopuista hankalia.

Kun jäin toisesta äitiyslomalle jäin heti esikoisen kanssa kotiin harjoittelemaan arkea vaikka koville otti, mutta ajattelin että otan haasteet vastaan mitä tulee ja ne käydään läpi. Tänä syksynä esikoinen pääsi seurakunnan kerhoon, jossa hän saa tutustua ikäisiinsä kavereihin ja vähän on pientä harjoittelua tulevaisuutta varten.

Lapset on pieniä sen kerran ja se aika ei koskaan palaa.

mutta jokainen valitsee oman tapansa. Toiselle käy toinen tapa ja toiselle toinen.

 

\

Itselläni on 1,5 vuotias tyttö ja 4,5 vuotias poika. Itse olen ajatellut alusta lähtien kun toista aloin odottamaan että esikoinen jää kotiin minun ja vauvan kanssa vaikka esikoinen osaa olla välillä aika vaativa.

Olen ajatellut että haluan oppia tuntemaan lapseni kunnolla ja nähdä niiden kehityksen tärkeät jutut. Vein meinaan esikoisen hoitoon kun hän oli vuoden vanha kun sain vakituisen työpaikan. Esikoinen oli päivähoidossa 2 vuotta kun olin töissä ja tuntuu että en tuntenut häntä laisinkaan kun illalla jäin niin vähän aikaa yhdessä oloa. Viikonloput meillä oli eri rytmi kuin päivähoidossa ja se tietty teki viikonlopuista hankalia.

Kun jäin toisesta äitiyslomalle jäin heti esikoisen kanssa kotiin harjoittelemaan arkea vaikka koville otti, mutta ajattelin että otan haasteet vastaan mitä tulee ja ne käydään läpi. Tänä syksynä esikoinen pääsi seurakunnan kerhoon, jossa hän saa tutustua ikäisiinsä kavereihin ja vähän on pientä harjoittelua tulevaisuutta varten.

Lapset on pieniä sen kerran ja se aika ei koskaan palaa.

mutta jokainen valitsee oman tapansa. Toiselle käy toinen tapa ja toiselle toinen.

..unohdi laitaa että toi päiväkerho on pari kertaa viikossa 2-2,5 tuntia kerrallaa.

 

Ei millään pahalla, mutta täällä oli nyt jokunen perhe, joilla lapset tosi pienellä ikäerolla ja sit ei jakseta? Oletan, että on kuitenkin aikuisista ihmisistä kyse, eli ei pitäs olla ihan vieras ajatus, että jos seksiä harrastaa, niin voi tulla raskaaksi . Mun mielestä jokaisella lapsella on oikeus samanarvoiseen kohteluun, eli ikäeroista huolimatta pitäs pystyä tarjoamaan kaikille lapsille aikaa ja rakkautta sen verran kun kuuluu.

Aloittajalle: Esikoisesi oli n.3kk ikäinen vauva, kun laitoitte alulle pikkukakkosen, eikö 3kk enää tuntunut vauvalta vai mitä oikein ajattelitte miehesi kanssa?

Laita ihmeessä esikoinen hoitoon, jos et jaksa häntä hoitaa ja anteeksi tylyyteni, mutta ihmetyttää mikä kiire on tehdä lapset yhtenä ryppäänä :ashamed:

 

\

Ei millään pahalla, mutta täällä oli nyt jokunen perhe, joilla lapset tosi pienellä ikäerolla ja sit ei jakseta? Oletan, että on kuitenkin aikuisista ihmisistä kyse, eli ei pitäs olla ihan vieras ajatus, että jos seksiä harrastaa, niin voi tulla raskaaksi . Mun mielestä jokaisella lapsella on oikeus samanarvoiseen kohteluun, eli ikäeroista huolimatta pitäs pystyä tarjoamaan kaikille lapsille aikaa ja rakkautta sen verran kun kuuluu.

Aloittajalle: Esikoisesi oli n.3kk ikäinen vauva, kun laitoitte alulle pikkukakkosen, eikö 3kk enää tuntunut vauvalta vai mitä oikein ajattelitte miehesi kanssa?

Laita ihmeessä esikoinen hoitoon, jos et jaksa häntä hoitaa ja anteeksi tylyyteni, mutta ihmetyttää mikä kiire on tehdä lapset yhtenä ryppäänä :ashamed:

peesaan!!!