Älkää viekä liian pientä hoitoon

[QUOTE="Sanna";24444900]Ap:n mielestä miehesi pitäisi irtisanoutua töistä, jotta voisi hoitaa esikoistanne. Mitä väliä, vaikka työpaikka menee ja siinä sivussa ehkä asuntokin. Tärkeintä, ettei pieni joudu vieraalle hoitoon.

Kaikki eivät ymmärrä, että joskus tiettyjen valintojen hinta voi olla liian kallis ja kauankantoinen koko perheen elämässä, kuten olisi esimerkiksi tässä teidän tapauksessanne. Ap:n mielestä olisi varmasti parempi, että joudutte tulevaisuudessa sossun luukulle.[/QUOTE]

Niinpä. Tai äiti riskeeraa oman ja vauvojensa terveyden hoitaakseen väkisin esikoisen kotona.

 

Hei pliis, älä jaksa.

Miten et vieläkään aikuisena ihmisenä, pysty ymmärtämään, että ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet. Joskus se vaatii uhrautumista toisen asian suhteen. Ja totuus on, että täällä kaikki maksaa. Ei sitä pyhällä hengellä eletä. Ja jotta perhe voi hyvin, pysyy katto pään päällä ja ruokakin on pöydässä, on vanhempien vaan mentävä töihin.

Ole ennemminkin onnellinen omasta puolestasi, ettei sinun ole tarvinut viedä pientä hoitoon. Älä säälittele muiden valintoja ja vaihtoehtoja.

 

[QUOTE="Sanna";24444900]Ap:n mielestä miehesi pitäisi irtisanoutua töistä, jotta voisi hoitaa esikoistanne. Mitä väliä, vaikka työpaikka menee ja siinä sivussa ehkä asuntokin. Tärkeintä, ettei pieni joudu vieraalle hoitoon.

Kaikki eivät ymmärrä, että joskus tiettyjen valintojen hinta voi olla liian kallis ja kauankantoinen koko perheen elämässä, kuten olisi esimerkiksi tässä teidän tapauksessanne. Ap:n mielestä olisi varmasti parempi, että joudutte tulevaisuudessa sossun luukulle.[/QUOTE]

Onpa ikävää, kun koko ajan laitat sanoja suuhuni. Voisitko perustella omia mielipiteitäsi ja antaisit minun perustella omani?

En minäkään arvoineni ehdoton ole. Äidin tai muiden perheenjäsenten terveys on mielestäni täysin riittävä syy tehdä ratkaisu pienen lapsen päivähoitoon laittamisesta.

Sama tämän aiheen kanssa kuin esimerkiksi ylipainon; joskus syynä voi tosiaankin olla terveys, mutta kuitenkin vain harvoin verraten kaikkiin muihin olemassa oleviin syihin.

 

Hei,

olen aina ajatellut että lasten kotona hoitaminen on mahdollista taloudellisesti kun hyvin valmistautuu. ts. säästää odotusaikana ja elää nuukasti. Nyt reilun kahden vuoden jälkeen on tili aikalailla nollilla, kun on tullut yllättäviä menoeriä. Niitä ei ehkä olisi ilman omaa taloa tullut, lainanlyhennys piti jättää jo kuukausia sitten odottamaan työhön menoa. Sanon vaan että aika taitavia rahan kanssa ovat ne, jotka selviävät kotihoidontuella, varsinkin jos ei ole kuntalisää. Toki olisimme voineet lopettaa kaikki lasten harrastukset ja luopua toisesta autosta, mutta mm. näitä asioita sillä säästämisellä haluttiin turvata. Eipä olisi kotiäiti paljon ihmisiä nähnyt ilman noitakaan juttuja. Enää ei olisi mahdollista olla kotona. MUTTA, voisihan ne pienet laittaa perhepäivähoitoonkin?? Jos saa paikan vaan.

 

Hei pliis, älä jaksa.

Miten et vieläkään aikuisena ihmisenä, pysty ymmärtämään, että ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet. Joskus se vaatii uhrautumista toisen asian suhteen. Ja totuus on, että täällä kaikki maksaa. Ei sitä pyhällä hengellä eletä. Ja jotta perhe voi hyvin, pysyy katto pään päällä ja ruokakin on pöydässä, on vanhempien vaan mentävä töihin.

Ole ennemminkin onnellinen omasta puolestasi, ettei sinun ole tarvinut viedä pientä hoitoon. Älä säälittele muiden valintoja ja vaihtoehtoja.

Niin olenkin, lasteni puolesta.

On kummallista, etten saisi tuntea sääliä tai myötätuntoalapsia kohtaan, kun jotkut heistä selvästi kärsivät vanhempiensa tehdystä valinnasta. Se myös on kummallista, että äidit täällä ovat hyökkäämässä mielipidettäni vastaan sen sijaan, että myöntäisivät itsekin surevansa sitä, että ovat joutuneet lapsensa sinne hoitoon laittamaan. Viimeinen lause on takoitettu varsinkin heille, jotka sydämessään tietävät, ettei valinta loppujen lopuksi ollut ehdoton pakko, vaan itselle parempi vaihtoehto.

 

Niin olenkin, lasteni puolesta.

On kummallista, etten saisi tuntea sääliä tai myötätuntoalapsia kohtaan, kun jotkut heistä selvästi kärsivät vanhempiensa tehdystä valinnasta. Se myös on kummallista, että äidit täällä ovat hyökkäämässä mielipidettäni vastaan sen sijaan, että myöntäisivät itsekin surevansa sitä, että ovat joutuneet lapsensa sinne hoitoon laittamaan. Viimeinen lause on takoitettu varsinkin heille, jotka sydämessään tietävät, ettei valinta loppujen lopuksi ollut ehdoton pakko, vaan itselle parempi vaihtoehto.

Mitä sä oikein odotat?
Tottakai se on vanhemmille aina paha paikka laittaa (varsinkin) pieni lapsi hoitoon. Odotatko sitten, että ne vanhemmat tulee tänne nöyristelemään ja myöntelemään valintojaan sulle? Käännät vaan veistä haavassa ja mietit miksi hyökätään.

 

Mitä sä oikein odotat?
Tottakai se on vanhemmille aina paha paikka laittaa (varsinkin) pieni lapsi hoitoon. Odotatko sitten, että ne vanhemmat tulee tänne nöyristelemään ja myöntelemään valintojaan sulle? Käännät vaan veistä haavassa ja mietit miksi hyökätään.

Tarkoituksenani oli osoittaa tämä aloitus tällä hetkellä lapsensa kanssa kotona oleville äideille, jotka puntaroivat eri vaihtoehtojen välillä. Myöhäistähän tämä kirjoitukseni on heille, jotka ovat jo valintansa tehneet.

 

meidän keskimmäinen meni hoitoon1v3kk ikäisenä ja itki kerran aamulla ( ensimmäinen aamu ) meidän perään. Sen jälkeen ei itkenyt ja isoveljensä 2v8kk kanssa jäivät oikein iloisesti hoitoon. Turhaa säälittelet. jokainen perhe tekee omat ratkaisut ja valintansa. Ei se elämä pyöri pyhällä hengellä ja rakkaudella vaikka kuinka yrittäisi, vaikka täällä sitä niin usein luullaan.

 

Minä olen valintani tehnyt. Tuleva lapseni lähtee 10kk iässä hoitoon, kuten teki aikoinaan hänen isoveljensäkin. Ja hyvin on mennyt koko perheellä :heart:

 

Tarkoituksenani oli osoittaa tämä aloitus tällä hetkellä lapsensa kanssa kotona oleville äideille, jotka puntaroivat eri vaihtoehtojen välillä. Myöhäistähän tämä kirjoitukseni on heille, jotka ovat jo valintansa tehneet.

"Se myös on kummallista, että äidit täällä ovat hyökkäämässä mielipidettäni vastaan sen sijaan, että myöntäisivät itsekin surevansa sitä, että ovat joutuneet lapsensa sinne hoitoon laittamaan. Viimeinen lause on takoitettu varsinkin heille, jotka sydämessään tietävät, ettei valinta loppujen lopuksi ollut ehdoton pakko, vaan itselle parempi vaihtoehto. "

Niinpä niin......

 

"Se myös on kummallista, että äidit täällä ovat hyökkäämässä mielipidettäni vastaan sen sijaan, että myöntäisivät itsekin surevansa sitä, että ovat joutuneet lapsensa sinne hoitoon laittamaan. Viimeinen lause on takoitettu varsinkin heille, jotka sydämessään tietävät, ettei valinta loppujen lopuksi ollut ehdoton pakko, vaan itselle parempi vaihtoehto. "

Niinpä niin......

Nimenomaan. Se, ettei tarkoituksenani alunperin ollut ketään "nuhdella" ei tarkoita sitä, ettenkö myöhemmin keskustelun edetessä voisi heille kommentoida, kun ovat itse itsensä esille tuoneet.

 

Nykyään on niin helppoa sanoa, että ei millään pysty olla kotona ja hoitaa lapsia. Kuitenkin usein kun asiaa avoimesti pohdittaisiin, suurin osa pystyisi halutessaan olla kotona. Niin se vaan menee. Raha ja mammona puhuu!

 

[QUOTE="vieras";24444518]Uskon, että jokaiselta perheeltä löytyy rahaa ja halua hoitaa kotona sitä pientä ihmistä, joka on kuitenkin niin pikkunen vähän aikaa.

Minä jätin kaikki harrastukseni, elämäni, työni ja kaikki kokeakseni ihan uuden kulttuurin , enkä kadu. Elän nyt tätä aikaa ja sitten toista aikaa. Jonkunlainen manööveri oli siirtyä maanosasta toiseen pikkulasten kanssa ja ihan erilaiseen ilmastoon ja ympäristöön.[/QUOTE]

Kyllä, näinhän se monen kohdalla on, mikäli tekee tietoisen valinnan hankkia lapsia yhteiskunnan elätettäviksi. Rahaa suomessa saa aina ja kukaan ei nälkään kuole. Joku jossakin aina maksaa niiden elämisen, jotka eivät sitä itse pysty tekemään. Herää vaan kysymys, miksi tehdä lapsia, jos oma talous ei kestä.

 

Nii-in, olisipa mukava kuulla millä rahalla minäkin äitiysloman jälkeen kotia jäisin.
Ei ne sieltä sosiaalitoimistostakaan elättämään ala,
enkä kyllä totta puhuen arvosta pätkän vertaa sellaisia ihmisiä,
jotka ovat huvikseen lasten kanssa kotona ja joutuvat sitten sossusta rahaa pummimaan kun
ei itsellä oikeasti olisi varaa olla kotona.

Onneksi lapseni on kuitenkin erittäin luottavainen ja tyytyväinen tapaus ja tiedän jo nyt,
että hän ei tule ikäväänsä p-kodissa juuri rääkymään.

Ai niin, minun omat vanhempani ovat molemmat joutuneet vieraiden käsiin hoidettavaksi
alle 3kk ikäisenä, ja ovat todella onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä.
Tiedän myös kotona hoidettuja narkomaaneja ja muuten traumatisoituneita ihmisiä.

Eiköhän tuo hoitoon vieminen ole ihmisen elämässä aika pieni asia.

 

Kyllä on, olen itse kokenut ja tunnen monta, jotka ovat kokeneet. Tiukkaa on, mutta mahdollista jopa asuntovelellisellikin.

Kaikki eivät halua elää kädestä suuhun.

 

Minä kyllä laitoin 1-vuotiaani hoitoon, kun en jaksanut olla kotona. Eikä edes hävetä ja lapsikin on hyvinvoiva. Ja muillehan tämä ratkaisu ei sen enempää kuulu. Mitä jos säästäisit myötätuntosi niille, jotka elävät todellisessa hädässä, tämä on taas näitä myrsky vesilasissa- tilanteita.

 

Lapsi oli 1v8kk, kun laitoin hänet päiväkotiin päästäkseni itse takaisin työelämään. Kotona olisin voinut niin halutessani hoitaa lapsen, miehen palkalla ja kotihoidon tuella tulimme ihan mainiosti toimeen, eikä ollut edes tiukkaa. Töihin palasin täysin itsekkäistä syistä, kotona oleminen tuntui tylsältä ja ahdistavalta pidemmän päälle. Kaipasin aikuiskontakteja ja muutakin elämää kuin lapsi ja kotityöt. Lapsi viihtyi alusta asti päiväkodissa, hankalaa hoitoon jääminen ei ollut missään vaiheessa. Itse olen myös erittäin tyytyväinen voidessani osallistua perheen elatukseen ja kokea olevani hyödyllinen muullakin tavalla kuin vain äitinä ja kodinkoneena. Minulle on aivan sama, mitä muut valinnoistani ajattelevat, syyllistäjiä ja huutelijoita riittää aina.

 

[QUOTE="vieras";24444911]Kannattaisko tässä välissä äitiysvapaan loputtua hankkia koulutus alalle, josta töitä varmasti löytyy? Ei olisi sitten loppuelämä jatkuvaa kituutusta ja pätkätöiden metsästystä.[/QUOTE]

No milläs rahalla se opiskeluaika eletään??? Haloo... Luulitko, etten ole miettinyt samaa asiaa?? Ja katunut ammatinvalintaa hoitoalalla (jossa tällä paikkakunnalla pätkätöitä kyllä riittää mutta vakipaikkoja ei) johon tähänkin ammattiin opiskelin 4 vuotta.
On helppo lähteä arvostelemaan kun et itse tunnu tietävän todellisuudesta tuon taivaallista.

 

Meidän pikkulikka menee hoitoon 1,5-vuotiaana ihan taloudellisesta syystä, enkä itke sitä hetkeäkään. Meidän talous on mitoitettu kahden aikuisen työssäkäyntiin (tai vaihtoehtoisesti työttömyysturvaan), mutta ei pidemmän päälle kotihoidontukeen. Lisäksi yrittäjämiehelläni on erittäin epäsäännölliset tulot, joten minun palkkani on se, mistä laskut maksetaan. Turha on kenenkään lastani sääliä, luotan suomalaiseen päivähoitoon sataprosenttisesti

 

On se hauskaa kuinka kulttuuri sanelee pitkalle naita juttuja… Taallapain olet oikea julmuriaiti jos et vie lastasi ajoissa paivakotiin. Minua ihmeteltiin ja kummasteltiin kun olin huimat kuusi kk kotona vauvan kanssa.

Onneksi taalla ei kuitenkaan syyllisteta kuten Suomessa.

 

[QUOTE="vieras";24445176]No milläs rahalla se opiskeluaika eletään??? Haloo... Luulitko, etten ole miettinyt samaa asiaa?? Ja katunut ammatinvalintaa hoitoalalla (jossa tällä paikkakunnalla pätkätöitä kyllä riittää mutta vakipaikkoja ei) johon tähänkin ammattiin opiskelin 4 vuotta.
On helppo lähteä arvostelemaan kun et itse tunnu tietävän todellisuudesta tuon taivaallista.[/QUOTE]

Kyllähän hyville hoitajille aina on töitä, oli ne sitten pätkätöitä tai vakituisia, niin ei sen takia tarvitse heti rynnätä töihin että jossain on hoitoalan paikka tarjolla pikku pätkäksi. Sitä paitsi työkkäristä voi hakea aikuiskoulutustukea joka on jotain 80% palkasta, eli ei ihan pikkuraha sekään.

 

Hei pliis, älä jaksa.

Miten et vieläkään aikuisena ihmisenä, pysty ymmärtämään, että ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet. Joskus se vaatii uhrautumista toisen asian suhteen. Ja totuus on, että täällä kaikki maksaa. Ei sitä pyhällä hengellä eletä. Ja jotta perhe voi hyvin, pysyy katto pään päällä ja ruokakin on pöydässä, on vanhempien vaan mentävä töihin.

Ole ennemminkin onnellinen omasta puolestasi, ettei sinun ole tarvinut viedä pientä hoitoon. Älä säälittele muiden valintoja ja vaihtoehtoja.

Mutta hei! Miksi ei saa edes sanoa, että ne pienet siellä hoidossa säälittää ja surettaa?

Minäkin ymmärrän kyllä että töitä on tehtävä elääkseen, ja silti minua ne pienet siellä hoidossa säälittää ja surettaa. Ja edelleen minua mietityttää se tuttujen pieni lapsi, jota vanhemmat näkevät arkisin noin pari tuntia illassa.

 

Mutta hei! Miksi ei saa edes sanoa, että ne pienet siellä hoidossa säälittää ja surettaa?

Minäkin ymmärrän kyllä että töitä on tehtävä elääkseen, ja silti minua ne pienet siellä hoidossa säälittää ja surettaa. Ja edelleen minua mietityttää se tuttujen pieni lapsi, jota vanhemmat näkevät arkisin noin pari tuntia illassa.

Niin no, täällähän vastaan tulee kaikenlaista.
Tuo on yksi asia, joka väistämättä nostaa niskakarvoja pystyyn joka toisella. Arka aihe vanhemmalle, joka on pakon edestä joutunut lapsen laittaa hoitoon pienenä. Ja sitten juurikin se, että osotellaan tyyliin sormella sitä äitiä, joka niin on tehnyt. "Kyllä kotona voi olla jos haluaa" jne.. Kauhean mustavalkoinen ajatus, ja sit säälitään lapsia.
Välillä olisi vaan hyvä joissain tilanteissa pitää pienempää ääntä, ja miettiä, kuinka hyvin tässäkin asiassa itsellään on paremmin asiat, kun on saanut sen lapsen kanssa olla ne ensimmäiset elinvuodet kotona.

 

Niin no, täällähän vastaan tulee kaikenlaista.
Tuo on yksi asia, joka väistämättä nostaa niskakarvoja pystyyn joka toisella. Arka aihe vanhemmalle, joka on pakon edestä joutunut lapsen laittaa hoitoon pienenä. Ja sitten juurikin se, että osotellaan tyyliin sormella sitä äitiä, joka niin on tehnyt. "Kyllä kotona voi olla jos haluaa" jne.. Kauhean mustavalkoinen ajatus, ja sit säälitään lapsia.
Välillä olisi vaan hyvä joissain tilanteissa pitää pienempää ääntä, ja miettiä, kuinka hyvin tässäkin asiassa itsellään on paremmin asiat, kun on saanut sen lapsen kanssa olla ne ensimmäiset elinvuodet kotona.

Minusta tämä aihe on hyvä, sillä vaikka monen lapsi tuntuu ainakin vanhempien mielestä pärjäävän, niin voidaanhan me aikuiset pohtia näitä myös lapsen kannalta. Että jos on ihan pakko, niin sitten on ihan pakko mennä töihin. Miten se lapseen vaikuttaa, sitä ei saisi kysyä keltään.

Eikä sanoa, että kyllä ne pienet siellä surettaa. Kun ne surettaa! Enkä todellakaan hiljene sellaisesta ainakaan tässä ketjussa, kun aloittaja on jo sohinut pesiä täällä.

 

Minä säälin naisia, jotka ovat vuosikausia kotona hoitamassa lapsia. Työikäisen väestön kuuluu olla työelämässä tekemässä omaa osaansa tämän yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen.