Aina sama ongelma vietämmekö joulua miehen vai minun sukulaisten kanssa

joulunvieton säännöt

1. nuorenparin ensimmäinen joulu vietetään miehen vanhempien luona tai tulee tupenrapinat.
2. toinen joulu vietetään naisen vanhempien luona. miehen vanhempien luona käydään ennen aattoa.
3 kolmas joulu vietetään keskenään ja vanhemmille soitetaan aattona
4. ensimmäisen lapsen synnyttyä, suhteen kestosta riippumatta, joulu vietetään omassa kodissa ja tuoreet isovanhemmat saavat raahata luunsa sinne jos mielivät pariskunnan joulunviettoon osallistua. ja anoppi on ihan hiljaa.

aamen.

 

Onneksi meillä vietetään joulu niin kuin itse halutaan ja jos se jota kuta korpea, niin sittenpä korpeaa. Kännykässä näkee kuka soittaa ja voi antaa sen soida ihan kaikessa rauhassa, jos tuntuu ettei soittajalla tule olemaan mitään joulumieltä nostattavaa sanomista

 

[QUOTE="Titi";29260511]Ei oikein toimi tuo vuorovuosin kummankin luona vaan aina anoppi (ja mieheni myös)
loukkaantuu jos emme sinne mene ja vänkää niin kauan etten jaksa väitellä ja niin lopulta sitten jokatoinen vuosi oltu miehen sukulaisilla ja jokatoinen jouluaatto ensin minun sukulaisilla ja sitten illalla anopilla. Anopille kun ei käy, että menisimme joulupäivänä vaan nimenomaan aattona pitää mennä vaikka meillä ainut lapsi ketä sinne on menossa. Lisäksi vielä mummoni on järjestänyt joka jouluaattoaamu lapsuudestaniasti brunssintapaisen johon kutsuu ystävänsä, lapsensa ja lapsenlapset perheineen. Joka toinen joulu ollaan siis oltu aattona kolmessa eri paikassa kylässä ja se on ollut rasittavaa vaikka kaksi kyläpaikoista on kotikaupungissamme ja yksi naapurikaupungissa. Nyt meillä on vielä joulunaikoihin 7 kk täyttävä vauva niin ei yhtään huvittaisi vetää tuota kyläilyrumbaa vauvan kanssa kun voin kuvitella kuinka väsynyt ja kiukkuinen se on kun ri varmasn saa nukuttua kunnon päiväunia missään.

Lisänä vielä se ettei meillä ole autoa joten homma toiminut niin, että äitini on hakenut meidät (asuu meitä lähellä) hänen äidilleen ja sitten ollaan menty minun äidille ja sieltä lähtiessä sisko on heittänyt meidät anopille josta olemme kävelleet kotiin (6 km). Tänä jouluna vielä toinen siskoni on tulossa lapsiensa kanssa äidilleni jouluksi ja tämä lisää minun haluani viettää heidän kanssa joulua. Asuvat kauempana joten nähdään melko harvoin ja koska on eronnut viettää hän vain jokatoisen joulun äidilläni lastensa kanssa. Tietysti voisi mennä vain anopille mutta siellä kuitenkin pitää sitten olla päivästä myöhään yöhön (eli koko päivä ja yö menee kyläillessä) koska anooin mielestä jouluna pitää juhlia emmekä saa olla niin tylsiä, että menisimme kotiin jo puolenyön aikoihin. Tästäkin ollaan saatu riita aikaiseksi melkein joka joulu mitä siellä olemme olleet. Yleensä sitten lähdemme siinä 3-4 aikaan yöllä kotiin enkä minä ainakaan ole enää nauttinut lautapeleistä yms. Moneen tuntiin enää kun olen ollut niin väsynyt ja selvästi kaikki muutkin nuokkuvat, haukottelevat eikä kukaan keksi puhuttavaa.

Juu tuskin kenelläkään on mitään järkevää ratkaisua mutta kunhan purin tätä jo muutama viikko sitten alkanutta jouluärsytystä [/QUOTE]

Vietätte aaton perheenä omassa kodissanne. Olet varmasti jo täysikäinen ja näin valmis päättämään omista asioista.

 

Ehdotan, että nyt varaatte kylpylän tai muun hotellimatkan vain teidän pienelle perheellenne. Hotellissa pääsette irti arjesta, jouluruuat saatte ravintolasta valmiina ja voitte tasan valvoa niin kauan kuin itse lystäätte. Kenellekään ei tule edes mustasukkaisuusdraamaa, koska ette ole menossa kummankaan vanhemmille.

 

Mitä sinä haluat joululta? Haluatko yhdessäoloa miehesi ja perheesi kanssa vai yhdessäoloa sukulaisten kanssa? Sukulaiset voivat odottaa aaton ja 1.joulupäivän, koska te olette kaksi aikuista ihmistä, jotka elävät nyt toisilleen ja omalle perheelleen nuo tärkeimmät päivät. Vasta sen jälkeen ravataan ne sukulaiset jos niin halutaan.

Minulle tuli aloituksesta sellainen mielikuva, että kyseessä on nuori pari, joka on edelleen kiinni äidin ja isän tahdossa ja heidän toiveissaan. Vaatii vähän aikaa irtautua vanhemmista, pelkkä oman perheen perustaminen ei siihen irtautumiseen aina riitä. Täytyy myös muistaa, että vanhempienkin pitää saada aikaa sisäistää, että jälkikasvu on jo siirtynyt elämässä eteenpäin ja on hetki, kun pitää antaa nuorille mahdollisuus kypsyä ja kehittää ne omat jouluperinteensä. Ehkä meidän kaikkien siis pitää läpikäydä tuo sukulaisilla ravaaminen ennen rauhoittumista oman elämän luomiseen.

 

Miksi kaikki ehdottavat että AP:n pitäisi viettää joulu kotini, oman perheen kesken? Viesteissä tulee selkeästi ilmi, että hän haluaa viettää koulunsa äitinsä ja sisarensa seurassa. Jos viime vuonna on oltu anopilla nyt ollaan hänen perheensä luona. Piste.

Lasten syntymän jälkeen olemme viettäneet joulut vuorotellen kummankin sukulaisten kanssa. Meillä jouluun kuuluu ehdottomasti yhdessäolo läheisten seurassa. Ei suinkaan kotona kökkiminen vain ydinperheen kesken. Sitä tehdään pitkin vuotta ihan tarpeeksi

Joulut vietetään joko meillä, anopilla, äidilläni, siskolla tai miehen siskolla. Mutta aina joka toinen vuosi minun vanhempieni (ja sisarusteni) ja joka toinen vuosi mieheni vanhempien ja sisarusten kanssa. Kaikkia ei valitettavasti saa mahdutettua saman katon alle, vaikka se olisikin ihan parasta

 

me ollaan mun vanhemmat ja miehen vanhemmat samassa paikassa. samoten mun siskoni. lapset tykkää

 

pidä nyt aikuinen ihminen kerrankin oma pääsi!! Oletko ihan tossun alla miehesi ja anoppisi pompotettavana? Kerrot että menet lasten kanssa nyt sukulaistesi luokse ja piste. Jos miehesi haluaa mennä äitinsä helmoihin niin anna mennä jos hänelle on tärkeämpää äitinsä kuin oman perheensä seura.

 

Tehkää ninkuin me. vietetään joulu oman perhen kanssa ilman kiirettä ja rtressiä. Saa syödä just silloin kun tahtoo, voi olla aina oma itsensä
mä en haluiais joulua edes isäni tai anopin kanssa viettää.
oma tupa oma lupa =)

 

Meillä oli tota samaa sinkoilua ennen lapsen syntymää. Kun lapsi syntyi niin se oli ihan selvää että nyt ollaan yksi päivä yhdessä paikassa, ja kaikki kyllä ymmärsi.

 

[QUOTE="bbb";29261943]Miksi kaikki ehdottavat että AP:n pitäisi viettää joulu kotini, oman perheen kesken? Viesteissä tulee selkeästi ilmi, että hän haluaa viettää koulunsa äitinsä ja sisarensa seurassa. Jos viime vuonna on oltu anopilla nyt ollaan hänen perheensä luona. Piste.

Lasten syntymän jälkeen olemme viettäneet joulut vuorotellen kummankin sukulaisten kanssa. Meillä jouluun kuuluu ehdottomasti yhdessäolo läheisten seurassa. Ei suinkaan kotona kökkiminen vain ydinperheen kesken. Sitä tehdään pitkin vuotta ihan tarpeeksi

Joulut vietetään joko meillä, anopilla, äidilläni, siskolla tai miehen siskolla. Mutta aina joka toinen vuosi minun vanhempieni (ja sisarusteni) ja joka toinen vuosi mieheni vanhempien ja sisarusten kanssa. Kaikkia ei valitettavasti saa mahdutettua saman katon alle, vaikka se olisikin ihan parasta [/QUOTE]

Jos niin on, että ap. haluaa ennemmin viettää joulua lapsuuden perheensä kanssa kuin nykyisen perheensä, kyllä se siltä näyttää, että ap. on kovin kiinni lapsuudessa, vaikka pitäisi olla kiinni omassa miehessä ja lapsessa. Se, että rakastaa sukulaisiaan on oma juttunsa, mutta jouluna ei pitäisi joutua taistelemaan tuolla tavalla. Oman perheen (sen oman miehen ja oman lapsen) pitäisi mennä lapsuuden perheen edelle.

 

Mulla on yksi kommentti: Lapseen vedoten (mitä teillä ei viime jouluna ollut), lähdette kotiin (missä ikinä olettekaan) sellaiseen aikaan, että olette täysin normaaliin aikaan nukkumassa. Vaikka kuka sanoisi, että kyllä lapsi kylässäkin voi alkaa yöunille, niin et hyväksy.

 

Jos mä oisin sä ni sanoisin että vauvan takia käytte vain yhdessä paikassa illalla ja tulette ihmisten aikana kotiin. Jos te olitte siä viime jouluna ni ilmoitat että nyt on sun vanhempien vuoro ja ens jouluna menette taas anopille.

 

Mä oon viimeset 10v sanonut että jos joku haluaa viettää meidän perheen kanssa joulua, niin tervetuloa meille. Eipä ole ketään näkynyt (kun meille on niin pitkä matka...) ja olemme saaneet olla rauhassa, mikä on minusta enemmän kuin ihanaa koska ennen oli aivan samanlaista ravaamista paikasta toiseen kuin ap:lla. Ainoa joka saa tässä myönnytyksen on mun yli 90v mummo joka ei enää pääse itse liikkumaan kyläpaikkoihin. Hänen luona käydään jonain juolun päivänä kylässä.

Se on jännä että meille niin pitkä matka ettei kukaan jaksa ajaa meille, mutta kellekään ei ole tullut mieleen että meiltä on aivan yhtä pitkä matka heille... juu ja ei vaan jakseta enää säntäillä paikasta toiseen, joten tasapuolisuuden nimissä ei mennä mihinkään

 

Jos niin on, että ap. haluaa ennemmin viettää joulua lapsuuden perheensä kanssa kuin nykyisen perheensä, kyllä se siltä näyttää, että ap. on kovin kiinni lapsuudessa, vaikka pitäisi olla kiinni omassa miehessä ja lapsessa. Se, että rakastaa sukulaisiaan on oma juttunsa, mutta jouluna ei pitäisi joutua taistelemaan tuolla tavalla. Oman perheen (sen oman miehen ja oman lapsen) pitäisi mennä lapsuuden perheen edelle.

Onpas erikoisesti ajateltu.
Minusta on ihanaa viettää joulua sukulaisten kanssa. Aikaisemmin menimme vuorovuosin anoppilaan ja omille vanhemmilleni, viime jouluna kyllästyttiin tavaroiden rahtaamiseen ja päätettiin jäädä kotiin aatoksi. Kutsuttiin meille anoppilan väki ja minun vanhemmat. Omani tulivat, anoppilan väki ei. Joulupäivänä mentiin sitten anoppilaan jossa lapset avasivat miehen suvun puolelta tulleet lahjat.Sama juttu tänä jouluna.
Mikä sen ihanampaa kuin iso porukka ja iso juhla.

 

Nyt ap vaan pidät puolesi ja vietätte joulut vuorovuosin sinun ja miehesi sukulaisten kanssa. Mekin tehdään niin ja toimii. Nyt voit vedota vauvaankiin..

 

Ymmärrän hyvin, miksi joulun haluaa viettää sukulaisten kanssa. Me ei tavata sukulaisiamme mitenkään jatkuvasti ja onhan se ihanaa, kun kerrankin voidaan olla rauhassa porukalla. Meillä sovittiin myös, että joka toinen aatto mun sukulaisten kanssa ja joka toinen miehen sukulaisten kanssa. Tuossa ap:n tilanteessa sopisin ensinnäkin miehen kanssa, mitä tehdään ja mies saisi itse pitää puolensa äitinsä kanssa. Minä en taistele anopin kanssa, vaan mies taistelee äitinsä kanssa. Jos ei pysty pitämään puoliaan, niin saa itse mennä yökarkeloihin äitinsä kanssa ja minä vauvan kanssa menisin käymään joulupäivänä. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy ymmärtää, ettei väsynyttä vauvaa raahailla ympäriä kyliä pitkin yötä.