Caro87
Taitaa olla jkv sairaalakohtaisia eroja noissa käytännöissä. Mullekin on jo sanottu kahdella eri tapaa käynnistyksestä. Eka mieslääkäri oli sitä mieltä, että ei saa mennä lasketun ajan yli, kun komplikaatioiden riski kasvaa niin paljon siinä. Ja tämä viimeisin oli sitä mieltä, että on aina parempi jos itsekseen käynnistyy (koska myös käynnistykset voi aiheuttaa niitä riskejä) ja antoikin sitä lisäaikaa. Että kaipa se on myös vähän lääkäristäkin kiinni ja tietysti kokonaistilanteen arvioinnista.
Tässä linkki käynnistyksistä, jos jotakuta kiinnostaa:
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/11/duo12291
Toivottavasti ei aiheuta turhaa paniikkia kenellekään yliajalla menevälle.
Roxannelle voimia muuttoon. Mä vetelin muistaakseni rautaa viikon joka päivä putkeen ennen muuttoa saadakseni vähän voimia, kun muutoin mulle silloin suositeltiin vain joka toinen pv. Pidin sitten vähän taukoa.
Niin ja noista emmaljungista tuli mieleen, että jos niissä on myyjälle paras kate ja siksi suositteli
. Ei maar, jotkut arvottaa vaunuja myös jälleenmyyntiarvolla ja sitä noissa emmoissa on. Minulle tuolla ei ollut väliä, koska mun vaunut oli niin edulliset, että voin antaa ne vaikka ilmaiseksi jollekin tarvitsevalle, sitten kun en enää niitä tarvitse.
Kesäheinä-78
Oletko kysynyt neuvolasta jeesiä siihen tukivyöasiaan? Mä kyselin aikanani sieltä ja neuvoivat juurikin sen vyön minkä sitten ostinkin (ja huomasin muuten saman, ettei sen kanssa voi istua). Muutoinkin hoitsu on osannut suositella kaikkia eri juttuja ja tietoa tuntuu löytyvän mm. tuttipulloa, nenätippoja, kipulääkeasioita yms, mitä olen kysellyt. Ja toisekseen, onko teillä siellä sellaista jotain välinevarastoa (en nyt muista sen oikeata nimeä) josta saa lainattua tuollaisia tukivälineitä, niin voisi kokeilla onko hyvä malli? Mä kyselin tuosta, mutta sitä se hoitaja ei suositellut ja mainitsi sen olevan juurikin enemmän selälle ja lantiolle tarkoitettu, jos oikein muistan.
Mä olen kyllä ollut onnekas, kun vältin selkäkivut, vaikka mulla on ilmeisesti lievä notkoselkä. Niin yksi kuntosaliohjaaja joskus sanoi ja kehotti kiinnittämään asentoihin huomiota. Ja mulla varmaan raskausmahan malli on kanssa sellainen, että se ei ole ihan niin paljon muuttanut vartalon painopistettä. Toisilla on paljon enemmän eteenpäin työntyvä maha ja voisin kuvitella, että se vetää selkää enemmän notkolle.
ON
Äitini sitten tiputti mut taas takaisin maan pinnalle tuolta perjantain levollisuudesta. Että sen pitääkin aina olla tuollainen
. Niin hän vain heti tokaisi, että ei ne varmaksi voi painoa arvioida, että ei pysty arvioimaan kudoksia kuten hartioita yms. Ja tottahan se toki on, että noissa on se virhemarginaali. No minä sitten laskemaan 15 % heitolla painoarviota, niin neljään kiloonhan se menee, mutta en nyt ala sitä panikoimaan. Itse asiassa itsekin odotin n. nelikiloista ja 51-senttistä, koska se olisi suunnilleen samaa kokoa kuin minä syntyessäni ja vähän ekstraa pojalle.
Niin ja perjantain jälkeen alkoikin tapahtua. Illalla vessassa tuli vähän kuivahtanutta verta ja pelästyin sitä ihan huolella. Tunnelma melkein paniikinomainen ja sellainen tärisevä olo, että nytkö se alkaa. No onneksi siellä syyskuisten faceryhmässä osasivat kertoa, että tuo on tavallista sisätutkimuksen jälkeen. Ja katsoin omakannasta, niin sinne oli lääkäri kirjoitellut jopa että "irroitellaan kalvoja", mistä ei sitten maininnut eikä myöskään varoittanut tuosta verenvuodosta. Tuo antoi sitten vähän esimakua tulevasta, että enpä tiedä saanko millään tahdonvoimalla itseäni pysymään rauhallisena, sitten kun synnytys tosissaan käynnistyy. Kysyinkin sitten maanantain neuvolassa, että saako synnytyksessä rauhoittavaa ja sitä voi kuulemma kysyä lääkäriltä.
Nyt on perjantai-illasta asti tullut veritippoja ja eilen-tänään enempikin tuota limatulppaa.
Eilen illalla tuli puolen yön aikaa huono olo ja päänsärky + jkv tuntuvia epäsäännöllisiä supistuksia. Paineet luokkaa 150/100 ja mun piti noista lukemista jos kotona tulee, soittaa äpolille ja kysyä lääkärin mielipidettä. No päätin kuitenkin ottaa 2 panadolia ja katsoa auttaako se. Piti mitata uudestaan sen jälkeen, mutta olinkin nukahtanut ja heräsin vasta aamulla seiskalta.
Ehkä hyvä niin. No sama meininki tänä aamuna ja soitin äpolille, mutta päädyttiin seuraamaan tilannetta, koska panadol vei isoimman pääkivun ja pissa puhdas. Sekä mulla toi toinen mittaus aina hieman putoaa ja nytkin tuli vähän paremmille lukemille panadolin jälkeen.
Niin samaten sieltä omakannasta luin että minulla on leveä lantio, jopa väljä.
(En ole myöskään ulkoisesti mikään pieni enkä siro.) Joten tuo helpotti taas. Ilmeisesti tuon takia minulla ei ole ollut lonkkasärkyjä eikä liitoskipuja juurikaan. Olin myöskin huoltanut lonkkia erityisesti lonkankoukistajia ennen raskautta, koska sitä suositellaan istumatyöntekijälle.
Mutta se mikä nyt vähän alkoi pelottaa, on nuo kudokset. Olen ehkä hieman keskim. naista lihaksikkaampi siis siten että lihaksilla on kokoa ja niitä olisi helppo kasvattaa salilla (mutten halua). Mutta olen jäykkä, saan kyllä säännöllisellä venyttelyllä joustavuutta, mutta notkeata minusta ei saa varmaan millään. Senpä takia aloin vähän ronklata tuota alakertaa ja tuntuu kyllä varsin tiukalta (mielestäni tunnen ne lihakset ja ne tuntuu olevan "jumissa"), enkä saa sitä venyteltyä sormin mitenkään (kaikkeen sitä joutuukin
).
Minulle olisi tosi hyvä, että pystyisi olemaan täysin rentona synnytyksessä, mutta en tiedä tuleeko se onnistumaan. Olisi varmaan pitänyt tilata se epi-no-delfine tms. laite, jolla olisi voinut venytellä paikkoja. Huoh. Nyt taitaa kuitenkin olla liian jo myöhäistä. Niin ja teille muillekin tiedoksi, että siellä synnytysvalmennuksessa sanottiin, että pahin kudostyyppi repeämille on tämä skandinaavinen vaalea punaisuuteen menevä iho, eli just se mikä mulla on. Kääks, mutta eipäs nyt panikoida tässä siltikään.
Ummetusta pelkään synnytyksen jälkeen ja olen alkanut valmistautua siihen. Olen ostanut mm. psyllium-kuitua, luumuja (hyviä ovat tähän aikaan onneksi), piltin luumusoseita (yllättävän hyviä!) yms. Mua pelottaa jo nyt vessakäynnit synnytyksen jälkeen.
Kävin jo apteekissakin kyselemässä, mutta eivät oikein suositelleet mitään, koska en kärsi ummetuksesta. Mulla poistettu sappirakko, niin se tekee varmaan tuon, ettei ole tuotakaan vaivaa.
Ja vielä loppukommenttina, sitten lopetan tän romaanin taas. Viimeinen (äitiys)neuvolakäynti oli maanantaina. Paino oli nyt hieman nousssut ja saldoksi tuli + 10 kg ensimmäisestä neuvolakäynnistä. Verenpaineet taivaissa, pissa puhdas ja sf-mitta jatkoi helvata vie vieläkin kasvuaan ja päätyi lukemiin 38,5. Nyt vaaveli on jo tosi alhaalla ja silti tuollainen lukema :O. En ymmärrä.
HH 40+1
Toivotaan että saan samat uutiset ensi keskiviikkona neuvolassa, ja kaipa se sokerirasituskin siellä sitten varataan. 