Alkoholin käytön rajat miehellä?

  • Viestiketjun aloittaja siipi maassa
  • Ensimmäinen viesti
siipi maassa
Kyselen teidän mielipidettä miehen alkoholinkäyttöön. Parisuhteemme sujuisi muuten hyvin mutta se viina.... Mitä minun tulisi hyväksyä ja missä menee raja? Toivoisin etenkin miehiä vastaamaan tähän.

esimerkki:
Puolisoni lähti lauantaina "käväisemään" terassilla kaverinsa kanssa. Mieheni sanoi, että lähtee takaisin jo klo 12 ja on kotona puoli yhden aikaan. Klo 4 sain puhelun, että hän lähtee jatkamaan vielä juomista. Puhelimessa sanoin selkeästi, että en hyväksy ja tule heti suoraan kotiin.
Mies tuli kotiin sunnuntaina puolen päivän jälkeen.

Vastaavanlaisia tilanteita on ollut useita 4 vuoden seurustelun aikaan. Hän ei pysty kontroilloimaan kotiin tuloaan, kun yrittää tietyn promillerajan. Kun on hauskaa kavereiden kanssa omat annetut lupaukset kotiintulosta unohtuu totaalisesti. Reissun jälkeen hän on toki pahoillaan ja myöntää virheensä.

Tulisiko minun hyväksyä tälläinen käytös, tämä on kuitenkin hyvin satunnaista? Luottamus miehen puheisiin on mennyt alkoholin suhteen, koska teot vaan toistuvat. Pidän kuulema häntä liian tiukalla. En yleensä kiellä miestä lähtemästä mutta toivoisin todella, että hän tulisi kotiin viimestää klo 5 aamulla. En epäile miehen olen ns. pettämisreissuilla. Asiasta on keskusteltu useaan otteeseen aikaisemminkin.

Otan myös itse siideriä, ulkona olen käynyt toistaiseksi vähän koska vauva on vasta 4 kk vanha.

Kahteen yöhön en ole nukkunut. Silmät turvoksissa itkemisestä.
Mitä minä teen?


 
susa05
Tulee mieleen oma veljeni joka on "tilipäiväalkoholisti."täyttää kohta 40 ja on 25 vuotiasta asti tuottanut pettymystä toisen perään.juo aina kuureittain silloin kun on rahaa ja muuten on olevinaan niin kiltti.sanoo vaan et tällainen mä olen.eikä muutu ei koskaan.ei ikinä pyydä anteeksi ja syyttää muita.ei välitä mistään.olen yrittänyt kannustaa työasioissa ja muissa mutta ei auta.ihan kun puhuis seinälle.

nyt kun hänestä tuli eno niin ei vois vähempää kiinnostaa.
oman veljeni kohdalla ollaan jo isän kanssa menetetty toivo että koskaan muuttuis.henkilökohtaisesti en usko että parantaa koskaan tapojaan...

tällä tarinalla ajan takaa sitä että toivon todella että hänellä nuo reissut jää pois kun teillä on pieni lapsi ja että kunnioittais sua.helposti voi lipshtaa sille huonommalle puolelle.koita vielä puhua miehelles,toivotaan että hän alkaa ymmärää sun näkemyksen ja kontrolloimaan itseään....

 
tuttua
tuttu tilanne. Munkin miehellä tuo kontrolli pettää heti jos juo useamman kuin pari saunaolutta. Niinpä ei enää juuri juo ja kotiinkaan ei kiusauksia hankita. Jotenkin se sietokyky ja kontrolli on toisilla heikko. Täällä ainakin on sitten megamorkkis, jos sattuu lipsahtamaan yli. Kaikista kurjimmalta se tuntui silloin kun vauva oli pieni ja olisi toivonut toista aikuista vierelleen lähes koko ajan.

Meillä tilanne on korjaantunut puhumisella ja puhumisella ja puhumisella. Välillä jankuttamisellakin... Olen kertonut miehelle ihan konkreettisin esimerkein kuinka juominen ja sen käsistä riistäytyminen minuun ja lapsiin vaikuttaa ja mitä se tekee meidän perheelle. Miheni ei kuitenkaan ole mitenkään väkivaltainen tms juotuaan, vaan suurempi ongelma on se karapulapäivän poissa olo - joko konkreettinen tai sitten henkinen poissaolo. Silloin on tosi kurjaa ollut, jos jokin perheen yhteinen juttu uhkaa vesittyä moisen takia.

Sehän siinä on se kurja puoli, että ei koskaan voi ihan 100% varma olla että ei ikinä enää niin käy. JA kyllä se luottamusta kaivertaa pois kun ei voi olla varma toisen kotiintulosta ja kunnosta. Mutta vähitellen. vähitellen - ainakin mun mies tuntuu hallitsevan tilanteen ihan ok nykyään ja osaa välttää kiusauksi. Ehkä vähitellen minäkin jaksan uskoa että päätökset ja lupaukset pitää..

Sellaisiakin kertoja meillä on ollut, että olen jo etukäteen varustautunut siihen, että ukko ei tosiaankaan tule ajoissa kotiin - ja silloin se ei harmita. Mun mielestä voi kyllä mennä ja joskus juopotellakin, kunhan siihen voi varautua myös kotiin jäävä osapuoli... Niinhän sitä joutuu omatkin menonsa sopimaan. Tuskin mies hurraata huutaisi, jos lähtisin tyttöjen kanssa terassille iltapäivällä poikkeamaan ja tulisin vasta seuraavana päivänä - ihan vaan siksi kun kaverieden kanssa oli niin mielettömän hauskaa.

Mieheni kontrollointia olen yrittänyt välttää - yhteen väliin yhteisestä sopimuksesta huomautin, jos saunaolutta alkoi mennäkin enemmän tai kotona tyhjien pullojen kassi täyttyä nopeasti. Mutta se tuntui musta itsestäni jotenkin kyttäämiseltä ja sovittiin että mies itse koettaa pitää samaa kontrollia yllä ja se taitaa nykyään toimia. EHkä se mun nalkuttaminen auttoi sen, että mieskin alkoi huomata ne merkit, joista huomasi että kohta jos ei lopeta niin lähtee mopo käsistä.

Vähän sekavaa sepustusta, mutta kun tuntuu että tossa jutussa on niin monta puolta. En tiedä oliko tästä mitään apua. Toivottavasti. Jos yhtään helpottaa, niin tiedän kuinka kurjalta se tuntuuu.
 
On kans täällä tuttua toi miehen alkoholin käyttö ja kun ottaa pari liikaa niin ei enää sitä juomista pidätä mitään välillä mies lähtee aamu yöstä ja voi olla pari päivääkin pois yhden "muka" hyvän kaverin luona.
Puhuttu ollaan yritetty ja aina saan kuulla lupauksia että se loppuu sen päivän kun näkis.Aina kun on ollut ryyppy reissulla niin sitä pyydetään anteeksi käytöstä en vaan pysty kauan anteeksi antamaan ei voi loputtomiin antaa.Miten miehen saia käsittämään että se juominen on loputtava???
 
Nelthilta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 13.06.2005 klo 16:04 siipi maassa kirjoitti:
Kun on hauskaa kavereiden kanssa omat annetut lupaukset kotiintulosta unohtuu totaalisesti. Reissun jälkeen hän on toki pahoillaan ja myöntää virheensä.

Tulisiko minun hyväksyä tälläinen käytös, tämä on kuitenkin hyvin satunnaista?
Tuosta tulee ihan oma isä mieleen. Ongelma ei ole viina sinänsä, vaan ne kaverit. On hirveän vaikea, ellei mahdoton sanoa kavereille, että kyllä se perhe on kumminkin teitä tärkeämpi ja nyt on aika lähteä kotiin. Varsinkin humalassa pitää olla niin itsenäinen, niin itsenäinen, että ei ollenkaan tajua olevansa ihan porukan vietävissä.

Iän myötä tuo on rauhoittunut tai sitten ovat vain todenneet, että kun lapset ovat aikuisia, niin ei se ole niin vaarallista, jos joskus on menossa. Saapahan vaimo omaa aikaa. Mutta lapsena oli kurjaa, kun ei isään voinut luottaa, vaan ne kaverit olivat niin tärkeitä.

En minä osaa muuta neuvoa kuin, että etsikää se todellinen ongelma. Jos tuo tosiaan on satunnaista eikä jää putki päälle, niin syyttäisin pelkoa menettää kasvot kaverien edessä. Tai ihan silkkaa ajattelemattomuutta.
 
lerppu
Meidän perheessä tilanne tämä;

Mieheni juo saunakaljat 3krt / kk, jotka minä hankin, muutoin hän ei ottaisi ollenkaan.
Minä käyn alkossa hänelle pullon hakemassa silloin tällöin..hän ei itse sitä pyydä.
asumme maalla, lähin kapakka on 35km päässä..
 
ninskuliina
Juu..tää alko vähän ennen synnytystä ja jatkuu edelleen. Varpajaisia piti juhlia neljä kertaa sen sijaan että olisi ollut rakastavana miehenä kotona auttamassa. Mieheni on töissä ja vapaalla sitten mennään eikä meinata! Joka viikonloppu jotain! Sanoo NIIN rakastavansa.. Kun aiheesta puhutaan mies kiistää kaiken: tiheät baarireissut, venähtäneet illat..JOOOOO....HOHOIIII \|O
 
mia
juu pari ekaa vuotta valitin ja mökötin ja huusin miehen jokaviikkosista ryyppyreissuista..ja niistä krapula päivistä ku mies makaa vaa... :( nykyää en jaksa enää...oon ottanu sen asenteen et mies lähtee juomaa joka viikonloppu...en ees aattele et ei lähtis :( ....oon kyl alkanu nauttii siit ku ollaa tytön 3 v kans kahestaa v.loppuja...en tykkää jos se täs kotoon vetää lärvit...oisin voinu lähtä aikoi sit jos mut päätin kestää ja enää ei jaksa miettii miehen juomisii...
 
Murmeli
Mäkin olen yrittänyt olla välittämättä miehen juopottelureissuista, mutta ei se aina onnistu. Meillä on 1 ja 3 vuotiaat lapset ja kyllä mun käy niitä välillä niin sääliksi, kun heidän isänsä valitsee kaverit ja juomisen (3-5 krt/kk), sen sijaan että olisi perheensä kanssa Vanhempi lapsi kyselee isää, joka tekee töissäkin todella pitkiä päiviä (yrittäjä). Kyllä sitä tulee miettineeksi, olisiko yksinhuoltajana parempi, tai löytyisikö jostain (uusi) onni? Pelkään että jatkuvien pettymysten sulattaminen vie lopulta terveyteni. Odottelen juhannusta sekavin tuntein; olenko taas lasten kanssa yksin kotona?
 
mia
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.06.2005 klo 10:32 Murmeli kirjoitti:
Mäkin olen yrittänyt olla välittämättä miehen juopottelureissuista, mutta ei se aina onnistu. Meillä on 1 ja 3 vuotiaat lapset ja kyllä mun käy niitä välillä niin sääliksi, kun heidän isänsä valitsee kaverit ja juomisen (3-5 krt/kk), sen sijaan että olisi perheensä kanssa Vanhempi lapsi kyselee isää, joka tekee töissäkin todella pitkiä päiviä (yrittäjä). Kyllä sitä tulee miettineeksi, olisiko yksinhuoltajana parempi, tai löytyisikö jostain (uusi) onni? Pelkään että jatkuvien pettymysten sulattaminen vie lopulta terveyteni. Odottelen juhannusta sekavin tuntein; olenko taas lasten kanssa yksin kotona?
juu kyl minuuki harmittaa usein mut just oman terveyden kannalt yritän olla stressaamatta..ku yhes vaihees otti jo sydämmestäkii..en kyl ymmärrä miten noi miehet voi ryypätä niin usein ilman et omatunto kolkuttais...ois kiva jos vois juua välil vaik 2 kaljaa juhannuksena,uutena vuotena jne....mut aina pitää miehen vetää lärvit...ei o kyl toi mun mies tajuu mitä on olla perheellinen...oon kans aatellu kuinka onnellinen voisin olla kahestaa tytön kans mut oon sen luonteinen et yritän ja yritän...ja hyväksyn ihan liikaa miehelt...moni ois jo lähteny...mut mut...elämä menee etäpäin ja täs oon vieläki... :\|
 
juu meil sovittu et pari kertaa kuussa mut taas lipsahti ukolla.lähti "kalalle"kavereiden kans,nii pitihän sitä sielläkin ottaa.ja alkukuusta kaks päivää putkeen joi.joka kerta ku lähös mulla paska olo. :(
 
Juoppoimuri
Itse asuin kaksi vuotta tuuri juopon kanssa ja nykyinenkään mieheni ei aivan selväpäinen ole. Hän tosin ei juo putkia, mutta kun ottaa yhden niin on otettava useampi. Koskaan ei voi kuvitella että hän kävisi yhdellä kavereiden kanssa vaan hän on aina ympäri päissänsä kun tulee kotiin. Mökillä ollessa harmittaa kun saunailta kaljalla vaihtuu aina saunailtaan kaljakorilla.
 
mum
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.06.2005 klo 23:46 Juoppoimuri kirjoitti:
kun ottaa yhden niin on otettava useampi. Koskaan ei voi kuvitella että hän kävisi yhdellä kavereiden kanssa vaan hän on aina ympäri päissänsä kun tulee kotiin. Mökillä ollessa harmittaa kun saunailta kaljalla vaihtuu aina saunailtaan kaljakorilla.
Meillä myös näin. Kyllä hävettää kaikissa häissä sun muissa kun kontrolli ei pelaa...
 
näihäseo
Mielenkiintoista lukea tätä keskustelua, kun itse edustan sitä ongelmallista miesosapuolta. Käytän liikaa viinaa ja se rassaa minun lisäkseni toista osapuolta. Viinahan on jättitragedia Suomessa. Se koskettaa varmaan jokaista perhettä. Viina on vienyt monta hyvää miestä, mutta vielä enemmän huonoja. :headwall:

Mäkättämisellä omalla kohdallani saavutetaan vähän. Yleensä lakkaan kuuntelemasta aika suoraan ja eipä tuo provosoituminenkaan ole tuntematonta. Juon kaiken uhallakin, vaikka tiedän sillä itseänikin vahingoittavani. Itselläni on ollut aika vaativa työ ja vaativammaksi se muuttuu. Juomisella haen "hauskaa", irtiottoa ja ahdistuksesta vapautumista. Työasioista eroon pääseminen on vaikeaa ilman kemiaa. Huvittavinta tällaisessas alkon käytössä on vaan se, että viinan runsas käyttöhän lisää tunnetusti ahdistusta. Kehä on valmis. Raskas työ ja raskaat huvit on varmaan kliseisin kuulemani selitys, ja sinänsä epälooginen, että kova juominenhan on kaikkea muuta kuin hauskaa ja rentouttavaa. Viinan käytön logiikka on itselläni mennyt jotenkin niin, että aloitin juomaan kohtalaisen "vanhana" eli 16v maistelin varovaisesti ekoja, mutta muutamassa työyhteisössä kostea elämäntapa otti minussa tulta alleen ja siitä sitten käyttö onkin aina vaan lisääntynyt kunnes nyt kolmikymppisenä se on huipussaan. En luuhaa juuri baareissa, vaan minulle tyypillistä on kotijuopottelu.

En osaa antaa oikeaa neuvoa siihen että mitä pitäisi tehdä. Lapsena katsoin teini-isäni sekoilua kännissä ja vielä aikuisenakin olen saanut henkisesti pestä hänen likapyykkiään aiheesta. En soisi kenellekään lapselle samaa kohtaloa, joten tässä mielessä ehdotan että katsot mikä on lapsen etu, kerrot tämän miehellesi ja toimit sen mukaan. Juopon lupaukset ovat jotain muuta kuin lupauksia, joten sun täyty kuitenkin jotkut pelisäännöt sopia joista voitte pitää kiinni. A-klinikan sivuilla on hyviä vinkkejä viinan käytön vähentämiseen, joten ehkä voisit hienovaraisesti hänelle tarjota näitä? Kohtuuteen tai raittiuteen on hyvä alku kolmen viikon täysin viinaton jakso, jolla saa vähän tatsia siihen miltä elämä näyttää ilman ryyppyä. Minä olen kokeillut ja huomasin, että asiat alkoivat vääntyä melko oikeaan suuntaan. Aloin osata nauttia elämän pienistä asioista.

 
Ouska84
Onpa "mukava" tietää että mulla on näinkin paljon kohtalotovereita. Mun ukolla tahtoo kans mennä aina "vähän" yli. Esikoista odotellaan rv 29 mutta tuntuu että ukkoa kiinnostaa enemmän pullon suu kuin tuleva lapsi... :'( Jokapäiväiset saunakaljat on normaalia arkipäivää vaikkei saunassa ehkä käydäkään...
Useat kerrat on tullu valvottua koko yö kun olen odotellut miestä sieltä "yhdeltä" kotiin...Tahtoo aina venähtää aamuyöhön asti, joskus jopa seuraavaan päivään...
Aina luvataan muuttumista ja tyhmänä sitä antaa joka kerta uuden mahdollisuuden uhaten että nyt oli viimeinen mahdollisuus. Milloin se todellisuudessa on?????Sitä kun aina odottaa kuitenkin toisen muuttuvan....
 
näihäseo
Voi kuulostaa tylyltä, mutta yleensähän kovasta juoposta voi sanoa että se ei muutu. Jos on oikeasti alkoholiriippuvainen on riippuvainen siitä aina, vaikka ei edes joisi. Kiusausta vastaan joutuu taistelemaan loppuikänsä. Teidän tapauksessa tuskin tarvitsee olla kyse tästä. On niitä aste-erojakin täysraittiuden ja pultsariuden välimaastossa.

Lapsen tuleminen olisi minullekin kova juttu - niitä ei vielä ole vaikka ikää on jo kolmisenkymmentä. Syitähän juomiseen löytyy aina, taitavampaa itsensä kusettajaa tuskin löytyy kuin riippuvuudesta kärsivää. Uusi elämäntilanne tai muu ei saisi olla syy juomiseen. Lopun alkua on myös suruunsa juominen. Minulla on tästäkin kokemusta. Nyt kun juhannuksen viettää yksin ja toinen osapuoli lähti matkalle on helppo syytellä toista ja perustella juomistaan. No en minä tilanteeseen olekaan tyytyväinen, mutta ratkeaako se juomalla? Tuskin. Asiat pitäisi pystyä RATKAISEMAAN jotenkin. Juominen ei ole koskaan mikään ratkaisu.

Vaan enpä tiedä auttaako tällainen filosofointi sua jonsku, mutta kyllähän mä tätä aihetta oon pohtinut aika paljonkin. Että kun on tyytymätön läheisyyden puuttumiseen tai vastaavaan, niin silläkö perusteella sitten liotellaan itseä alkossa... typerää. :snotty:
 
:'( hei miksi meitä on näin paljon!mä juuri eilen illalla itkin pääni kipeäksi saman asian takia."käväsen naapurissa" ja tunnin sisään oli kadonnut ukko toiselle kaverille."tulen kohta" sanottiin kun soitin.meni tunti,soitin uudelleen,"tulen kohta".odotan ja odotan,miksi,en ymmärrä.miestä ei kiinnosta lapset,ei varsinkaan jos on jotenkin itkunen hetki tai jompikumpi pienistä kiukuttelee.jaksaa viettää pari hauskaa kutitteluhetkeä lasten kanssa viikossa ja siinä se.missä on vika?
 
mimmi-76
Samaa täälläkin... Tytön kans kahestaan kotona ja mies lähti naapurille viemään kaljaa ja ee ole näkyny kotiinpäin tulevan... Ei ilmota, ei mitään... ottaahan se päähän. Lähden ens juhannuksena tytön kans kahdestaan paikkaan tuntemattomaan, enkä ilmottele, enkä soittele.... =) :LOL:
 
myy
Miten te jaksatte uskoa tollaisista miehistä, että ne parantais tapansa? Kun se on jatkuvaa? Ettekö Te ja varsinkin lapsenne antsaitsisi parempaa? Helppo näin "sivullisena" sanoa, mutta itselläni oli juoppo isäpuoli, enkä KOSKAAN tekisi lapsilleni niin, että laittaisin heidät kärsimään huonosta valinnastani.. Onneksi olen löytänyt hyvän miehen, mutta varsinkin erinomaisen isän.. Jaksamista teille kaikille :hug:
 
Joopa joo
...Joo-o....tuntuu vähä siltä et meillä kaikilla on sellainen perus suomalainen mies(isolla ämmällä). ..Eikä vaihtaenkaa parane.
Onhan noi miehet sikoja,mut onnex me naiset ollaan eläin rakkaita.
Rankkaakin on toi yhteiselo...mut elämä on :)
 
alkoholisteja
Miehenne ovat alkoholisteja.
Kuten kaikki alkoholistit, myös teidän kaikkien miehet lopettavat juomisensa sitten, kun he itse haluavat: kun he itse tekevät sen päätöksen olla juomatta. Yksin he eivät tosin siitä selviä, vaan he tarvitsevat apua, ja sitähän suomessa saa.

Kuten kaikki alkoholistit, ja entiset alkoholistit, teidänkään miehenne eivät pysty kohtuukäyttöön. Jos he haluavat siis "vähentää" juomistaan, heidän tulee ensin itse itselleen myöntää, että juovat liikaa, että haluavat lopettaa, etteivät selviä siitä yksin, että tarvitsevat apua ja tukea ... AA-ryhmiä siis suomessa kyllä löytyy!

Alkoholisti on aina alkoholisti. Myös entinen alkoholisti. Kyse on myös fyysisestä riippuvuudesta.
He lupaavat aina lopettaa, ja lupaus on aito ja tosi. Mutta viina vie.

Mutta kaikkein huolestuttavinta on se, että teidän lapsenne kasvavat alkoholistiperheessä: perheessä, jossa isä on alkoholisti.
Sellaisen lapsuudenko ihan oikeasti haluatte lapsillenne?
Oletteko hyvät äidit itse eläneet alkoholistiperheessä - onko toinen tai molemmat vanhempanne olleet kausi/tuurijuoppoja tai että kun isi/äiti/molemmat ottaa yhden, se ei jääkään siihen vaan ryyppäämistä on jatkettava ..??

Jos olette, miksi haluatte samanlaisen lapsuuden omille lapsillenne?

En minä syytä tai moiti tai syyttele teitä, hyvät äidit. Minä vain esitän kysymyksiä ja tosiasioita.

Tuttaperheessä äiti on alkoholisti. Kaiken vapaa-aikansa hän on kännissä. Lapsella on kyllä ruokaa ja vaatetta yms., eikä häntä kohdella huonosti, vaikka perheen isää kohdellaankin huonosti. Mies on fyysisen ja psyykkisen väkivallan kohteena, ilmeisesti niin alistettu ettei enää jaksa eikä osaa lähteä. Ja jos lähtee, saa naisen raivon ja vihan päälleen, eikä näe lastaan enää. Lapsi on varhaisteini-ikäinen ja aivan umpimielinen, synkköilmeinen, puhumaton lapsi. Ei rällää eikä riehu, en tiedä mikä on tilanne sitten kun lapsi kasvaa ja haluaa irtautua äidistään. Hän on koko pienen ikänsä katsonut ja kuunnellut, kun isällä ei ole ihmisarvoa ja isä ei ole yhtään mitään - kuten miehet yleensäkin, äidin mielestä. Ja äiti on kännissä, enemmän tai vähemmän pöllyssä kaiken aikaa.. mutta rakastaa lastaan. :ashamed:
 

Yhteistyössä