Alle vuoden ikäisen päivähoito

  • Viestiketjun aloittaja Blueberry
  • Ensimmäinen viesti
mie vain
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.05.2007 klo 10:04 mammax kirjoitti:
mä meen töihin takaisin Elokuussa ja vien pojan päiväkotiin 7-16:00 ja poika on sitten 8kk ikäinen. Palaan itse töihin sen takia koska jos jään hoitovapaalle niin mun tulot tippuu rajusti, ja muuta tukea ei saada kun miehelläni niin hyvät tulot.
Ja nyt saan kuukaudess n.950eur äityysrahaa ja joten ei mikään iso summa että pärjäis hyvin.
Ja toinen asia on se että haluan viedä pojan aikaisin hoitoon että ei kiinny liikaa äitiin ja oppii olla toisten lasten kanssa, ja siellähän ne ottaa mallia toisistaan ja oppivat nopeammin asioita. pääsevät kommunikoimaan saman ikäisten vauvojen kanssa =)
Mutta tässä kait monella on eri mielipide :) Ja siellä niillä riittää tekemistä, joka päivä jotain uutta opittavaa ja nähtävää.

Tässä mun mielipide asiasta
:flower:
:\|
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.05.2007 klo 23:12 mie vain kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.05.2007 klo 10:04 mammax kirjoitti:
mä meen töihin takaisin Elokuussa ja vien pojan päiväkotiin 7-16:00 ja poika on sitten 8kk ikäinen. Palaan itse töihin sen takia koska jos jään hoitovapaalle niin mun tulot tippuu rajusti, ja muuta tukea ei saada kun miehelläni niin hyvät tulot.
Ja nyt saan kuukaudess n.950eur äityysrahaa ja joten ei mikään iso summa että pärjäis hyvin.
Ja toinen asia on se että haluan viedä pojan aikaisin hoitoon että ei kiinny liikaa äitiin ja oppii olla toisten lasten kanssa, ja siellähän ne ottaa mallia toisistaan ja oppivat nopeammin asioita. pääsevät kommunikoimaan saman ikäisten vauvojen kanssa =)
Mutta tässä kait monella on eri mielipide :) Ja siellä niillä riittää tekemistä, joka päivä jotain uutta opittavaa ja nähtävää.

Tässä mun mielipide asiasta
:flower:
:\|
aivan eli tarkoitin sillä että täytyy myös oppia olemaan toisten kanssa ilman äitiä,ei äiti aina tuu mukana/vieressä olemaan vaikka haluaisikin.
Meillä on sellainen ongelma kotona että tämä pikku-herra on kiintyny muhun liikaa ja toki se on hieno asia,että oma vaavi pitää äipästä. Mutta kun en pääse vessassa käymään ilman itku, ja ei jää isin syliin ilman itkuu jne. Toivottavsti joku nyt ymmärtää mun pointin tässä asiassa :ashamed:
 
varhaiskasvattaja
Niin 8 kk:lla on ilmeisesti vierastamisvaihe päällä. On tajunnut olevansa erillinen ja samalla riippuvainen äidistä. Niinpä pienikin ero äidistä aiheuttaa ahdistusta. Koitapa siis mennä lapsen tunteiden tasolle...

Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpi on pysyvä hoitosuhde. Päiväkodissa ei aina ole samat työntekjät vuorossa.

On myös juuri tehty tutkimus, että n. 1-vuotias ei pysty pitämään yllä mielikuvaa äidistä kuin n. 3 tuntia, jonka jälkeen äiti unohtuu (mutta muistuu tietysti riemun saattelemana taas mieleen, kun äiti tulee taas hakemaan).

Nämä ovat siis vain tieteellisiä faktoja, jotak puolustavat sitä, ettei nyt ihan vauvoja vietäisi vielä hoitoon.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 00:36 mammax kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.05.2007 klo 23:12 mie vain kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.05.2007 klo 10:04 mammax kirjoitti:
mä meen töihin takaisin Elokuussa ja vien pojan päiväkotiin 7-16:00 ja poika on sitten 8kk ikäinen. Palaan itse töihin sen takia koska jos jään hoitovapaalle niin mun tulot tippuu rajusti, ja muuta tukea ei saada kun miehelläni niin hyvät tulot.
Ja nyt saan kuukaudess n.950eur äityysrahaa ja joten ei mikään iso summa että pärjäis hyvin.
Ja toinen asia on se että haluan viedä pojan aikaisin hoitoon että ei kiinny liikaa äitiin ja oppii olla toisten lasten kanssa, ja siellähän ne ottaa mallia toisistaan ja oppivat nopeammin asioita. pääsevät kommunikoimaan saman ikäisten vauvojen kanssa =)
Mutta tässä kait monella on eri mielipide :) Ja siellä niillä riittää tekemistä, joka päivä jotain uutta opittavaa ja nähtävää.

Tässä mun mielipide asiasta
:flower:
:\|
aivan eli tarkoitin sillä että täytyy myös oppia olemaan toisten kanssa ilman äitiä,ei äiti aina tuu mukana/vieressä olemaan vaikka haluaisikin.
Meillä on sellainen ongelma kotona että tämä pikku-herra on kiintyny muhun liikaa ja toki se on hieno asia,että oma vaavi pitää äipästä. Mutta kun en pääse vessassa käymään ilman itku, ja ei jää isin syliin ilman itkuu jne. Toivottavsti joku nyt ymmärtää mun pointin tässä asiassa :ashamed:
Harvemmin puutun näihin kirjoituksiin ja jokaisen tapoihin elää elämäänsä, hoita lasta yms. mutta nyt täyyy sanoa että sun tekstisi järkyttää aika tavalla. Tiedätkö, teilläkotona ei ole mitään ongelmaa, vaan tuo on aivan normaalia tuon ikäisen lapsen käytöstä. Kuulostaa lähes siltä, että sinä itse pelkäät lapsesi kiintymistä eli äitydessäsi on ongelma suhteessa lapseesi kiintymiseen. Ei tuollainen lapsi ole valmis hoitoon, osaatko edes asettua lapsesi asemaan ja miettiä millaisen hylkäyskokemuksen hän saa, kun tuossa vaiheessa aloitetaan päivähoito. Muutama kuukausi lisää niin tilanne on jo aivan toinen.

Muutenkin ihmettelin näitä perusteluja , että lapsen pitää kasvaa sosiaaliseksi ja hoidossa saa virikkeitä, kun äiti ei ole mikään askartele, leiki, laula, taputtele tms. tyylinen äiti. Siis mitä ihmettä nuo perustelut vaikuttavat tai edes liittyvät alle vuoden ikäisen hoitoonvientiin?!!

Esikoiseni on ollut hoidossa 2-vuotiaasta lähtien, eli en itsekään ole pelkästään kotiäitiyden puolesta puhuja, mutta kokemuksella voin sanoa, että kyllä se kavereiden ja toisten lasten merkitys lapselle tapahtuu hurjasti myöhemmin kuin alle vuoden iässä. Silloin oma koti ja vanhemmat vievät voiton.
 
juu, ymmärrän sen teidän näkökulman tästä asiasta, ja arvostan teidän mielipidettä asiasta. Ja kyllä minä istun lattialla pojan kanssa ja leikin ja kutittelen jne...Mutta täytyyhän minun muitakin asioita hoitaa, koti työt jne. Ja en minä omaa lastani hylkää jos vien pikku-miehen syksyllä hoitoon...kun itse joudun töihin, jos tulot olisivat paremmat niin voisin jäädä hetkeksi viel kotiin, mulla oli alunperin se idea että palaan töihin kun pikku-jätkä on n. vuoden ikäinen... Mutta kaikki ei aina mene niin miten haluaa :/
 
Meillä poika jää kummitädin hoidettavaksi 9 kk:n vanhana kun menen töihin. Kummitäti hoitaa meillä kotona kesäkuun ajan, heinäkuu on minulla ja miehellä lomaa. Elokuussa aloittaa päiväkodissa ja on silloin 11 kk. Ei huoleta enää ollenkaan hoitoon vienti, silloin kun poika oli 6 kk ajatus päiväkotiin viemisestä vielä kauhistutti. Kaverini joutui viemään tyttönsä 9 kk:n ikäisenä vuoropäiväkotiin ja hyvin siellä on mennyt. Tyttö käyttäytyy ihan samoin kuin ennenki ja nukkuu jostakin syystä yönsä silloin paremmin kun on ollut päiväkodissa (liekkö enemmän virikkeitä niin on väsyneenpi)

Oma mielipiteeni asiasta on se että on ihan ok viedä alle vuoden ikäinen lapsi päivähoitoon, itse on todellakaan aio kantaa siitä mtn huonoa omatuntoa. Ja taloudellista tilannetta en kommentoi koska se on jokaisen perheen oma asia.
 
lapsen oikeudet
Joo kalskahti pahasti korvaan toi "ettei kiinny liikaa äitiin"! 8-kuukautinen on vielä ihan vauva ja luja kiinnittyminen äitiin on hänelle luontainen henkiinjäämisehto!

Ja haloo, ei alle vuoden ikäinen tarvitse ikäisiään sosiaalisia kontakteja, vaan pysyvän, turvallisen hoitokontaktin aikuiseen! Enkä ole nähnyt kovin monen 8-kk:n askartelevan...

Odota nyt hyvä nainen vaikka 1,5-vuotiaaksi asti!
 
Mä olen myös ihan järkyttynyt näistä kommenteista täällä, en ikinä veisi alle vuoden vanhaa hoitoon. Sen ikäinen tarvitsee vielä läheisen kontaktin äitiin eikä suinkaan päiväkodin virikkeitä. Ei voi muuta sanoa kuin voi raasuja. Täällä Helsingin alueella missä asumme, vedetään kaupungin päiväkodeissa ryhmiä ihan minimimiehityksellä eikä siellä suinkaan ole aikaa jokaiselle vauvalle antaa niin kuin kotona. Ulkoilu tarkoittaa sitä että pienimmät istuvat vaunuissa räkä poskella rivissä kun isommat leikkivät. Kyllä on aivan fakta että pienimmät jäävät isompien jalkoihin niin kauan kunnes oppivat pitämään puoliaan.
 
Ihmiset on kyllä hirveän tuomitsevia. Yrittäkää ymmärtää, että kaikilla ei taloudellisesti ole mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle, työaika ei jousta tai vaikka opiskelut on saatettava loppuun. Itse olen alalla, jossa ei anneta tehdä lyhyempää päivää, mies on asemassa, ettei voi edes jäädä muutamaksi kuukaudeksi kotiin (hyvä kun lomansa ehtii pitää). Lainoja järjestelemällä pystymme pitämään lapsen kotona 1.5 vuotiaaksi, mutta ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, joille edes tämä ei onnistu. Kaikki äiditkään eivät viihdy kotona, joten ymmärrän heitäkin. Pitäisi lapsen olla masentuneen äidin kanssa kotona?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 11:48 vieras kirjoitti:
Ihmiset on kyllä hirveän tuomitsevia. Yrittäkää ymmärtää, että kaikilla ei taloudellisesti ole mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle, työaika ei jousta tai vaikka opiskelut on saatettava loppuun. Itse olen alalla, jossa ei anneta tehdä lyhyempää päivää, mies on asemassa, ettei voi edes jäädä muutamaksi kuukaudeksi kotiin (hyvä kun lomansa ehtii pitää). Lainoja järjestelemällä pystymme pitämään lapsen kotona 1.5 vuotiaaksi, mutta ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, joille edes tämä ei onnistu. Kaikki äiditkään eivät viihdy kotona, joten ymmärrän heitäkin. Pitäisi lapsen olla masentuneen äidin kanssa kotona?
No en mäkään täällä kotona nyt niin viihdy mutta kyllä reilu vuoden ikään ajattelin sinnitellä. Sen jälkeen menen osa-aikatöihin eli teen lyhyempää päivää ja vauva menee mummolaan hoitoon. Tehkää äidit tai isät edes lyhyttä päivää ettei pienen hoitopäivä veny ihan mahdottomaksi!
 
just joo
Siis voi herranen aika, järkytyn ihan miten kaikki täällä tuomitsee toisiaan, tavalla tai toisella Ja ymmärrän hyvin tota mitä "mammax" tarkoittaa, sitä ei tajua itse, ennen kuin itse kokee sen! Tarkoitit varmaan sitä että poikasi tarvitsee myös muita sunkin lisäksi. Esim.Isää, mummia ja vaaria...
Meillä oli sama ongelma pojan kanssa, vietiin se tarhaan koska Neuvolassa olivat sitä mieltä että sinne vaan, että juuri oppii myös olemaan toisten ikäisensä lasten kans... Niinkuin yksi mainitsi että ei 8kk istu ja askartele, ei niin... Mutta kontaktia,riittää että ne makaa vierekkäin lattialla ja katselee toisiaan ja jokeltaa yhdessä,ja pitävät toisiaan kädestä jne!!!!!!! Se on heidän tapa tutkia ja tutustua ja oppia!

Hyvät äidit sentään tukekaan ja antaakaa neuvoja mielummin kun moittia/tuomita toisten tekemisiä, ja ainakin silloin jos teillä itsellä ei pahemmin ole juuri siitä asiasta kokemusta...

Minulla on kokemusta tosta asiasta, ja ei se kyllä kaunista kuuneltavaa ole, ja siinä myös äidin omatunto soi, kun ei ole vaihto-ehtoja...Tuskin sä olit juuri iloinen että poikasi joutuu aikaisin hoitoon. Ei ainakaan meidän lapsi ole mitenkään "kärsinyt"tai epänormaali kun sen sinne vein myös tossa iässä! Välillä totuus kuulostaa pahalta...


 
anu
Meillä molemmat lapset ovat menneet/menee hoitoon heti äippäloman jälkeen. Esikoisen kanssa menin heti töihin ja nyt aloitan opiskelut (joita olen jo lykännyt). Kokemuksella sanon, että se on kova paikka äidille (ja isällekin) joten älkää tuomitko vaan olkaa onnelllisa siitä asemasta, jossa te voitte olle kotona hoitamassa lapsianne niin pitkään, kun se teistä hyvältä tuntuu.

Ihanalla perhepäivähoitajalla lapsemme ovat olleet sen puolesta voin huolehtimisen heittää pois. Tiedän, ettei meillä persaukisilla olisi mahdollisuutta kotihoitoon kuin ehkä kun olen 40v. sitten ehkä talous olisi mallillaan.

Joten olkaa ymmärtämättä. Miten esimerkiksi omat vanhempanne? silloin äitiysloma/vanhempainvapaa oli n.5kk ja sitten usein hoitoon ja ihan normaaleja työssäkäyviä aikuisia ovat!! Tärkeintä lapselle on turvallinen elinympäristö ja luotettavat aikuiset (ei siis pelkästään äiti): isä, mummit, papat, hoitajat, kummit, koulussa opettajat. Mitä laajempi verkosto sen vahvempi myös lapsi on..
 
Blueberry
On tosiaan hirveän kurjaa lukea näitä tuomitsevia kommentteja, erityisesti kun aloitin ketjun kysymällä kokemuksia alle vuoden ikäisen lapsen hoitoon viemisestä. Myös siis kielteiset kokemuksen tyyliin "sitä virhettä en tee toiste" olisivat olleet tervetulleita, mutta näistä kauhistelijoiden kommenteista ei kyllä välity oikeisiin kokemuksiin perustuvat mielipiteet.

Olen samaa mieltä parin edellisen kanssa siitä, että olkaa hyvät ihmiset onnellisia, jos voitte olla kotona lastenne kanssa. Kaikille se ei todella ole valintakysymys. Ne äidit, jotka sydän syrjällään pienensä hoitoon vievät (koska se todennäköisesti on äidille huomattavasti traumaattisempaa kuin vauvalle) saavat monista tämänkin ketjun kirjoituksista vain lisää pahaa mieltä.

Oma pienokaiseni on siis tällä hetkellä vajaa kolme kuukautta ja vaikka hoitoon viemisen aika on vasta ensi vuoden alussa, olen jo nyt kovasti surullinen siitä tosiasiasta, että päivähoito häämöttää. Se kertoo ainakin minulle itselleni siitä, että olen pohtinut varmasti kaikki mahdolliset keinot jäädä kotiin edes puoleksi vuodeksi lisää. Täytynee alkaa lottoamaan....
 
Saahan täällä mielipiteensä vapaasti esittää. Joistakin vastauksista paistoi ihan suoraan läpi ettei tuota vauvan hoitoonvientiä ole ajateltu ihan loppuun saakka tai ei ehkä ymmärretä miten se pieneen vaikuttaa. esim perustelut; vauva tarvitsee virikkeitä, oppii taitoja aikaisemmin, ei kiinny liikaa äitiinsä jne.
 
Ap. taitaa olla nuori, ensimmäisen lapsen äiti? Sanoisin Sinulle - kaikella ystävyydellä - että hoida lastasi kotona mahdollisimman kauan, mieluummin kouluikään asti! Tulet kyllä näkemään, että vuodet, jotka vietät lapsesi kanssa kotona, kasvavat korkoa!

Meillä on suuri perhe ja olen hoitanut kaikki lapset kotona kotihoidontuella. Lasten päivähoitoon viemisessä ei olisi ollut meillä mitään järkeä. Päivähoidon lisäksi olisi pitänyt järjestää aamu- ja iltapäivähoitoja koululaisille. Olen halunnut tarjota lapsille kiireettömän ympäristön.

Alle vuoden ikäinen lapsi ei hyödy päivähoidosta mitenkään. Päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmät ovat liian suuria ja lapset sairastavat päivähoidossa paljon enemmän kuin kotona. Oletko ajatellut, miten järjestät lapsen hoidon lapsen sairastaessa?

8 kk ikäinen vauva on voimakkaasti kiinni äidissään ja näin kuuluu ollakin. Jos lapsi itkee ja ikävöi perääsi, se on aivan normaalia käytöstä, ei mikään ongelma. Meillä kaikki lapset ovat vierastaneet jossain määrin esim. isovanhempia ja sukulaisia. Vauva erottaa kyllä oman perheen jäsenet vieraista. On ihan terveellistä ja tavallista, että vauva parahtaa itkuun, kun äitiä tai isää ei näy lähistöllä.
 
migu
hyvinhän se menee-pakohan se on mennä. ei lapsella ole vaihtoehtoa jos se vaan viedään hoitoon. äiti sitten keksii hyviä syitä miksi ja mikä menee hyvin vaikka kaikki tietää ettei se LAPSEN KANNALTA ole järkevää.mutta ei lapsi voi mitään sille ettei vanhemmilla ole varaa olla hänen kanssaan kotona...raha se on joka tämän pvän ihmisiä määrää.
 
migu
hyvinhän se menee-pakohan se on mennä. ei lapsella ole vaihtoehtoa jos se vaan viedään hoitoon. äiti sitten keksii hyviä syitä miksi ja mikä menee hyvin vaikka kaikki tietää ettei se LAPSEN KANNALTA ole järkevää.mutta ei lapsi voi mitään sille ettei vanhemmilla ole varaa olla hänen kanssaan kotona...raha se on joka tämän pvän ihmisiä määrää.
 
ei ei
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 16:47 migu kirjoitti:
hyvinhän se menee-pakohan se on mennä. ei lapsella ole vaihtoehtoa jos se vaan viedään hoitoon. äiti sitten keksii hyviä syitä miksi ja mikä menee hyvin vaikka kaikki tietää ettei se LAPSEN KANNALTA ole järkevää.mutta ei lapsi voi mitään sille ettei vanhemmilla ole varaa olla hänen kanssaan kotona...raha se on joka tämän pvän ihmisiä määrää.

Hölmö! Katokun pakko sitä rahaa olla että pystyy elättämään vauvan. Pitäiskö sen takia jäädä kotiin että joutuu sitten roikkumaan Kelan-luukussa? hei haloooo, mä saan äityysrahaa 850eur ja mieheni tienaa kk noin. 1500euroa, eli kyllä tässä meikäläinen töihin menee mielummin kun alan tiukasti elämääm Kelan/sossun pienellä rahalla... Siitä ei kyllä paljon pistetä vauvan säästötilille,joka kuukausi rahaa! Haluan että vauvani tulevaisuus ainakin on turvattu rahallisesti...Ja pääsee samalla turvalliseen hoitopaikkaan.... ikävä kyllä niin raha määrää ihmisiä nykypäivänä, ilman rahaa et kyllä elä... Ja jos on pienet tulot, niin ei siitä kyllä paljon ole varaa laittaa rahaa oman vauvan tilille, eikä ostaa vauvalle leluja, uusia hienoja vaatteita jne...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 21:40 ei ei kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 16:47 migu kirjoitti:
hyvinhän se menee-pakohan se on mennä. ei lapsella ole vaihtoehtoa jos se vaan viedään hoitoon. äiti sitten keksii hyviä syitä miksi ja mikä menee hyvin vaikka kaikki tietää ettei se LAPSEN KANNALTA ole järkevää.mutta ei lapsi voi mitään sille ettei vanhemmilla ole varaa olla hänen kanssaan kotona...raha se on joka tämän pvän ihmisiä määrää.

Hölmö! Katokun pakko sitä rahaa olla että pystyy elättämään vauvan. Pitäiskö sen takia jäädä kotiin että joutuu sitten roikkumaan Kelan-luukussa? hei haloooo, mä saan äityysrahaa 850eur ja mieheni tienaa kk noin. 1500euroa, eli kyllä tässä meikäläinen töihin menee mielummin kun alan tiukasti elämääm Kelan/sossun pienellä rahalla... Siitä ei kyllä paljon pistetä vauvan säästötilille,joka kuukausi rahaa! Haluan että vauvani tulevaisuus ainakin on turvattu rahallisesti...Ja pääsee samalla turvalliseen hoitopaikkaan.... ikävä kyllä niin raha määrää ihmisiä nykypäivänä, ilman rahaa et kyllä elä... Ja jos on pienet tulot, niin ei siitä kyllä paljon ole varaa laittaa rahaa oman vauvan tilille, eikä ostaa vauvalle leluja, uusia hienoja vaatteita jne...
Ei vauva tarvitse uusia hienoja vaatteita ja leluja, halvallakin saisit niitä. Eikä se raha siellä tilillä paljon vauvaa lohduta kun erotetaan äidistään niin pienenä. Kyllä se vauva olisi paljon onnellisempi jos saisi kasvaa omassa kotona ja oman äidin kanssa ainakin elämänsä ensimmäisen vuoden. Kyllä ne muutkin kituuttaa kelan rahoilla joten miks et sinä voisi?
 
Blueberry
Äiti: Jaa...mikä on nuori...yli kolmekymppinen olen. Pieni poikani toki on ensimmäiseni. Monista kirjoittamistasi asioista olen kyllä samaa mieltä. Lapsen sairastuessa voin minäkin luonnollisesti jäädä häntä kotiin hoitamaan (tai lapsen isä). Se kuuluu työpaikassani oikeuksiini. Tiedän lapsen ensimmäisten vuosien kuluvan erityisen nopeasti, ja siksi yritän tietenkin ottaa niistä kaiken irti niissä puitteissa, joissa se meillä on mahdollista.

En lähde tässä perustelujani toistamaan...meidän kaikkien elämäntilanteet kun ovat niin yksilöllisiä, että ei niitä tälläisilla palstoilla voi lähteä erittelemään, ainakaan siinä määrin, että joku, joka ratkaisujani kauhistelee, kykenisi niitä ymmärtämään.

Omalta kohdaltani haluaisin kuitenkin todeta sen, ettei virikkeitä tosiaan tarvitse päiväkodista hakea. Poikani on aivan haltioissaan kun ripusta pyykkiä ja hän katselee vierestä. Erityisesti värikkään t-paidat kiinnostavat. =) Leluksi on kelvannut myös muovinen puurokauha. Sosiaaliset taidotkin uskon poikani omaksuvan ilman päiväkotia, koska olemme melko liikkuvainen perhe ja lähipiirissämme on monen ikäisiä lapsia.
 
miisukka

Hölmö! Katokun pakko sitä rahaa olla että pystyy elättämään vauvan. Pitäiskö sen takia jäädä kotiin että joutuu sitten roikkumaan Kelan-luukussa? hei haloooo, mä saan äityysrahaa 850eur ja mieheni tienaa kk noin. 1500euroa, eli kyllä tässä meikäläinen töihin menee mielummin kun alan tiukasti elämääm Kelan/sossun pienellä rahalla... Siitä ei kyllä paljon pistetä vauvan säästötilille,joka kuukausi rahaa! Haluan että vauvani tulevaisuus ainakin on turvattu rahallisesti...Ja pääsee samalla turvalliseen hoitopaikkaan.... ikävä kyllä niin raha määrää ihmisiä nykypäivänä, ilman rahaa et kyllä elä... Ja jos on pienet tulot, niin ei siitä kyllä paljon ole varaa laittaa rahaa oman vauvan tilille, eikä ostaa vauvalle leluja, uusia hienoja vaatteita jne...
[/quote]

OLISIT AJATELLUT NOITA ASIOITA ENNEN KUIN EHKÄISYN JÄTIT POIS?ONKO LAPSEN VIKA ETTEI SULLA OLE VARAA HÄNEEN JA SEN TAKIA LAITAT HOITOON? HIENO ÄITI!
 
Meillä kaksi ensimmäistä vuoden ikäisinä päivähoitoon ja kolmas menee myös. Olisin kotona pidempään tietenkin, mutta jollain täytyy asuntolainaa maksaa. Tiukkaa tekee jo ne 3 kk. Vanhempien lasten kanssa meni tosi hyvin. Itselle oli varmaan pahempi isku viedä lapset niin pienenä, mutta se meni ohi parissa viikossa. Samanlainen rumba se on vie sitten minkä ikäisenä hyvänsä. Kyllä ne lapset hyvin ovat viihtyneet siellä ja aina turvallisin mielin olen voinut heidät sinne jättää.
 
Blueberry
Miisukka, onko lasten hankkiminen siis vain rikkaiden etuoikeus? En toki pidä itseänikään köyhänä, kyllä minulla on varaa lapseni elättää. Mutta jotta meillä olisi katto päämme päällä ja ruokaa pöydässä, on minun mentävä töihin vanhempainvapaan päätyttyä, koska hoitovapaan tuloilla ei oikein helsingissä eletä. Maalle ehkä voisimme muuttaa ja ryhtyä työttömiksi, sossun rahoilla eläjiksi. Silloin lapsenkaan ei tarvitsisi mennä tarhaan....mutta ehkä ei kuitenkaan.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 11:14 Blueberry kirjoitti:
Miisukka, onko lasten hankkiminen siis vain rikkaiden etuoikeus? En toki pidä itseänikään köyhänä, kyllä minulla on varaa lapseni elättää. Mutta jotta meillä olisi katto päämme päällä ja ruokaa pöydässä, on minun mentävä töihin vanhempainvapaan päätyttyä, koska hoitovapaan tuloilla ei oikein helsingissä eletä. Maalle ehkä voisimme muuttaa ja ryhtyä työttömiksi, sossun rahoilla eläjiksi. Silloin lapsenkaan ei tarvitsisi mennä tarhaan....mutta ehkä ei kuitenkaan.
Kyllä meillä mies käy töissä ja tienaa meille katon pään päälle ja ruokaa pöytään. Jos oikein tiukkaa tulee niin sitten hän tekee pitempää päivää, eikä valita yhtään koska myös hänen mielestään pienen lapsen paikka on kotona. Jossain vaiheessa minä sitten menen iltatöihin jolloin mies hoitaa lapsia illat kotona ja minä päivät. Jos olet yksinhuoltaja niin kyllä tuilla juuri niukasti elelee ja lapsen hoitaa.
 

Yhteistyössä