Anteeksi tyhmä kysymys mutta MITEN se sulkijalihas voi revetä? :O

Onko sulkijalihaksen repeäminen yleistäkin synnytyksessä? Kuulostaa kamalalta. Ja miten ihmeessä se voi revetä?? Eihän sitä nyt p***llä ponnisteta?

 

Väliliha repeää anaalinpuolelle asti?

 

Jos väliliha repeää perseeseen asti, niin seuraavaks ratkee sitten hanuri.

 

Ei kai se kauhean yleistä ole, mutta onhan ne liki toistaan, nuo peräpään kudokset ja lihakset

Mieti ite, lantion koko ja emättimen aukko - lapsen pää ja vartalo.
Venyy venyy ja venyy, antaa tilaa ja jostain kohtaa repeääkin. Sitten takuuvarmasti. Joko vähän tai paljon. Normaalisti tai pahasti.

 

Ei ole yleistä, mutta sitä tapahtuu. Ei perseellä ponnisteta, mutta vauvan pää painaa ja venyttää välilihaa ja peräaukon lihaksia niin että se/ne saattaa revetä.

 

Aika paljon on tullut vastaan naisia, joille moinen vahinko on käynyt. Eli ei se hirmu harvinaista ole. Kättärillä niitä sattuu kuulemma viikoittain.

Eihän se mikään ihme ole, että voi revetä. Vauvan pää on iso ja kaikilla paikat ei vaan veny tarpeeksi.

 

Ei ole yleistä. Äskettäin oli Hesarissa juttu aiheesta, muistaakseni oli väitöskirja aiheesta valmistunut. 5% synnytyksistä sulkijalihakset repeävät. Ei ponnisteta perseellä, ei, mutta synnytys voi olla muuten raju. Itselläni molemmat sulkijalihakset menivät poikki, syynä lapsen iso koko ensisynnyttäjälle. Joillain repeää esim. imukupivedon takia tai siksi, että lapsi syntyy vaikka nyrkki poskella.

 

Kuulostaa kyllä kauhealta. Mitä tuon jälkeen sitten tapahtuu? Korjataanko sulkijalihasta jossakin vaiheessa? Ja käyttääkö äiti sitten vaippoja aluksi, jos isompi hätä vain valuu muuten housuun?

 

Esimerkkinä voisin myös kertoa et mun mielestä mulle on tullu p.reijän ympärille "raskausarpia" synnytyksestä.. et kyllä siellä paikat venyy ihan p.reikää myöden ja toisilla sit vaan kurjasti ratkee sinne asti..

 

No ite ainakin ponnistin tavallaan perseellä ja kätilö sanoi heti, että miten noin hyvin ponnistat. Eli ponnistetaan kuin ois isommalla hädällä.. Ja melkein repes sulkijalihas, vauva tuli väärässä tarjonnassa.

 

Ai mä luulin että sulkijalihaksella tarkoitetaan jotain muuta.. Ok, nyt ymmärrän. Ei siis kivaa yhtään. Osaakohan ne kätilöt tarpeeksi lämmitellä paikkoja ettei tuollaista pääsis tapahtumaan. Vai onko ne yleensä syöksysynnytyksiä missä repeää noin pahasti?

 

Kannattaa aloittaa ajoissa harjoittelu ihan perus anaalilla, että lihas vahvistuu.

 

[QUOTE="vieras";23451835]Kannattaa aloittaa ajoissa harjoittelu ihan perus anaalilla, että lihas vahvistuu.[/QUOTE]

Siis häh?

 

Siis häh?

Unohda.

 

Siis häh?

Luit oikein, parrua kakkoseen!

 

Unohda.

Tottahan tuo on. Heikko lihas repeää helpommin kuin hyvin harjoitettu.

 

No ei tarvii millään anaalitapeilla alkaa pyllylihaksia vahvistamaan. Harmaa vaan kiusaa sinnuu.

Esim. ammeessa väliha pehmenee ja antaa paremmin periksi ponnistaessa tai sitten kätilö voi lämpimällä pyyhkeellä tukea välilihaa kun ponnistat. Meiän neuvolassa ohjeistetaan äidit käyttämään intiimiöljyä välilihaan jo raskauden aikana. Pehmittää.

 

Ai mä luulin että sulkijalihaksella tarkoitetaan jotain muuta.. Ok, nyt ymmärrän. Ei siis kivaa yhtään. Osaakohan ne kätilöt tarpeeksi lämmitellä paikkoja ettei tuollaista pääsis tapahtumaan. Vai onko ne yleensä syöksysynnytyksiä missä repeää noin pahasti?

Anteeks, pakko kysyä, mutta mitä sä sitten luulit, että sulkijalihaksella tarkoitetaan?

 

Ai mä luulin että sulkijalihaksella tarkoitetaan jotain muuta.. Ok, nyt ymmärrän. Ei siis kivaa yhtään. Osaakohan ne kätilöt tarpeeksi lämmitellä paikkoja ettei tuollaista pääsis tapahtumaan. Vai onko ne yleensä syöksysynnytyksiä missä repeää noin pahasti?

Mitä luulit, että sulkijalihaksella tarkoitetaan? Toinen sulkijalihas vaikuttaa ilman pidätyskykyyn ja toinen ulosteen. Jos sulkijalihas ei toimi, ilma ja uloste karkaa täysin hallitsemattomasti.

 

Kuulostaa kyllä kauhealta. Mitä tuon jälkeen sitten tapahtuu? Korjataanko sulkijalihasta jossakin vaiheessa? Ja käyttääkö äiti sitten vaippoja aluksi, jos isompi hätä vain valuu muuten housuun?

Korjataan heti synnytyksen jälkeen leikkaussalissa. Jos on aikein pahasti revennyt, niin gastrokirurgi korjaa, gyne korjaa, jos vain osaa. Ei tarvii yleensä paskat housuissa kulkea ja lihas paranee kyllä. Vatsanpehmikkeitä on hyvä käyttää,ettei tarvii korjatulla pepulla pinnistellä kovaa kakkaa heti.

 

Turhanauraa, vain anaaliseksi auttaa.

 

Siis synnyttääkö nykymannat perseen kautta?

 

Mulla repes 4,5vuotta sitten synnytyksessä molemmat sulkijalihakset. Sain liikaa oksitosiinia
ja lopulta kohdunsuu aukes 5sentistä 10 sentiin viidessä minuutissa. Onneks epiduraali vielä vaikutti, en tuntenut koko repeämistä enkä mitään muutakan synnytyskipua, koko alapää oli täysin tunnoton. Leikkaussalissa sitten 2 kirurgia tikkas muan 1,5 tuntia, tikkejä tuli kuulemma 180kpl.

 

[QUOTE="tiina";23452394]Mulla repes 4,5vuotta sitten synnytyksessä molemmat sulkijalihakset. Sain liikaa oksitosiinia
ja lopulta kohdunsuu aukes 5sentistä 10 sentiin viidessä minuutissa. Onneks epiduraali vielä vaikutti, en tuntenut koko repeämistä enkä mitään muutakan synnytyskipua, koko alapää oli täysin tunnoton. Leikkaussalissa sitten 2 kirurgia tikkas muan 1,5 tuntia, tikkejä tuli kuulemma 180kpl.[/QUOTE]

mulla oli IV:n asteen repeämät, alakautta ei enää saa synnyttää.

 

Ensisynnyttäjistä 25% saa repeämän peräsuolensulkijalihakseen. Näistä noin 7-10% saa sellaisen, jota on pakko leikkauksella korjata per heti. (väitöskirja Tarja Pinta).

Yllättävän suuriosa Helsingin alueen repeämistä tapahtuu Kätilöopistolla (lähde oma kokemus ja Peijaksen ja Kirurgisen sairaalan leikkaavat kirurgit).

JOS repeämä huomataan synnytyssalissa, se korjataan saman tien. JOS ei, kuljet lähes vuoden vaipat housuissa, syöden päivittäin Imodiumia ja pieretys (ilmavaiva) lääkettä vältellen paikkoja, jossa tahaton piereskely ja housuun paskominen ei haittaa. Itse sain työpaikalta potkut, koska en kyennyt enää äitiyslomalta palattuani istumaan tarvittavissa kokouksissa. Tuo lähes vuosi korjausleikkaukseen menee siinä, että ensin vakuuttelet lähettävän lääkärin siitä, että housuun paskominen ei todellakaan kuulu normaaliin synnytyksen jälkeiseen ongelmaa ja sitten odottelet tutkimuksiin. Pääkaupunkiseudulla anaalikorjausleikkauksia tekee vain muutama kirurgi, joten niille on pitkä jono. Itse odotin sen 11kk. Ainiin väliajaksi saat kyllä masennuslääkkeet, jos tarvetta.

Tein omasta sulkijalihasrepeämästä ja siitä, ettei minua uskottu Kättärillä, valituksen. Kättäriltä vastattiin, ettei heillä ole aikomusta muuttaa nykyistä toiminta tapaa, jotta mahdolliset repeämät havaittaisiin mahdollisimman nopeasti. Ehdotin, että jos silmähavainto ei riitä, tutkimuksen voi tehdä aivan tavallisella gynegologin ultralla. Ehdotus ei mennyt läpi. Ehdotin, että ensisynnyttäjille jaettaisiin A4, jossa kysyttäisiin suoraan "tuleeko paskat housuun".... se on jo hälyyttävä indikaattori, ainakin kirurgin mielestä. Ei käynyt tämäkään ehdotus Kättärille.

Jälkimaininkeja: Synnytyksestä on nyt kulunut neljä vuotta ja 4kk. Olen edelleen kirurgin ja fysikaalisen hoidon piirissä. Sulkijalihaleikkaus onnistui hyvin, mutta edelleen on ilman kanssa ongelmia eli joudun käyttämään ilmavaivoja estävää lääkitystä sekä käymään fysikaalisessa jumppauttamassa lantiopohjan lihaksia. Leikkauksen jälkeen minulla todettiin myös suolipussi ja lantiopohjan laskeuma, joka johtui synnytyksessä käytetystä väärästä imukuppitekniikasta (lähde: Kirurgisen sairaalan kirurgi).

Lisäksi asia, jota missään ei mainita on se, että seksistä nauttiminen kärsii huomattavan pitkään. Orgasmin saamiseksi tarvitaan koko sitä lihaskimppua, joka pitää paikoillaan myös peräsuolensulkijalihasta. Kun tämä vaurioituu, menevät myös hermotukset katki pitkäksi aikaa.

Vielä niistä, jotka eivät tarvitse leikkaus per heti. Heillä on usein tai tavallista enemmän ulostusongelmia ja ilmavaivoja. Pieru alkaa tulla joka aivastuksella ja lopulta saattaa paskatkin tulla. Tämä tapahtuu noin hitaasti noin 40-ikävuoden jälkeen ja monella 50-60v tehdäänkin korjausleikkauksia, joita kukaan ei enää muista mainita johtuvan alatiesynnytyksestä. Näin tilastot saadaan näyttämään siltä, että vauriot ovat harvinaisia. Myös minun repeämää ei tilastoitu synnytysrepeämäksi, koska siitä oli kulunut 11kk.

Intialaisten kollegoitteni tavoin voidaan siis sanoa "everything seems to be fine".