No mulla on propral joo. Häissä en tuntenut yhtään mitään, kun kävelin alttarilla ja se olikin sinänsä harmi, koska olisihan se ollut kivaa, että tunteet olisivat olleet pinnassa enemmän ja kokemus olisi ollut ns. "iloisempi" ja tunteikkaampi, sillai sydäntä pakahduttava. En tiedä sitten johtuiko Propralista vai mistä, se oli ekoja kertoja kun sitä käytin. Tai sitten vain yksinkertaisesti odotin liikaa siltä hetkeltä
Nykyisin se on mulla mm. kokousten helpottamiseksi, joissa joudun esiintymään ja pitämään puheenvuoroja. En tiedä, onko sillä mitään vaikutusta. Olen kamala punastelija, ei ainakaan tunnu siltä, että auttaisi punasteluun tarpeen tullen. Poskissa sama tunne kuin muulloinkin ja varmaan näkyy myös päälle. Mutta kyll se joskus tekee rennomman olon ja pystyy olemaan keskusteluissa mukana asiapohjalta, eikä jännittämispohjalta. Ehdottomasti ottaisin esim. työhaastatteluun, jotta ei menisi ajatukset siihen, miltä näytän punastellessa ja hikoillessa...