Auttakaa joku uutta äitiä!

LAitan tännekin tuolta mitäsnyt osasta:

Eli, meidän perheeseen syntyi äitienpäivänä aurinkoinen tyttövauva. Kaikki on hyvin, kotona ollaan mutta nyt mietin...

Kaikki tuntuu nyt omituiselta, itku tulee väkisinkin ja pelottaa että osaanko sittenkään mitään...

Kuinka nopeasti vauva tottuu jonkinlaiseen nukkumisrytmiin? Meillä ainakin valvotaan yö syöden kokoajan ja unta riittää vain noin 1h kerrallaan. Eli äiti nukkuu sitten parin tunnin välein sen 30-45min. Päivällä taas vaavi jaksaa nukkua pitkiäkin unia (2-4h)... Väsyneenä ja hormonien myllerryksessä pelkään, että tämä on jotenkin epänormaalia ja pysyvä tilanne... Eihän se sitä taida olla?

Imetys pelottaa edelleen, riittääkö maitoa ja teenkö sen oikein kun joskus tuntuu että vauva ei tartu millään tissiin vaikka hamuilee ja on selvästi nälkäinen...

Miten voikaan olla että näin yksinkertaiset asiat vaivaavat nyt mieltä? Pelottaa, että en osaakaan huolehtia aarteestani sen ansaitsemalla tavalla.

 

Ensinnäkin onnea ihanasta nyytistä! :flower:

Nuo sinun tunteet ja tunteiden myllerrykset ovat ihan normaaleja tuoreen äidin fiiliksiä. Esikoisemme synnyttyä mulla meni pari viikkoa ihan vain ihmetellessä, itkiessä, nauraessa jne.

Nauti jokaisesta hetkestä pienen nyyttisi kanssa, olkaa vain lähekkäin äläkä "huolehdi huomisesta". Teidän on aika nyt tutustua toisiinne ja huomata, että olette hyvä pari! Älä unohda omaa itseäsi kaiken ihanuuden ja kamaluuden keskellä vaan pyydä miestäsi tai isovanhempia apuun heti, jos väsymys painaa liiaksi.

Imetyskin lähtee käyntiin pikkuhiljaa ja vauvasi oppii varmasti nauttimaan rinnallaolosta. Ja jos imetys ei jostain syystä onnistuisikaan toivotulla tavalla, et ole yhtään huonompi äiti kuin imettäväkään.

Sinä olet paras äiti lapsellesi. Oikein ihania ja vauvantuoksuisia päiviä teille!

 

Onnea
Meillä unirymi alkoi muokkautua vasta 2-3 kk ikäisenä. Siihen asti tyttö valvoi kolmeen yöllä ennenkuin rupesi pitemmille unille. Uutena äitinä sitä miettii vähän liikaakin, mutta kyllä kaikki asiat alkaa mennä sitten omalla painollaan. Nuku päivälläkin vauvan kanssa niin jaksat paremmin. Sun täytyy myös muistaa syödä ja juoda itse paljon!

 

Lainaa kirjastosta anna wahlgreenin lapsikirja, sen avulla mie oon selvinny nuo ensiajat, ku on tuntunu ihan toivottomalta.

 

Itse itkeskelin pari viikkoa synnytyksen jälkeen. Oli kummallisia pelkoja ja tunteita. Mutta ne vaan valmistaa ymmärtämään vauvan viestejä ja vastaamaan hänen tarpeisiinsa. tietenkin jos itkuisuus pitkittyy ja on huono olo jatkuvasti kannattaa ottaa yhteys esim. neuvolaan.
Meillä vastasyntynyt saatoi imeä yöllä rintaa jopa 4 tuntia putkeen, muuten heräili tunnin välein. Parin kk:n iässä yöt tasottui meillä. silti vauva imi rintaa päivisin tunnin välein. Vauva pitää saada rintaa aina kun haluaa. Se on myös oiva rauhoituskeino. Ei se rintamaito helposti lopu ja riittää hyvin kunhan säännöllisesti imettää.
Tuolta löytyy imetykseen tukea: www.lapsiperhe.net/imetystukilista

 

Onnea pienokaisen johdosta!
Sen verran vielä haluan lisätä, että mene itsekki päivällä nukkumaan kun vauva nukkuu ja jos tuntuu että lapsi ei saa riittävästi rinnasta niin kokeile antaa pullosta pikkusen lisää niin ei tarvi ainakaa miettiä saiko tarpeeksi!

 

Onnea paljon vauvelista! Oikein jäin miettimään oman esikoiseni syntymää ja alku aikoja. Nyt kolmatta odottaessa on aina ikävä niitä esikoisen kanssa vietettyjä aikoja. Toisen kanssa se sujui jo helpommin. Meillä ei syöty lainkaan, piti laittaakin nenämahaletku ja sitten kun söi niin ei ilman rintakumia. Joka kerta se oli jännitystä, että ottaako kumista kiinni. Eli yhdyn edellisiin, että stressi ja huoli pois. Elä hetki kerraallan ja nauti joka sekunnista. Jo ennen imettämistä rento mieli ja olotila. Jos itse olet jännittynyt, vauvakin on. Ja yöllä itsekin muistan miten väsytti, mutta silloin ei muu auta kuin rauhallisesti vain. Ja kun olin tarpeeksi väsynyt, mieheni haki tuttipullon ja antoi ruuan ja itse nukuin. Imetin 4 kk, ja lopetin kokonaan ja siirryin tutteliin. Toisen kanssa oli sitten ihan eri juttu, kaksi vuotta tississä roikkui kuin takiainen

Onnellisia hetkiä teille...

 

Mulla on 10kk poikavauva ja vieläkin herätään välillä 2, välillä 3 ja välillä ei ollenkaan yöllä. Mutta kyllä se rytmi sieltä sitten tulee.
Laitoin hänet monesti ulos nukkumaan päivällä ja siellä hän sitten nukkui semmoiset 4-6 tuntia, joten silloin sain itsekkin nukuttua.
Eikä sitä imetystä kannata tressata. Vauva tarttuu kiinni jos tarttuu, jos ei muuta niin sitten pullosta. Itse imetin vain 2-3 kk.
Ja jos itkettää niin kannattaa itkeä ja viedä vauva vaikka mummille hoitoon niin usein kuin mahdollista.