Auttavatko vanhempasi taloudellisesti?

Mun miehen vanhemmat tukevat meitä nyt kun olen putkeen äitiys- ja hoitovapaalla ja taas äitiyslomalla...saadaan rahaa, ruokaa, vaatteita lapsille, huonekaluja, sisustustavaraa ja leluja lapsille useamman sadan euron arvosta joka kuukausi. Ei olla pyydetty, vaan he itse antavat omasta vapaasta tahdostaan. Lisäksi he säästävät lapsillemme rahastoihin.

Kieltämättä apu tuntuu ihanalta, kun on tiukkaa. Anopilla on hyvä maku, joten mitään krääsää he eivät ostele. Molemmat ollaan kunnollisia ja työssäkäyviä (tosin pienituloisia), maksetaan autolainaa- ja opintolainoja, joten apu tulee tarpeeseen, tosin vähempikin riittäisi- kun he ovat niin ylenpalttisen anteliaita.

Omat vanhempani eivät avusta rahallisesti, synttärilahjaksi kyllä tulee joskus rahaa.

 

Ikinä en ole olettanut tai odottanut, että vanhempani ostaisivat asuntoa, pesukonetta, autoa, vaunuja tms. Asia sotisi minun ajatuksia vastaan, ja enpä oikein edes tietäisi miten tuollaiseen reagoisin. 15 v.stä olen tienannut kesät ja joulut koulujen ja opiskelujen ohessa ja tottunut kuluttaan niinkuin tienaan.
Se voisi olla kivaa, jos isovanhempi haluaisi lähteä ostaan lapsenlapsensa kanssa yhdessä kaupungista esim kengät tai takin, vaikka sitten vanhemmat osan maksaisikin.
Totuus taitaa olla myös vanhempien siirtyessä eläkkeelle, että heidän tulonsa on pieniosa meidän vastaavista, joten ajattelenkin ehkä niinpäin, että voitaisiin arvokkaampiakin lahjoja antaan tarvittaessa.
EN myös seuraa ja vertaa mitä sisarustekset ja heidän lapset saavat lahjoikseen, raha ei ole rakkauden mitta! :hug:

 

No ei sillai mitenkään isosti, mutta usein ostavat lapsille jotain tarpeellista, esim. vaatteita ja kenkiä, maksavat lasten kampaajakäynnit, laittavat synttäreinä rahaa lasten tileille, tuovat kyläillessään kassikaupalla ruokaa tms., maksoivat esikoisen jumppakauden jne. Ei me sitä tukea ja apua sinänsä tarvita, mutta se on heillä veressä... minkäs teet. :/ =)

 

Päin vastoin, äitini taitaa olettaa, että nyt kun hänellä on talous huonommalla (vaikka saa eläkettä ja päivärahaa enemmänkuin keskiverto MIES) me lapset häntä sitten avustettaisiin ja hyysättäisiin, autan kyllä töissä, mutta rahallisesti en ole enää auttanut pitkään aikaan. Ei mene meidän sisarussarjassa tasapuolisesti tuo rahallinen avustaminen eli äiti avustaa vain nuorimmaistaan ja sitten valittaa kun rahat ei riitä...

Miehen vanhemmat avustavat joskus jos on joku hyvä syy. Esim. lahjoja tulee ihan arvokkaita merkkipäivinä. Ei sitä rahaa kuitenkaan tule ovista ja ikkunoista meille. Omillamme tässä lähinnä ollaan ja tarkalla taloudella pärjätään.

 

ei auta. enkä haluaisikaan et auttaisivat. kyl tällä iällä täytyy tulla jo toimeen itse (32v). ja yleensäkin jo vähintäänkin kolmikymppisten tulla toimeen itse eikä olla käsi ojossa vanhempiin päin.

 

joo 16vuotiaasta olen itse menoni hoitanu.ja tulot myös miehen vanhemmat joskus jonku kympin laittaa lahjarahaa ja auttavat lastenhoidossa. B)

 

Ihan omillaan on saanut olla. Muutin kotoa pois 16-vuotiaana ja siitä lähtien olen itse itseni elättänyt. Muutenkin on välit vanhempiin todella etäiset. Nähdään kerran kaksi vuodessa. Meillä on välimatkaakin 500 km.

 

Heips!

Ei todellakaan auta....
Ihan hyvin ollaan pärjätty suurimman osan aikaa, mutta joskus kun on oltu tosi tiukilla niin ois ollut kiva saada vähän apua....
varsinkin kun apua jaellaan kyllä muualle.....

 

Omillaan täytyy aikuisen toimeen tulla ja meillä ei vanhemmillakaan paljoo "ylimääräistä rahaa".

 

Olin 18 v kun muutin vanhempieni luota pois, nykyisen mieheni kanssa yhteen. Siitä hetkestä alkaen olemme itse menomme maksaneet, KERTAAKAAN en ole vanhemmiltani rahaa pyytänyt, saati sitten muilta. Vaikkei tulot mitään suuria olekaan niin omillamme olemme toimeen tulleet! JA niin sen kuuluu ollakin!

Vanhempamme kyllä tuovat silloin tällöin lapsellemme leluja tai vaatteita tai muuta pientä talouteemme, mutta mitään taloudellista tukea emme sen kummemmin saa.

Ei ole myöskään maita eikä mantuja tiedossa perinnöksi kun vanhemmistamme aika jättää...samanlaisia vuokralaisia ja tavallisia duunareita olemme kaikki....,

 

ei auta. enkä ole tarvinnut apua. jos ihan hirveä tilanne olisi niin kyllä uskoisin että he auttaisivat. mutta tosi hankala tilanne saisi olla että apua pyytäisin. =)

 

Eli suurin osa teistä samoilla linjoilla että kun ollaan näin "vanhoja" niin omillaan on tultava.Minäkin olen lähtenyt 16-vuotiaana kotoa ja ihan ok olen pärjännyt.
Nyt on vaan ollu niiiiin tiukkaa jo jonkun aikaa että sen takia tuo mielipide kirposi minulta ilmoille.Mutta tämä on tietty vaihe ja itse olen valinnut että haluan olla jonkun aikaa lasten kanssa kotona siis voisinhan olla töissä.
Eräs tuttavaperhe on hiukan vaikeuksissa 23vee tyttönsä kanssa joka lähettää laskunsa vanhemmilleen maksettavaksi, isä siellä voivottelee kun menee 500-1000 euroa kuussa lapsen laskuihin mutta ei kuulemma voi jättää toista pulaan.Mielestäni itse ovat toisen jo pulaan saattaneet kun maksavat kaiken mukisematta, eihän tyttö koskaan tule oppimaan oman talouden hoitoa ja ottamaan vastuuta omista kuluistaan.
Olin pitämässä kirpparia ja sain sieltä hiukan extrarahaa joten mielikin relampi
:wave:

 

Huh huh!
Ekaksi piti tarkistaa meninkö väärälle palstalle.....?
Minusta vanhemmilta voi odottaa hieman lastenhoitoapua, jos asuvat lähellä(meillä ei), ei muuta. Korkeintaan tarvittaessa korotonta lyhytaikaista lainaa.
Aikuiset ihmiset ja toivoovat että vanhemmat auttaa taloudellisesti. Kateuttako vain vai vieläkö joku niin lapsellinen että sitä odottaa, kun toisetkin saavat. Tuli mieleen 17-v tytär, jonka mielestä hänen pitää saada rahaa tiettyihin asioihin, koska kaveritkin saavat vanhemmiltaan.
Minua eivät vanhemmat ole auttaneet muutakuin opiskeluaikana maksoivat kotimatkan kun kotona tulin käymään ja laittoivat evästä kassiin. Eiköhän ole heillä oikeus joskus nauttia elämästä ja vähä törsätä, jos ylimäärästä jää eikä rahoittaa lastensa kulutusjuhlaa. Mitenkä te pärjäätte sitten kun aika vanhemmista jättää, jos ei jää perintöäkään. :'(

 

Saan joskus rahaa kummitädiltäni samoin kuin veljeni. Veljeni, jolla on kaksi asuntoa ja uusi auto eikä perhettä, saa rahaa myös äidiltäni. Äitini on sitä mieltä, että appivanhempien pitäisi auttaa meidän perhettä taloudellisesti. No, he maksavat perheettömän kälyni menoja.

Mieheni on töissä, mutta itse olen pitkäaikaistyöttömänä kotiäitini. Ihan hyvin kuitenkin pärjätään enkä odota, että vanhemmat antaisivat meille rahaa. Se kuitenkin suututtaa, että meidän sisaruksille annetaan rahaa vaikka hekin ovat jo aikuisia ihmisiä. Niin kuin joku jo kirjoittikin niin kyllä aikuisen ihmisen pitäisi tulla toimeen omillaan. Menot tulojen mukaan!

 

No ei todellakaan.
Enkä ole kyllä pyytänytkään, vaikka monesti on itku päässyt tyhjän pankkitilin ja korkean laskupinon edessä.

Sisartani, joka on yksinhuoltaja, ovat pönkänneet kaikenlaisissa hankinnoissa. Siitä olen tosin hieman katkera, kun sisko aina valittaa ettei ole rahaa lapsille laittaa talvivaatteita yms. vaikka on vakituinen ja ihan hyvin palkattu työ. Sitten vanhempani hyvää hyvyyttään jeesaavat hankinnoissa ja lastenhoidossa kun sisko kaikesta huolimatta istuu baaareissa lähes joka viikonloppu... :/

No tämä on elämää. Toiset on ehkä vähän viisaampia kuin toiset

 

En ole apua pyytänyt, välillä on tiukkaa tehnyt, mutta omillani olen toimeen tullut. Tiedän että olisin apua saanut jos olisin pyytäyt...mutta eivätköhän vanhempani ole jo tämän yhteiskunnan osalta kortensa kekoon kantaneet!

 

Minun vanhemmat eivät auta taloudellisesti. Molemmat varhaiseläkkeellä, joten rahaa ei ole. Ostavat lapsille synttäri ja joululahjat kyllä, mikä on hyvä asia. Ja äiti käy välillä hoitamassa lapsia, annan vain matkarahat, ei halua ottaa enemäpää. Miehen vanhemmat varmaan antaisivat rahaa jos pyytäisimme, mutta ei ole tarvetta. Omilla ollaan tultu toimeen jo yli 13 vuotta, vaikka aluksi opiskelin ja mies oli yksin töissä ja lyhensi asuntolainaa. Olen tyytyväinen omaan taloomme ja rahatilanteeseemme. Minulla ja miehellä on ihan normaalit palkat ja kolme lasta elätettävänä ja vaikka olenkin ollut jo kaksi vuotta kotona ei tee tiukkaa. Lasten tarvikkeet ovat melkein kaikki käytettyjä. En ole kenellekkään kateellinen ja arvostan kaikkea mitä olemme itse hankkineet. Uskon että jos talo ja auto olisivat saatuja en antaisi niille niin paljoa arvoa kun nyt itse hankittuina. Lainaahan vielä on jäljellä. Kaikki pitäisi olla maksettu kun täytän 40 vuotta!

 

\

No ei sillai mitenkään isosti, mutta usein ostavat lapsille jotain tarpeellista, esim. vaatteita ja kenkiä, maksavat lasten kampaajakäynnit, laittavat synttäreinä rahaa lasten tileille, tuovat kyläillessään kassikaupalla ruokaa tms., maksoivat esikoisen jumppakauden jne. Ei me sitä tukea ja apua sinänsä tarvita, mutta se on heillä veressä... minkäs teet. :/ =)

Oletkohan kasvanut aikuiseksi? Mikä on Sinulle "isosti"? Isovanhempien ei tarvitse ostaa lapsiperheelle ruokaa, maksaa lasten vaatteita, kenkiä, harrastuksia ja kampamokäyntejä.

Omat vanhempani ovat kuolleet. Appivanhemmilta ei pyydetä ikinä rahaa, tavaraa eikä lastenhoitoapua.

On huvittavaa, kun 20-40-vuotiaat "vanhemmat" elävät ja elättävät lapsensakin mummojen ja vaarien rahoilla ja avustuksilla. Vielä kehtaavat täällä kehuskella, kuinka isoja avustuksia omilta vanhemmilta ja appivanhemmilta tippuu!

Miten mahtaa seuraava sukupolvi pärjätä, jos lapsiperheessä tullaan nykyisin toimeen vain isovanhempien avuilla ja rahoilla???

Minusta on hienoa olla taloudellisesti ja henkisesti riippumaton isovanhempien almuista ja avusta B)!

 

BUAH HAH HAA.... eivät todellakaan auta. Eivät taloudellisesti ja varsinkaan lastenhoidossa. Lastenvahtina ovat 10 vuoden aikana olleet ehkä 10 kertaa ja sekin kauhean vänkäämisen jälkeen.
Kyllä ihan oikeasti kateeksi käy, jotka tuota lastenhoitoapua saavat, se on rahaa rakkaampaa, ainakin minulle.

 

\

\

No ei sillai mitenkään isosti, mutta usein ostavat lapsille jotain tarpeellista, esim. vaatteita ja kenkiä, maksavat lasten kampaajakäynnit, laittavat synttäreinä rahaa lasten tileille, tuovat kyläillessään kassikaupalla ruokaa tms., maksoivat esikoisen jumppakauden jne. Ei me sitä tukea ja apua sinänsä tarvita, mutta se on heillä veressä... minkäs teet. :/ =)

Oletkohan kasvanut aikuiseksi? Mikä on Sinulle "isosti"? Isovanhempien ei tarvitse ostaa lapsiperheelle ruokaa, maksaa lasten vaatteita, kenkiä, harrastuksia ja kampamokäyntejä.

Omat vanhempani ovat kuolleet. Appivanhemmilta ei pyydetä ikinä rahaa, tavaraa eikä lastenhoitoapua.

On huvittavaa, kun 20-40-vuotiaat "vanhemmat" elävät ja elättävät lapsensakin mummojen ja vaarien rahoilla ja avustuksilla. Vielä kehtaavat täällä kehuskella, kuinka isoja avustuksia omilta vanhemmilta ja appivanhemmilta tippuu!

Miten mahtaa seuraava sukupolvi pärjätä, jos lapsiperheessä tullaan nykyisin toimeen vain isovanhempien avuilla ja rahoilla???

Minusta on hienoa olla taloudellisesti ja henkisesti riippumaton isovanhempien almuista ja avusta B)!

Lasten kengät, vaatteet ja kampaamokäynnit, lasten harrastusten maksut ja ruoka maksavat ihan hirveitä summia, joten onhan tuo iso apu talouteen.

 

Niinpä, noihin pariin edelliseen, että tuo taloudellinen apu on joillekkin niin itsestään selvää että sitä ei edes huomata ja en usko että hirmuisesti arvostetaan..
Tähänkin vinkkasin aloituksessani..

 

Meillä auttavat etenkin appivanhemmat ja omilta vanhemmiltanikin tiedän saavani taloudellista tukea, jos on tarve. Mutta vaikka välillä appivanhemmiltanikin on mun mielestä noloa ottaa (laittavat esim. pojan säästötilille rahaa), niin siltikin se on heille tosi tärkeä juttu! Ovat itse kokeneet sen, että olisivat tarvinneet, mutta omat vanhemmat ovat istuneet rahojensa päällä ja säästäneet perintöä. Jotkut isovanhemmat vaan tajuavat auttaa siinä vaiheessa kun lapset ovat pieniä (jos kerran on varaa auttaa) eivätkä säästää rahojaan siihen asti kunnes saamme niitä perintöverojen kera ja kun jo omat lapset ovat lentäneet pesästä.

 

Rakennuslainaa hakiessamme kysäisin isältäni, suostuisiko hän pienen summan takaajaksi, jos pankki niin vaatisi. Ei suostunut isä, mutta ei onneksi pankkikaan vaatinut. Isällä on omat periaatteensa, joita kunnioitan enkä tuosta laina-asiastakaan ole katkera. Jos jotain todella vakavaa sattuisi voisin kyllä häneltä rahaa pyytää (lainaksi) ja todennäköisesti sen saisin. Onneksi ei ole tullut sellaista tarvetta. Auton hajoamiset ja talon rakentamiset hoitovapaan aikana ovat hoituneet omin neuvoin.

Miehen äidille lainasimme aikoinaan ison summan rahaa, jotta pääsi omista veloistaan. Maksoi kyllä pikkuhiljaa takaisin, mutta eipä taloutensa ole siinä kunnossa vieläkään, että häneltä mitään apua odottaisimme.

Meidänkin tuttavapiiriin kuuluu näitä, joille on asunnot, autot ja tontit ostettu. Oikeastaan nämä ihmiset vähän säälittävätkin; eivät ole koskaan oppineet rahan todellista arvoa tai miten tullaan toimeen ihan omillaan. Itse voi olla tyytyväinen siihen, että kaikki tässä ympärillä on 100%:sti itse omalla työllä hankittua. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.

 

omat vanhemmat eivät ole auttaneet taloudellisesti ollenkaan koskaan. äitini on kova tuhlaa omat rahansa itseensä ja isoveli kyllä saa. Välillä ottaa pattiin kun veljeni ei ole edes perheellinen, mutta kun tarvii rahaa johonkin 200e vaatetukseen niin äiti laittaa rahaa. minä kun muutaman kerran olen pyytänyt lainaa ett maksan myöhemmin takaisin niin suuttuu ja velikin alkaa niuhottaa ett kehtaat rahaa pyytää (siis vaikka itse ei edes maksa takasin)
Appi vanhemmat auttoivat paljon silloin kun perustettiin perhettä, oltiin silloin tosi nuoria ja apu oli silloin tarpeen. toivat ajoittain ruokaa ja ostivat vaatteita, molemmat oltiin silloin työttömiä ja iältään pari kymppisiä.
Nykyään tullaan omillaan toimeen. appi vanhemmat osti muutama vuosi sitten pesukoneen kun vanha hajosi, mutt maksettu pikku hiljaa takas.

kyllhän sitä joskus aattelee ett voi kun joku meitäkin joskus auttais tai sais suuren perinnön ettei tarvis aina penniä venyttää ja pohtia mitä voi ostaa ja mitä ei.
toivon kyll ett appivanhemmat käyttäisivät säästönsä itseensä ja omaan hyvin vointiin. itse ovat eläkkeensä ansainneet ja eläkepäivinä pitäisi saada levätä ja nauttia elämästä niin ettei rahaa tarvis ajatella. eipähän tarvii sukuslaisten sitten tapella kuka saa kuinkakin paljon rahaa.

 

Ei rahallisesti, enkä sitä odotakaan. Aikuisten ihmisten kuuluu kyllä elättää itsensä. Äitini tuo kyllä aina tullessaan jotakin, pyykinpesuaineesta lasten vaatteisiin =)