Avaatteko toistenne posteja? Siis kirjepostia esim. laskut

juu availen kaikki laskut. käsinkirjoitetut kirjeet jätän pois ellei ole ruotsista tullut. silloin yleensä kirje suunnattu meidän pojalle ja sisältää lahjan merkkipäivästä yms mutta yhteiset rahat meillä on ja kyllä se ukko saa munki posteja/laskuja availla. sähköpostissa käyn jos osaan odottaa sinne jotain tärkeää ja meille yhteistä kuuluvaa, kyllä mieski pystyy mun menemään eikäpä siellä mitään salattavaa sielläkään. puhelin on ainut paikka mistä en lähde omatoimisesti pläräämään, sinne kuitenki saattaa sellasta viestiä tulla joka ei yksinkertaisesti kuulu mulle ja sama toisinpäin eli mies ei käy mun puhelimella. eipä siinä, jos sille nyt iskis kateus ja mustasukkaisuus tälläsestä raskaana olevasta ryhävalaasta niin se löytäis vaan tyttökavereilta tulleita höpöhöpö viestejä =D

 

Avaan kaikki mikä haiskahtaa laskulta, muut jätän avaamatta vaikka mies on sanonutkin että voisi availla kaiken. Mies saisi tehdä saman mun postille.
Mun outlook on usein auki tietokoneella, mies tuskin niitä lukee mutta ilmoittaa jos koneelle pompsahtaa uutta meiliä. Mulla on tunnukset miehen meiliin, olen hänen pyynnöstä käynyt kahdesti katsomassa onko sinne tullut joku tietty juttu, mutten muuten.

Postissa tulee ylipäätänsä asioita jotka on koko perhettä tai perheen taloutta koskevia, kun taas meileissä runsaasti henkilökohtaisia asioita.

 

Me avataan itse ne kirjeet ja laskut jotka omilla nimillä tulee.
Meillä on tunnukset toistemme sähköposteihin, käytännön syistä. Ollaan myymässä autoa ja siksi minun pit'' aina välillä miehen puolesta käydä hänen sähköpostissaan ja mies puolestaan etsi meille sopivaa koiraa minun sähköpostillani vuosi sitten. Mutta minä en käy ikinä miehen postissa ellei hän erikseen pyydä. Ja en usko että mieheni edes muistaa minun söhköpostini salasanaa enää...
Minulla ei ole mitään syytä antaa miehelleni Facen tunnuksiani ja ei hän niitä mihinkään edes tarvitsisis. Minulla ei ole mitään salattavaa, mutta esim. ystävieni ja minun välinen kirjoittelu yksityisessä osiossa ei ole miehelleni tarkoitettu, ja häntä ei ne kyllä onneksi vähempää voisi kiinnostaa.
Yksityisyys on sallittua myös parisuhteessa.

 

Kaikki laskut avaan, kun hoidan meillä pankkiasiat. Miehellä ei oo ees pankkitunnuksia erikseen vaan mun tunnuksilla näkyy kaikki meidän tilit. Yhessä on näin sovittu. Miehen sähköpostin salasanan tiedän, hän kun on muutaman kerran pyytänyt sieltä jotakin katsomaan, mut en käy siellä kuin pyydettäessä.

 

Ei avata toistemme posteja. Jos kuoressa on molempien nimi, niin sitten avataan. Mun mielestä ihmisellä on oikeus yksityisyyteen myös parisuhteessa.

 

Meillä kyllä kummatkin aukaisee omat postit ja sähköpostit ja tekstarit sun muut. Jotenkin vaan on sellainen tapa mutta mulle olis ihan sama vaikka mies aukaisisikin mun viestit postit sun muut,ei niissä mitään salailtavaa ole ja mies kyllä antaa aukaista omansa mutta en kyllä auo ilman lupaa.

 

Laskut ja muut yhteiset avaan aina ja mieskin avaa jos sattuu postin hakemaan. Mielestäni kun on kerran yhteinen talous ja rahat niin laskut ilman muuta aukaistaan kun kerran yhdessä maksellaan niitä. Tuota en kuitenkaan minäkään ymmärrä,että sähköpoosteihin ja esim Facebookiin pitäisi olla pääsy. Musta olis ainakin tosi kurjaa jos ystävälle tarkoitetun sähköpostin lukisi myös hänen miehensä. Vaikka yhteistä elämää eletäänkin,niin kyllä sitä nyt jotain "omaakin" täytyy olla. Mieheltä mulla ei ole mitään salattavaa,mutta jos ystävä purkaa sydäntään mulle niin hän on halunnut purkaa mulle,EI mun miehelle.

 

Nyt kun olen kotona, niin avaan kaikki laskut tms. jos on jotain henk.koht näköistä miehelle niin en avaa (mainospostin voin avata) Hänen sp en käy koskaan (paitsi jos pyytää) hänkin käy mun sp joskus (luvalla) kun käytönnön syistä laittaa sen mun osoitteen monesti omiinkin juttuihinsa.
Meillä yhteiset tilit, joten nekään asiat ei mitenkään yksityisiä. Toisten kännyjä ei räpätä, mutta mun puolesta voitais -ei siis haittais mua yhtään.

 

Avataan, siis selvät laskut. Muita ei.

 

Laskut olen avannut. Jollen avaisi, niin näkisin kyllä ne viimeistään laskut maksaessani.

 

Eivät kai yksityisyys ja salailu ole toistensa synonyymejä. Minusta parisuhteessakin on oikeus yksityisyyten, ilman että se on salailua.
En myöskään jaa kaikkia ajatuksiani mieheni kanssa, enkä kyllä haluaisi kuulla kaikkia hänen ajatuksiaankaan.

 

Sähköposteja ei. Kirjepostia ei myöskään, jos ei suoraan kirjeestä jo tiedä mitä sisältää e. miehen hammaslääkärilaskun avasin (ja maksoin =)), yhtiökokouskutsut ym.