Avioehto

Avioehtoa ei ole, mutta keskinäinen testamentti on. Tosin se on ajalta ennen jälkikasvua, joten ei enää päde...
Testamentti tehtiin aikoinaan sen takia, koska minulla ei ole sisaruksia ja mies halua maatilamme (peräisin minuun suvustani, joka on päättyy tällä hetkellä meidän lapsimme)menevän omille sisaruksilleen. Edunsaajana oli kummilapsemme, joka itse ei asiasta ole koskaan tiennyt.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.03.2006 klo 11:19 henna kirjoitti:
Avioehtoa ei ole, mutta keskinäinen testamentti on. Tosin se on ajalta ennen jälkikasvua, joten ei enää päde...
Testamentti tehtiin aikoinaan sen takia, koska minulla ei ole sisaruksia ja mies halua maatilamme (peräisin minuun suvustani, joka on päättyy tällä hetkellä meidän lapsimme)menevän omille sisaruksilleen. Edunsaajana oli kummilapsemme, joka itse ei asiasta ole koskaan tiennyt.
Olipa avioehtoa tai ei, niin mikään ei voi estää rintaperillisiä saamasta/ vaatimasta lakiosaansa. Jos on lapseton pari, niin sitten vainajan vanhemmat/ vainajan puolen sukulaiset ovat perijöitä myös.
 
Meillä on myös avioehto, teimme sen siksi, että meillä oli hyvin erilaiset taloudelliset tilanteet, kun muutimme yhteen. Kuolemantapauksessa meillä on lapset edunsaajina. Inhorealisteina olemme nyt tekemässä keskinäistä testamenttia, koska jos niin karmaiseva tilanne sattuisi, ett toinen meistä kuolee kaikkien lasten kanssa, emme halua, että mökit ja talot jaetaan kuolleen puolison vanhempien ja sisarusten kesken. Jos täydellinen katastrofi kohtaa ja toinen meistä kuolee kaikkien lasten kanssa, haluamme, että jäljelle jäänyt saa kaiken omaisuuden itselleen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.03.2006 klo 22:02 Sinttura kirjoitti:
Meillä myös avioehto.

Suurin syy oli se, että miehellä oli ennestään lapsi.
Avioehdolla varmistettiin se, ettei tuo lapsi tule perimään minua vaan mun omaisuus siirtyy mun omille lapsille.
Tässäkin tilanteessa on näin: Olipa avioehtoa tai ei, niin mikään ei voi estää rintaperillisiä saamasta/ vaatimasta lakiosaansa. Jos on lapseton pari, niin sitten vainajan vanhemmat/ vainajan puolen sukulaiset ovat perijöitä myös.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.03.2006 klo 22:43 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.03.2006 klo 22:02 Sinttura kirjoitti:
Meillä myös avioehto.

Suurin syy oli se, että miehellä oli ennestään lapsi.
Avioehdolla varmistettiin se, ettei tuo lapsi tule perimään minua vaan mun omaisuus siirtyy mun omille lapsille.
Tässäkin tilanteessa on näin: Olipa avioehtoa tai ei, niin mikään ei voi estää rintaperillisiä saamasta/ vaatimasta lakiosaansa. Jos on lapseton pari, niin sitten vainajan vanhemmat/ vainajan puolen sukulaiset ovat perijöitä myös.
Käsititkö jotain väärin?
Kyse oli siitä että MIEHENI lapsi edellisestä liitosta EI TULE PERIMÄÄN MINUA. Mieheni lapsella ei ole mitään oikeutta MINUN omaisuuteen. Mieheni lapsi ei ole MINUN rintaperillinen.
Jos kuolen ennen miestäni, minun lapseni perivät minut ja mies ei saa avioehdon vuoksi mitään (koska meillä avioehto on voimassa myös kuolemantapauksissa - ei pelkästään avioerossa). Näin ollen hänen avioton lapsensa ei tule sitä kautta saamaan mitään minun omaisuudestani.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.03.2006 klo 00:02 Sinttura kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.03.2006 klo 22:43 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.03.2006 klo 22:02 Sinttura kirjoitti:
Meillä myös avioehto.

Suurin syy oli se, että miehellä oli ennestään lapsi.
Avioehdolla varmistettiin se, ettei tuo lapsi tule perimään minua vaan mun omaisuus siirtyy mun omille lapsille.
Tässäkin tilanteessa on näin: Olipa avioehtoa tai ei, niin mikään ei voi estää rintaperillisiä saamasta/ vaatimasta lakiosaansa. Jos on lapseton pari, niin sitten vainajan vanhemmat/ vainajan puolen sukulaiset ovat perijöitä myös.
Käsititkö jotain väärin?
Kyse oli siitä että MIEHENI lapsi edellisestä liitosta EI TULE PERIMÄÄN MINUA. Mieheni lapsella ei ole mitään oikeutta MINUN omaisuuteen. Mieheni lapsi ei ole MINUN rintaperillinen.
Jos kuolen ennen miestäni, minun lapseni perivät minut ja mies ei saa avioehdon vuoksi mitään (koska meillä avioehto on voimassa myös kuolemantapauksissa - ei pelkästään avioerossa). Näin ollen hänen avioton lapsensa ei tule sitä kautta saamaan mitään minun omaisuudestani.
Käsitin varmaan ihan oikein.

Käsittääkseni miehesi lapsi ei perisi sinua muutenkaan missään tapauksessa, koska ei ole rintaperillinen. Mutta avioehtohan tosiaan varmistaa vielä sitten sen, ettei miehesikään saa mitään.

Jos olisi niin, että avioehtoa ei olisi ja sinä kuolisit ennen miestäsi ja miehesi ennen lastaan (joka ei siis ole sinun lapsesi), niin sinulle kuulunut omaisuus pitäisi palauttaa sinun suvullesi. Näin tiedän tapahtuneen, vaikka oli testamentit sun muut tehty. Perintökaaren kaikkiin osiin ei pysty vaikuttamaan, vaikka haluaisi.
 
ei ole avioehtoa eikä testamenttia. meillä on vain yhteisiä lapsia jotka perivät meidät ja asun maassa jossa koti erossa jää vaimolle jos lapset jäävät (niin kuin suurimmassa osassa) äidille. meille tärkeämpää oli saada kattavat vakuutukset jotta jos jompi kumpi kuolee lasten ollessa ala-ikäisiä niin jäljelle jäävä on rahallisesti kuivilla.
hankalampaa varmaan olisi jos jommalla kummalla olisi lapsia edellisistä suhteista jotka eivät toisen puolison silmissä olisi tasaveroisia yhteisten lasten kanssa tai jos ei olisi lapsia lainkaan ja haluaisi sulkea pois jonkun perillisistä.
 
Pihalla
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.03.2006 klo 10:35 Footballers Wife kirjoitti:
Ei ole avioehtoa ja testamentista ei ole ollut vielä puhetta. Avioehdossa on se kohtuullistamispykälä eli oli miten hyvänsä sovittu, niin loppupeleissä kohtuus ratkaisee.
Mitä tuo kohtuullistamispykälä tarkoittaa?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.03.2006 klo 15:31 Pihalla kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.03.2006 klo 10:35 Footballers Wife kirjoitti:
Ei ole avioehtoa ja testamentista ei ole ollut vielä puhetta. Avioehdossa on se kohtuullistamispykälä eli oli miten hyvänsä sovittu, niin loppupeleissä kohtuus ratkaisee.
Mitä tuo kohtuullistamispykälä tarkoittaa?
En tiedä mikä se oikealta nimeltään on, mutta sellainen periaate siis, ettei ketään voi kohdella aivan kohtuuttomasti. Eli jos esim. varakas mies ja varaton nainen sopivat avioehdon, eroavat 15 vuoden ja kolmen lapsen jälkeen, naista ei voi jättää puille paljaille. Samoin toisin päin, jos kuvitellaan jälleen varakas mies ja varaton nainen, jotka puolestaan eivät sovi avioehtoa, eroavat parin vuoden jälkeen eikä liitosta ole lapsia, nainen ei automaattisesti saa puolta omaisuudesta. Jotenkin näin se menee.
 
vieras vieras
En minäkään oikein tiedä tuosta kohtuullistamispykälästä. Kertoisikohan joku viisaampi...?

Yleisesti ymmärtäisin, että avioehto sulkee erotilanteessa sen, että kaikki ei mene puoliksi. Eli kaikki mikä vaan toisen nimissä, on erotilanteessa vaan hänen. Siksi esim. asunnot sun muut isot jutut kannattaa olla molempien nimissä. Kun taas toisen esim. peritty omaisuus esim. rahana tilillä tai esim. kesämökki on sitten vaan hänen, jos ero tulee.
 
vieras vieras
Ja onko siis myös niin, että jos toinen perinnoillään tai muulla omaisuudellaan maksanut esim. asunnosta osuuden, niin siitä kannattaa silloin olla paperi olemassa, jolloin se kuuluu avioehdon piiriin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.03.2006 klo 16:55 vieras vieras kirjoitti:
Ja onko siis myös niin, että jos toinen perinnoillään tai muulla omaisuudellaan maksanut esim. asunnosta osuuden, niin siitä kannattaa silloin olla paperi olemassa, jolloin se kuuluu avioehdon piiriin.
Juuri näin. Kaikesta omaisuudesta, sen rahoituksesta jne. kuitit kunnolla talteen.
 
Kuulostaa erittäin epäoikeudenmukaiselta jos varakkaampi (kumpi hyvänsä se puolisoista sitten onkaan) joutuisi mahdollisen avioeron tullen maksamaan jotain hyvitystä...Mikäli on lainvoimainen avioehto olemassa.
 
Hei, en tiedä sen tarkemmin kuin mitä tuossa sanoin =) en tunne lakia. Tuo kyseinen esimerkki annettiin jossain ja siitä jäi mieleen juuri tuo, että vaikka mitä on sovittu, niin kohtuus lopulta ratkaisee. Mitä se sitten kulloinkin tarkoittaakaan.
 
Aika harvalla tuntuu olevan keskinäinen testamentti. Me ollaan ajateltu se tärkeäksi sen takia, että kun toinen kuolee, jää omaisuus jäljelle jääneen hallintaan, ja jos joku lapsista vaatii lakiosaansa aikaisemmin, tulee tämä saamaan vain lakiosansa myös sitten kun jäljelle jäänyt kuolee. Keskinäinen testamentti tavallaan ottaa huomioon sen, että jos joku lapsista on huumeidenkäyttäjä ja rikollinen, niin tämä ei tule saamaan kuin vähimmän mahdollisen perinnön, eikä tee jäljelle jääneen vanhempansa elämää liian hankalaksi. Keskinäinen testamentti sulkee myös lasten tulevat puolisot pois omaisuudesta.
 

Yhteistyössä