Avioero, lasten asuminen??

Jos siis pari eroaa, niin kuinka kauas äiti saa viedä lapset ilman isän lupaa? Siis jos heillä on yhteishuoltajuus!

 

Saat viedä vaikka toiselle puolelle suomea mut ne lasten tapaamiset/kuljetukset pitää kyl pystyä sopimaan mielellään ihan sovussa.

 

mihin haluaa suomen rajojen sisäpuolella.

 

Voisi kuvitella, että äiti nyt saa muuttaa vaikka toiselle puolelle Suomea jos sinnepäin haluaa elämäänsä alkaa rakentaa..
isällä tietty myös jatkossa oikeus lapsiin ja onko sit lapsien edun mukaista matkustaa useita satoja kilometrejä vuoroviikoin tai edes joka toinen viikonloppu..sen voi jokainen itse päätellä.

Oletko itse eroamassa? Olisitko muuttamassa lasten kanssa kauaskin isästä?
Toki varmasti muuttaa saa, mutta kenen edun mukaista se on, sen jokainen itse voi miettiä.

Tsemppiä!

 

voihan sitä muuttaa vaikka toiselle puolelle suomea,,mutta minä jakaisin matkakustannukset lasten tapaamisiin molempien kannettaviksi ja onko se oikein lapsia kohtaan viedä heidät kauas isästään..

 

Mitenhän oon saanu sen kuvan et olis joku "raja"...

En ite oo eroamassa, ja jos olisin niin en veisi lapsia kauas! Itse olen ilman isää eläy enkä todellakaan halua samaa omille lapsille!
Yks tuttuni kai meinaa erota, ja hän suoraan sanottuna paskat välittää lasten isäsuhteesta Käy isää sääliks, siksi toivoin että olis olemassa joku raja... Lasten puolesta tekee kans pahaa!

 

tiedän tapauksen jossa lapset matkustaa Hesasta Ouluun jokatoinen viikonloppu isäänsä tapaamaan. Lapset on tosin jo sen ikäisiä et pystyvät itsekseen kulkumaan, tosin eivät kovin ilahtuneita :/

 

Onko kyseessä minkä ikäiset lapset?
Osaavatko jo itse ilmaista sen, jos eivät halua kauaksi muuttaa?
Jos lapset jo sen verran isoja, niin varmasti pistävät vastaan kauaksi isästä muuttamista.
Miksi äiti olisi muuttamassa kauas lasten isästä? Järkisyistä vai kiusatakseen vain isää?
Surullisia tapauksia tällaiset.

 

Sepä, vaan tässä pienimmät tarhassa...

 

Ei lasten sanominen mitään vaikuta tähän äitiin... Kunhan vaan haluaa pois nykyiseltä paikkakunnalta, takas sinne mistä on alkujaan lähteny vaikka tällä naisella on sukulaisetki nykyisellä paikkakunnalla... Itsekkäistä syistä muuttaa mun mielestä!

 

Ei kyllä muodosta tarhaikäisille kovin kummoista isäsuhdetta jos äiti meinaa laittaa heidän väliinsä satoja kilometrejä.
On se kumma ku aikuiset ihmiset ei osaa ajatella lasten parasta.

 

Meinaatko että äiti kiusallaan muuttamassa?

 

Ei kiusallaan, kun hän haluaa takas sinne mistä on nuorena lähteny, vaikka sitten lasten kustannuksella! Hän on sitä mieltä että kyllä lapset sopeutuu! Kyseessä on mun oma sisko! Enkä todellakaan tajua häntä...

 

Kun minä aikoinaan erosin lasteni isästä, muutin heidän kanssaan 3-400 km:n päähän toiselle paikkakunnalle.
Syy oli tosi itsekäs. Halusin opiskella itselleni ammatin ja sain sieltä toiselta paikkakunnalta opiskelupaikan.
Lähdin uudelle paikkakunnalle, josta en tuntenut ketään ja sukulaiset jäivät entiuselle paikkakunnalle.
Halusin paitsi opiskella ammattiin, myös aloittaa elämäni uudelleen alusta lasteni kanssa , uudella paikkakunnalla. Halusin olla minä itse, enkä jonkun entinen tai jonkun sukulainen.

Lapset olivat päiväkoti-ikäisiä.
Kyllä; he ikävöivät isäänsä.
isä kuitenkin ei vaivautunut edes soittamaan lapsilleen. Tapaamisiin suunnilleen vaadin. Koska suoraa lentoa ei ollut,enkä noin pieniä olisi yksin voinut koneeseen laittaa senkäänv uoksi, etten voinut luottaa "satasella" että isi on taatusti vastassa lentoasemalla, kuljin lasten kanssa junalla 1-2 kk välein ja lapset menivät sitten isänsä luo. Minä jäin kavereille viikonlopuksi.
Pidemmällä lomalla vein lapset junalla ja palasin sitten takaisin opiskelupaikkakunnalle ja edelleen kävin hakemassa lapset pois...
ja maksoin itse matkat mennen tullen, isi ei osallistunut matkakustannuksiin.

 

Ei kiusallaan, kun hän haluaa takas sinne mistä on nuorena lähteny, vaikka sitten lasten kustannuksella! Hän on sitä mieltä että kyllä lapset sopeutuu! Kyseessä on mun oma sisko! Enkä todellakaan tajua häntä...

Niin lapset sopeutuukin.
Lasten onni ja onnellisuus on pitkälti kiinni heidän vanhempiensa onnellisuudesta ja onnesta. Jos elämä paikkakunnalla x ahdistaa, se vaikuttaa lapsiinkin ja muutto voi siksi olla hyvä asia.

ja takaisinhan aina pääsee, muista se!

Ei minunkaan siskoni ymmärtänyt kun lähdin. Haukut sain.

Toisenlaisella lähtölaululla olisin saattanutkin vielä palata. Mutta kun sain haukut, totesin, ettei minulla ole mitään, minkä takia palaisin.