avioero..

tuntuu niin pahalta, että on pakko purkaa jonnekkin ja päädyin tänne.

minun tarinani lyhyesti kerrottuna on tämä:

löysin miehen 11 ja puolvuotta sitten.
nyt meillä on kaks lasta ja naimisissa on oltu yli 10 vuotta.
olen kärsiny erilaisista mielenterverysongelmista 17-vuotiaasta lähtien.
apua hain heti, mutta kukaan ei tuntunut ymmärtävän minua.
vasta 2 viikoa sitten pääsin psykologin tutkimuksiin ja
aloin tajuta itteäni ja tekojani.
minusta tuntu, että nyt alkaa täysin uus elämä. nyt alkaisin suhtautua perheeseen
eritavalla ja hoitaisin parisuhdetta joka oli ollu itsestäänselvyys.
mies ilmotti, että se ei jaksa enää ja haluaa erota.
vaihtoehtoja ei annettu.

nyt olen niin rikki, etten osaa olla mitenkäänpäin..

mies on sitämieltä, että ollaan ystäviä ja hän muuttaa kesällä omaan asuntoon ko on
enemmän vaihtoehtoja asuntomarkkinoilla tarjolla.
oltsais niinku ennenkin, muttei mitään parisuhdetta vaan pelkkiä ystäviä.
tätä yritettiin viikko.

minulla oli vaikeaa kun en osannut olla niinkuin en enää rakastais. sanoin
miehelle, että sen on parempi hakea asunto mahdollisimman nopeasti. en pysty
käsittelemään asioita, jos mies on kokoajan samassa talossa ja käyttäytyy
minua kohtaan kuin ennenkin, paitsi fyysinen puoli puuttuu.

nyt pelkään yksin jäämistä (lapset toki jää mulle).
mietin jo, että pyytäisinkö miestä kuitenkin jäämään asumaan samaan osoitteeseen..
ehkä oppisin elämään ilman vastarakkautta ja olemaan vain ystävä..

 

Et kyllä oppisi... Olen todella pahoillani tilanteestasi. Tiedän miltä sinusta tuntuu itse myös menetin elämäni rakkauden sen vuoksi kun itselläni oli niin paljon käsittelemättömiö asioita enkä osannut toimia kuten puolison olisi kuulunut.. Edelleen ajattelen häntä päivittäin. Olen kuitenkin uudessa liitossa ja kolmatta lasta odotetaan. Se menetetty rakkaus on opettanut rakastamaan niinkuin kuuluu

 

on lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa joka käy läpi tällaista
olen järkiintynyt sen jälkeen ko kirjotin tuon jutun.
mies sai asunnon ja muuttaa kahen viikon päästä. olen hyvillä mielin ja tiedän, että näin on parasta, vaikka ikävä varmasti tulee: /
hyvin olen tottunut ajatukseen, että meän yhteiselämä on nyt loppusuoralla.
lapset yhistää meitä jatkossaki ja ehkä jopa ollaan oikeasti ystäviä joku päivä.
toivon, että mullekki löytyis se hyvä mies jonka kans sais elää sellasta parisuhetta, niinku kuuluuki, nyt ko olen oivaltanu asioita

 

nyt minusta tuntuu, että haluan tutustua uusiin ihmisiin.
olen miettiny tätä karille ajanutta parisuhetta ja tullu siihen tulokseen, etten ole saanu
läheisyyttä tai arvostusta moneen vuoteen. minussa on heränny toivo siitä, että
löytyy vielä mies joka pitää minusta tällasena ja touhutaan perheenä ja ollaan onnellisia
en ole vailla mitään ihmemiestä, joka on aina ihana ja tuo mukanaan ison talon ja muuta.
haluan miehen, jonka kans voi olla oma ittensä ja kunnioitus on molemminpuolista.
sanovat, että semmosia miehiä on jos joku tekee havainnon semmosesta ja kohde on vapaa,
niin mulle voi laittaa viestiä

 

tänään on sitten ekat tavarat pakattu ja mies otti ne matkaan töihin mennessä.
eilen se sai avaimet uuteen asuntoon ja muuttaa lopullisesti torstaina.
ilmassa on hivenen jännitystä ja tietty jonkuverran haikeuttaki, ko yhteinen taival päättyy: /
torstaina mulla alkaa siis uusi elämä odotan innolla, että saahan arki rullaamaan ja pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin!

 

hei taas!
olen asustellu poikien kans nyt muutaman viikon kolmestaan ja hyvin on menny
lasten isän kans olen päivittäin yhtydessä puhelimessa ja nähään kerran tai pari viikossa. pojat on kerran viikossa iskälä yökylässä ja mulla siis omaa aikaa silloin
olen käyttäny oman ajan kavereiden tykönä kyläilyyn ja kodin siivoamiseen.
hyvin tuntuu menevän tämä uus elämä:wave:
uusia ihmisiä en ole löytäny, mutta enköhän löydä niitäkin kun aikaa kuluu.
en ottaisi lasten isää enää takaisin, vaikka olisi tulossa. olen huomannut kuinka kärttynen ja lyhytpinnanen se on: / ollaan kyllä niiiiiiiiiiin erilaisia, että en ymmärrä miten ollaan vuosia eletty yhessä iliman suurempia mellakoita
no mutta, nyt siis uusi elämä ja uudet kujeet

 

Hienoa, että sinulla menee hyvin Uskon kyllä, että löydät vielä elämäsi rakkauden.

Itselläni eroprosessi on meneillään niin, että muutan itse parin viikon sisällä uuteen kotiin.
Näin jälkikäteen täytyy vain sanoa, että muistakaa puhua suhteissanne. Minä mokasin meidän suhteessa siinä, etten osannut puhua ja avautua pahasta olostani edes miehelleni. Keskenmenon ja lapsettomuuden jälkeen en osannut purkaa omaa pahaaoloani kellekään. Uskoin vai kaiken sen menevän ajan kanssa ohi, mutta ei se mennyt. Nyt kun olemme eroamassa, olemme ensimmäisen kerran osanneet puhua kaikista noista asiosta. Nyt vain se on myöhäistä, olen itse kadottanut sen rakkauden mitä meillä on ollut.

Onnea elämääsi

 

kyllähän se varmaan on niin, että parisuhteen perisynti on puhumattomuus: /
onnea sinulle uuteen elämään ja voimia:hug:

 

täällä taas ja elämä suht ennallaan=)
minulla on valtava halu tutustua uusiin ihmisiin ja löytää joku jonka kanssa viettää aikaa ja tehdä jotain mukavaa yhdessä
en vain tiedä miten saada uusia tuttavia, kun en käy baareissa, enkä muutenkaan reissaa hirveesti: /
tuskin kukaan tulee minua kotoa kyseleen:headwall:

 

non niin.. elikkä hengissä edelleen ja hyvin mennee
olen löytäny mielenkiintosen ihmisen netin kautta, jonka kans tehään tuttavuutta ja katellaan, että miten asiat alkaa toimiin ja meneekö ajatukset yhtään yhteen.
kaikille joilla ero on edessä tai just ajankohtanen, haluan sanoa, ettei maailma siihen lopu. elämä jatkuu kaikesta huolimatta ja kukapa haluais jäädä tuleen makaamaan, joten reippaasti vain ulos ja ihmisten keskelle=)
ero tuntuu siltä, että se salpaa hengityksen ja lamaannuttaa, mutta se menee ohi. kaikki tunteet kannattaa antaa tulla ja kertoa jollekki, niin ne ei jää päälle eikä tule uudestaan.
elämä ottaa, mutta myös antaa, joten tuulta purjeisiin ja täysillä eteenpäin=)
voimia kaikille joiden elämän ero on sekottanu ja joilla voimia ei enää tunnu olevan:hug:

 

Tiedäthän sellaisen viisauden, että erosta toipumiseen menee puolet siitä ajasta minkä suhteenne kesti, eli hiljaa hyvä tulee! Ei kannata väkisin etsiä uutta suhdetta, ystävät kyllä toki ovat hyväksi. Opettele elämään itseksesi ja tuntemaan itsesi, niin joku päivä elämääsi ilmestyy uusi tärkeä ihminen! Iloa elämääsi!